Uusimmat julkaisut

Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.

Tässä kertomuksessa kuvataan ne EU-tuomioistuimessa vireillä olevat asiat, joihin Suomen hallitus on osallistunut vuoden 2021 aikana. Lisäksi käydään läpi EU:n komission kertomuskaudella Suomelle lähettämät jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevat kirjeet.

Tässä riippumattomassa tarkastelussa arvioitiin ulkoministeriön (UM) kehityspolitiikan vastetta COVID-19-pandemiaan. Tarkoituksena oli oppia pandemiavasteesta ja siten parantaa kykyä vastata ja sopeuttaa kehityspolitiikan ja -yhteistyön sekä humanitaarisen avun johtamista ja hallintoa tulevien kriisien aikana

Suomi ulkomaisessa mediassa 2021 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Evaluointeja tehdään, jotta onnistumisista ja epäonnistumisista opitaan, ja kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä voidaan siten entisestään parantaa. Metaevaluoinnit arvioivat hanke-evaluointien laatua ja vetävät yhteen niistä nousevia löydöksiä, joiden avulla muodostetaan kuva kehitysyhteistyön laadusta.

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset eli laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö on osa Suomen kehitysyhteistyön keinovalikoimaa ja näiden sijoitusten tavoitteena on edistää kestävän kehityksen tavoitteita kehitysmaissa Suomen kehityspolitiikan painopisteiden mukaisesti.

Tämä raportti on laadittu Viron ja Suomen hallitusten pyynnöstä maidemme välisten diplomaattisten suhteiden 100-vuotispäivän yhteydessä. Sadan vuoden ajan jatkunut ruohonjuuritason kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistoiminta on kehittynyt strategiseksi yhteistyöksi.

Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka on tarkoitettu kaikkien ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyötehtävissä työskentelevien käyttöön. Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka täydentää ulkoministeriön riskienhallintapolitiikkaa.

Valtioneuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ja ohjaa yhdessä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusohjelman kanssa toimintaa kansallisella ja EU-tasolla.

Suomalaisista 68 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes sanoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen kielteisemmäksi viime aikoina. Valtaosa vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana.

Riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen vesidiplomatian tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollisuuksia. Samalla kartoitettiin, mitä voidaan oppia menneestä yhteistyöstä, jossa poliittiset tavoitteet ja vesialan tekninen yhteistyö ovat nivoutuneet toisiinsa.

Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen ja keskeinen tavoite. Rajat ylittävien ja osin vielä tuntemattomienkin haasteiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä, joka nojaa sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen.

Rippumaton evaluointi esittää tuloksia viidestä instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuetusta hankkeesta, joita toteutettiin Etelä-Aasiassa neljässä maassa (Afganistan, Bhutan, Intia ja Nepal) vuodesta 2011 alkaen.

Maailman ympäristörahaston (Global Environment Facility, GEF) seitsemännen lisärahoituskierroksen itsenäinen evaluointi arvioi sen tuloksia. Evaluointi kattaa vuodet 2018-2021 ja kokoaa yhteen tulokset 34 erillisestä evaluoinnista tuolta ajalta ottaen huomioon 1800 päättyneen projektin loppuarviot.

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 "Nuoret, rauha ja turvallisuus" ja sitä seuranneet päätöslauselmat 2419 (2018) ja 2535 (2020) tunnistavat nuorten myönteisen ja aktiivisen roolin konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä. Jäsenmaiden tulee ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin.

Tässä tilannekatsauksessa kuvataan suomalaisen kehitysyhteistyön resurssit ja keinot vaikuttaa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälisen toiminnan kautta keskeisiin kehityksen kysymyksiin: köyhyyden vähentämiseen, kestävään kehitykseen, sekä yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien oikeuksia kunnioittavaan politiikkaan. Suomi profiloituu kehityspolitiikassa yhä vahvemmin korkean osaamisen maana, jonka näkyvyys globaalissa kehityksessä perustuu innovaatioiden, tutkitun tiedon ja testattujen lähestymis­tapojen soveltamiseen erilaisten kumppanimaiden olosuhteissa. Kehitysmaissa taas korkea­koulusektori kasvaa nopeasti mutta kysyntä korkeakoulutukselle vielä nopeammin. Kehitysmaiden välillä on suuria eroja siinä, miten paljon ne tuottavat tutkimustietoa ja miten tehokkaasti ne pystyvät sitä hyödyntämään.

Tansanian metsähankkeiden seuranta ja evaluointi (ERET) on kolmen vuoden (2020-2023) toimeksianto, jonka tarkoitus on kolmen metsähankkeen ulkoinen seuranta, arviointi ja evaluointi. Hankkeet ovat Yksityismetsätalousohjelman toinen vaihe (Participatory Plantation Forestry Programme phase 2, PFP2), Metsätalous- ja arvoketjujen kehittämishanke (Forestry and Value Chain Development Programme, FORVAC) sekä Sopimusmetsityksen tukiohjelma (Tree Outgrowers Support Programme, TOSP).

Kansainvälisten ja EU-sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat asiakirjamallit ja ohjeet

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen ja Vietnamin välisen yhteistyön siirtymäprosessia vuosina 2008–2020. Siinä arvioitiin siirtymävaiheen onnistumisia ja heikkouksia sekä miten kehitysyhteistyö on edesauttanut siirtymää kohti monipuolista ja molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä. Evaluoinnissa tarkasteltiin myös yhteistyön ja toimijoiden johdonmukaisuutta ja synergioiden hyödyntämistä. Lisäksi haettiin Vietnamin siirtymästä oppeja, joita voidaan soveltaa samanlaisissa prosesseissa Suomen muissa kehitysyhteistyön kumppanimaissa.

Ulkoministeriö on päivittänyt vuonna 2010 laadittua Suomen valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelmaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Päivitetyllä toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan ajantasainen tilannekuva nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä toimintaympäristössä sekä vastaamaan Kiinaan liittyvään tiedontarpeeseen, joka on merkittävästi lisääntynyt.

Nämä Punaisen Ristin kansainvälisen komitean julkaisemat suuntaviivat ovat päivitetty versio vuonna 1994 julkaistuista suuntaviivoista. Ne on tarkoitettu apuvälineeksi helpottamaan käytännön toimia, joilla vahvistetaan ympäristönsuojelua aseellisissa selkkauksissa. Vaikka ympäristövahingot ovat tietyssä määrin sotien väistämättömiä seurauksia, niillä on oltava rajansa.

Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen ulkoministeriön Itäosaston vuosina 2009-2021 harjoittamaa kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Siinä arvioitiin toiminnan strategista kokonaisuutta ja eri tukikanavien kautta aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä niiden kestävyyttä yli kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tarkastelu käsitti Itäosaston kehitysyhteistyötoimet 11 maassa, joista Kirgisiaa, Tadžhikistania ja Ukrainaa tarkasteltiin syvällisemmin. Evaluoinnissa esitetään suosituksia, joiden avulla voidaan kehittää alueen kehitysyhteistyötä entisestään. Raportti nostaa myös esille yleisempiä alueelta nousseita oppeja ministeriölle.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa esitetään yhteenveto evaluointien esiintuomista kehityspolitiikan ja -yhteistyön vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Viime vuonna toteutetut laajat evaluoinnit kohdistuivat mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin mutta samalla haastaviin kehityspolitiikan ja -yhteistyön kysymyksiin. Evaluointien aiheina olivat maaohjelmat hauraissa konteksteissa, vaikuttaminen monenkeskisessä yhteistyössä sekä kumppanimaiden talouden vahvistaminen.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2020 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2020 aikana.

Suomalaisissa yliopistoissa opettajaopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus on muiden tiedekuntien opiskelijoihin verrattuna vähäistä. Myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa opettajaksi opiskelevien liikkuvuus on vähäisempää kuin muiden alojen opiskelijoiden. Kehittyviin maihin lähtevien opiskelijoiden määrä on hyvin pieni.

Viime syksynä tuli kuluneeksi 15 vuotta suojeluvastuun periaatteiden hyväksymisestä YK:n huippukokouksessa. Näiden vuosien aikana periaatteet ovat kehittyneet – valtioiden omaa vastuuta on korostettu ja toisaalta kehitetty varhaisen varoituksen menetelmiä.

Evaluoinnissa arvioitiin, miten Suomen antama tuki on vaikuttanut talouden vahvistamiseen, työpaikkojen luomiseen ja toimeentulon parantamiseen kumppanimaissa. Siinä tarkasteltiin, miten kehityspoliittiset tavoitteet ovat toteutuneet, mitkä ovat annetun tuen vahvuudet ja heikkoudet, sekä esitettiin toimenpiteitä toiminnan vahvistamiseksi.

Hankkeen tarkoituksena oli laajentaa sähköverkkoa maaseudulle ja kaupunkien äärialueille köyhyyden vähentämiseksi. Hanke toteutettiin Hondurasin valtion ja Suomen ulkoministeriön yhteisrahoituksella. Evaluoinnin tarkoituksena oli arvioida 1) oliko hanke toteutettu asianmukaisesti ja tehokkaasti 2) kuinka hyvin se saavutti asetetut tavoitteet 3) kuinka kestäviä hankkeen tulokset ovat sekä 4) tuottaa suosituksia korkotukiluotot korvanneen PIF-instrumentin edelleen kehittämiseen.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen vaikuttavuusevaluoinnin Sambian ympäristö- ja luonnonvarahankkeista. Evaluoinnin tavoitteena oli antaa riippumaton arvio hankkeiden vaikuttavuudesta ja kestävyydestä sekä arvioida yleisesti Suomen jo päättynyttä tukea ympäristö- ja luonnonvarasektoreilla Sambiassa.

OECD-DACin evaluointiverkoston (EvalNETin) suosituksesta Irlanti, Suomi ja Sveitsi arvioivat toistensa evaluointitoimintoja. Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin evaluointitoimintoja yhdessä ja erikseen perustuen UNEGin (UN Evaluation Groupin) evaluointinormeihin: riippumattomuus, luotettavuus ja käytettävyys. Tarkastelun kohteina olivat evaluointilinjaukset ja -toiminnot, evaluointien suunnittelu ja toteutus, suositusten toimeenpano sekä yksikön johtaminen ja käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteena oli toisilta oppiminen ja kunkin evaluointitoimintojen edelleen kehittäminen.