Uusimmat julkaisut

Ulkoministeriön Kehitys ja turvallisuus Suomen kehityspolitiikassa: yhteistyön suuntaviivoja -asiakirja ohjaa hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanoa kehitysmaiden vakauden ja turvallisuuden edistämisessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat eniten köyhiä alueita. Köyhillä ihmisillä on muita heikoimmat mahdollisuudet vastata ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin, kuivuuteen, tulviin ja myrskyihin. Jopa 70 prosenttia näistä köyhistä ihmisistä on naisia.

Ramprogrammet styr verkställandet av Finlands utvecklingspolitik och utvecklingssamarbetet på västra Balkan fram till år 2013.

Tässä  kertomuksessa  kuvataan Suomen hallituksen toimia EU‐tuomioistuin‐ ja EU‐rikkomusasioissa vuoden 2009 aikana. EU‐tuomioistuin‐  ja  EU‐rikkomusasioiden  hoito kuuluu Suomessa  ulkoministeriön EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön tehtäviin. Suomea  EU‐tuomioistuimessa edustavat valtionasiamies  ja  valtionasiamiehen sijainen. Valtionasiamiehenä toimii EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön päällikkö.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Evaluoinnin tarkoitus on antaa yleiskuva DEMO Finland ry:n kehitysyhteistyötoiminnasta, joka alkoi vuonna 2006, kahden vuoden pilotin jälkeen, ja vetää johtopäätöksiä tulevaisuuden suunnittelua varten. Metodeina käytettiin systemaattista dokumenttitutkimusta, 80 keskeisen toimijan ja tarkkailijan haastattelua, mielipidekyselyä, johon vastasi 100 osallistujaa sekä fokusryhmäkeskusteluja yli 200 osallistujalle.

Ympäristölinjauksen tarkoituksena on esittää, miten kehityspolitiikka toiminnallistetaan ympäristöalalla.

Strategian tavoitteena on lisätä suomalaisten vesialan toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttavuutta tunnistamalla laajoja teemoja, joiden alla vesiala voisi erityisesti toimia. Samalla strategia pyrkii määrittelemään selkeitä tavoitteita ja keinoja kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäämiseksi.

Kehityspoliittinen metsälinjaus kuvaa metsäyhteistyön keskeisimmät periaatteet. Linjaus on laadittu osallistavan prosessin kautta ja siinä on hyödynnetty Suomen aiemman metsäyhteistyön kokemukset.

Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen toimittama kirja esittelee kestäviä kulttuureja menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tekijät jäsentävät maailman kolmen kulttuurisen luokan kautta: ylikuluttava, kamppaileva ja niiden välissä kestävä luokka. Johtopäätöksissä eritellään muutosagenda kolmelle kulttuuriselle luokalle.

Evaluoinnin painopisteenä on kahdenvälinen rahoitus Suomen Akatemian ja ministeriön oman tilaustutkimuksen kautta. Monenvälisten järjestelmien tutkimustukea katsottiin vain lyhyesti.

Ramprogrammet ”Afrika i Finlands utvecklingspolitik” har som mål att skapa en strategisk referensram för arbetet genom att stärka partnerskapet mellan Finland och Afrika med utvecklingspolitiska medel.

Julkaisu kuvaa suomalaista asiantuntemusta kartoitustoimen ja paikkatietojärjestelmien kehittämisen osa-alueilla. Nämä kuuluvat suomalaisen osaamisen kärkialueisiin.

Evaluaatio perustuu julkaistun kirjallisuuden ja raporttien tarkasteluun, ulkoasiainministeriön arkistoon talletetun materiaalin tutkimiseen ja laajamittaisiin haastatteluihin kentällä.

Suomen kehitysyhteistyö 2008 kertoo Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön sisällöstä sekä Suomen julkisen kehitysavun suuntaamisesta vuonna 2008.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2009 -luetteloon on koottu Suomen julkiseen kehitysyhteistyöhön liittyvät kohteet, joita rahoitetaan kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Eija Palosuon toimittama kirja "Rethinking Development in a Carbon-Constrained World" tarjoaa sillan kehitysyhteistyön ja ilmastonmuutoksen välille.

Esite koostaa Liberian naiskonferenssissä maaliskuussa 2009 hyväksytyn toimintasuunnitelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vuonna 2009 lähialueyhteistyön hankkeita Venäjän kanssa rahoitetaan ulkoasiainministeriön määrärahoista noin 19:llä miljoonalla eurolla. Hankkeita on vuosittain toteutuksessa noin 200.

Esitteessä kerrotaan EU:n kehitysyhteistyöstä ja Suomen osallistumisesta siihen unionin jäsenvaltiona.

Julkaisu kokoaa kehitysyhteistyövaroin tuetut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2009.

Evaluaatio perustuu julkaistun kirjallisuuden ja raporttien tarkasteluun, ulkoasiainministeriön arkistoon talletetun materiaalin tutkimiseen ja laajamittaisiin haastatteluihin kentällä.

Kosovon maaohjelman arvioinnin tavoitteena oli tehdä ehdotuksia jatkoyhteistyölle sekä analysoida Suomen Kosovo-ohjelman lähestymistavan ja toimeenpanon saavutuksia ja heikkouksia.

Julkaisu: Making forests fit for climate change : A global view of climate-change on forests and people and options for adaption

Ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta Suomen kehitysyhteistyössä koskevan evaluoinnin tarkoituksena on tuottaa ulkoasiainministeriölle (UM) tietoa siitä miten ja missä määrin nämä läpileikkaavat teemat on integroitu Suomen viralliseen kehitysyhteistyöhön.

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Evaluaation tarkoituksena oli selvittää, miten onnistuneesti kansalaisjärjestöhankkeiden hallinnointiin kuuluvaa hankehakemusten arviointia ja seurantaa voidaan ulkoistaa.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta kesällä 2008.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö – toteutusvaiheessa olevat hankkeet / Kesäkuu 2008

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta kesällä 2008. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.