Uusimmat julkaisut

Förändringar i den internationella omvärlden, som klimatförändringen, finans-, livsmedels och energikriserna samt andra globala säkerhetshot har satt fart på diskussionen om både utvecklingspolitikens mål och utvecklingsfinansieringens framtid.

Julkaisu kokoaa kehitysyhteistyövaroin tuetut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2011.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Vuonna 2011 lähialueyhteistyöhankkeita Venäjän kanssa rahoitetaan ulkoasiainministeriön määrärahoista noin 16 miljoonalla eurolla. Vuosittain on toteutuksessa noin 200 hanketta.

Esitteestä saa tietoa siitä, miten Suomi edistää naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa kehitysyhteistyössään.

Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2010 -luetteloon on koottu Suomen julkiseen kehitysyhteistyöhön liittyvät kohteet, joita rahoitetaan kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

Esitteestä saa tietoa siitä, miten Suomi edistää informaatioteknologian käyttöä kehitysyhteistyössään.

Suomen kehitysyhteistyön perustilastot 2010 tarjoaa tilastotietoja Suomen julkisesta kehitysyhteistyöstä kansallisesti ja kansainvälisesti tarkastellen.

Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat olennainen ja erottamaton osa Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuutta. Kansalaisjärjestöjen toiminnan kautta on mahdollista saavuttaa tuloksia sellaisilla aloilla, alueilla ja sellaisten ihmisryhmien keskuudessa, joihin julkisen kehitysyhteistyön keinot ja välineet eivät aina ulotu.

Evaluointi tarkastelee Suomen maatalousalan kehitysyhteistyötä vuosina 1995–2008. Se käsittää tausta-aineiston tutkimuksen, haastatteluja ja kenttävierailut Sambiaan, Mosambikiin, Nicaraguaan ja Vietnamiin sekä lyhyet käynnit myös Tansaniassa jaa Keniassa. Myös eräiden kansainvälisten järjestöjen kanssa käytiin lyhyitä neuvotteluja.

Ruokaturvasta on tullut yksi kansainvälisen kehityspolitiikan keskeisimmistä kysymyksistä. Ulkoministeriön linjaus määrittää ne toiminta-alueet, joissa Suomen osaamisella ja voimavaroilla saadaan kestäviä tuloksia kehitysmaiden ruokaturvan parantamisessa ja maatalouden kehittämisessä.

Finlands utvecklingssamarbete 2009 innehåller information om Finlands utvecklingspolitik och utvecklingssamarbete. Berättelsen redogör för Finlands offentliga utvecklingsbistånd och hur det användes år 2009.

Ulkoasiainministeriö esitti valtiovarainministeriölle 14. toukokuuta toimittamassaan vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa hallinnonalalle myönnettäväksi yhteensä 1 278,3 miljoonaa euroa.

Kansainvälinen talouskriisi nipistää kehitysyhteistyön kannatusta: joka viides suomalainen haluaisi pienentää kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö - toteutusvaiheessa olevat hankkeet / kesäkuu 2010

Tässä raportissa selvitellään mitä mahdollisuuksia ulkopuolisilla on puuttua etelän konflikteihin ja konflikteja seuraaviin tilanteisiin ja mitä ongelmia puuttumisyrityksissä voidaan kohdata.

Este documento de políticas examina el papel del apoyo al presupuesto general y del apoyo presupuestario sectorial en la ejecución de la cooperación bilateral programático de Finlandia. Este documento de políticas apoya la ejecución del Programa de Políticas de Desarrollo del Gobierno (Decisión de Principios, 2007), en respuesta a su misión de examinar la proporción del apoyo presupuestario en la cooperación finlandesa al desarrollo.

Инициатива по расширенной Европе, Рамочная программа Финляндии по политике развития, План исполнения 2009–2013: Инициатива по расширенной Европе (Wider Europe Initiative) – новая рамочная программа, укрепляющая финляндскую политику по развитию и представляющая собой комплексное видение о проектной деятельности Финляндии в восточных странах-соседях Европейского Союза и в регионе Южного Кавказа и Центральной Азии.

Julkaisu kokoaa kehitysyhteistyövaroin tuetut kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeet vuonna 2010.

Evaluoinnissa tarkastellaan sitä, missä määrin Suomi on 2000-luvun kehityspolitiikallaan ja –avullaan kyennyt edistämään luonnonkatastrofeihin valmistautumista ja ennakkovaroitusjärjestelmien kehittämistä.

Ulkoministeriön Kehitys ja turvallisuus Suomen kehityspolitiikassa: yhteistyön suuntaviivoja -asiakirja ohjaa hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toimeenpanoa kehitysmaiden vakauden ja turvallisuuden edistämisessä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koettelevat eniten köyhiä alueita. Köyhillä ihmisillä on muita heikoimmat mahdollisuudet vastata ilmastomuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin, kuivuuteen, tulviin ja myrskyihin. Jopa 70 prosenttia näistä köyhistä ihmisistä on naisia.

Ramprogrammet styr verkställandet av Finlands utvecklingspolitik och utvecklingssamarbetet på västra Balkan fram till år 2013.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Tässä  kertomuksessa  kuvataan Suomen hallituksen toimia EU‐tuomioistuin‐ ja EU‐rikkomusasioissa vuoden 2009 aikana. EU‐tuomioistuin‐  ja  EU‐rikkomusasioiden  hoito kuuluu Suomessa  ulkoministeriön EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön tehtäviin. Suomea  EU‐tuomioistuimessa edustavat valtionasiamies  ja  valtionasiamiehen sijainen. Valtionasiamiehenä toimii EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön päällikkö.

Evaluoinnin tarkoitus on antaa yleiskuva DEMO Finland ry:n kehitysyhteistyötoiminnasta, joka alkoi vuonna 2006, kahden vuoden pilotin jälkeen, ja vetää johtopäätöksiä tulevaisuuden suunnittelua varten. Metodeina käytettiin systemaattista dokumenttitutkimusta, 80 keskeisen toimijan ja tarkkailijan haastattelua, mielipidekyselyä, johon vastasi 100 osallistujaa sekä fokusryhmäkeskusteluja yli 200 osallistujalle.

Ympäristölinjauksen tarkoituksena on esittää, miten kehityspolitiikka toiminnallistetaan ympäristöalalla.

Strategian tavoitteena on lisätä suomalaisten vesialan toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttavuutta tunnistamalla laajoja teemoja, joiden alla vesiala voisi erityisesti toimia. Samalla strategia pyrkii määrittelemään selkeitä tavoitteita ja keinoja kansainvälisen yhteistyön ja kumppanuuksien lisäämiseksi.

Kehityspoliittinen metsälinjaus kuvaa metsäyhteistyön keskeisimmät periaatteet. Linjaus on laadittu osallistavan prosessin kautta ja siinä on hyödynnetty Suomen aiemman metsäyhteistyön kokemukset.

Marko Ulvilan ja Jarna Pasasen toimittama kirja esittelee kestäviä kulttuureja menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Tekijät jäsentävät maailman kolmen kulttuurisen luokan kautta: ylikuluttava, kamppaileva ja niiden välissä kestävä luokka. Johtopäätöksissä eritellään muutosagenda kolmelle kulttuuriselle luokalle.

Evaluoinnin painopisteenä on kahdenvälinen rahoitus Suomen Akatemian ja ministeriön oman tilaustutkimuksen kautta. Monenvälisten järjestelmien tutkimustukea katsottiin vain lyhyesti.

Ramprogrammet ”Afrika i Finlands utvecklingspolitik” har som mål att skapa en strategisk referensram för arbetet genom att stärka partnerskapet mellan Finland och Afrika med utvecklingspolitiska medel.

Julkaisu kuvaa suomalaista asiantuntemusta kartoitustoimen ja paikkatietojärjestelmien kehittämisen osa-alueilla. Nämä kuuluvat suomalaisen osaamisen kärkialueisiin.

Evaluaatio perustuu julkaistun kirjallisuuden ja raporttien tarkasteluun, ulkoasiainministeriön arkistoon talletetun materiaalin tutkimiseen ja laajamittaisiin haastatteluihin kentällä.

Suomen kehitysyhteistyö 2008 kertoo Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön sisällöstä sekä Suomen julkisen kehitysavun suuntaamisesta vuonna 2008.

Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa kehitysyhteistyöstä.

Kehitysyhteistyön rahoituskohteet 2009 -luetteloon on koottu Suomen julkiseen kehitysyhteistyöhön liittyvät kohteet, joita rahoitetaan kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoista.

Eija Palosuon toimittama kirja "Rethinking Development in a Carbon-Constrained World" tarjoaa sillan kehitysyhteistyön ja ilmastonmuutoksen välille.

Esite koostaa Liberian naiskonferenssissä maaliskuussa 2009 hyväksytyn toimintasuunnitelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vuonna 2009 lähialueyhteistyön hankkeita Venäjän kanssa rahoitetaan ulkoasiainministeriön määrärahoista noin 19:llä miljoonalla eurolla. Hankkeita on vuosittain toteutuksessa noin 200.

Esitteessä kerrotaan EU:n kehitysyhteistyöstä ja Suomen osallistumisesta siihen unionin jäsenvaltiona.