Uusimmat julkaisut

Agreement on the Privileges and Immunities of the Baltic Marine Environment Protection Commission - Status of Ratification and Entry into Force as of 29 March 2009

Suomen valtiota velvoittavat voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdään sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä sopimuksia. Kahdenväliset sopimukset on tehty kahden valtion välillä ja monenväliset sopimukset on tehty usean valtion kesken.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksentekojärjestelmästä (UM 3.3.2010)

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kannanotto Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen

Raportti perustuu syksyn 2010 aikana valmistuneeseen Suomen kansallisen 1325-toimintaohjelman toimeenpanoa kartoittaneen selvityksen havaintoihin.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) – “Naiset, rauha ja turvallisuus

Lissabonin sopimukseen sisältyvillä muutoksilla pyritään monin tavoin luomaan unionille parempia edellytyksiä tehokkaampaan ja yhtenäisempään toimintaan. Näihin muutoksiin voidaan lukea myös unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen.

Oslossa 9.2.2009 pidetyssä Pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyön kehittämisestä. Kokous vastaanotti Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin aiheesta laatiman riippumattoman selvityksen.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan 13. marraskuuta hyväksymällä kokonaisvaltaisella kriisinhallintastrategialla tehostetaan Suomen kriisinhallintaosallistumista.

Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Tässä strategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta ja suorituskykyjä.

Tämän katsauksen tarkoituksena on käydä läpi voimassa olevien linjausten puitteissa kansainvälisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön sisältöä sekä kuvata, minkälaisia mahdollisuuksia harjoitettavassa yhteistyössä on.

Tämä ulkoministeriön selvitys kuvaa kansainvälisen rauhanvälityksen toimintaympäristöä ja keinoja, joilla Suomi voi vahvistaa rooliaan. Meillä pitää olla kunnianhimoisia tavoitteita, kuten se, että voimme puhua Suomesta rauhanvälityksen suur- ja mallimaana.

National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice

Addressing Climate Vulnerability: Promoting the Participatory Rights of Indigenous Peoples and Women through Finnish Foreign Policy

Julkaisu Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan uudistustarpeista (englanninkielinen)

Euroopan neuvosto: Ministerikomitean suositus toimista seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi

Arviointiselvitys valtioneuvoston vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon kansainvälisen osuuden toimeenpanosta suoritettiin toimeksiantona marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Selvityksen tehtävänä oli selvittää sitä miten ulkoasiainhallinto on pannut toimeen valtioneuvoston vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon tavoitteita sekä esittää toimintasuosituksia.

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan arvio ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman vaikutuksista

Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma on hyvä ja toivottu askel kohti suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa ihmisoikeuspolitiikkaa.

Arvioiden mukaan Suomi on satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman.

Ulkoministeri Tarja Halosen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selonteko Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 11.11.1998

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selvitys Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta

Ihmisoikeudet kuuluvat hallituksen ulkopolitiikan painopistealueisiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus harjoittaa aloitteellista ihmisoikeuspolitiikkaa niin kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa kuin kansainvälisissä järjestöissä.

Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa hallituksen ulko- ja turvallisuus poliittista toimintaa. Ohjelmansa mukaisesti hallitus edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista kaikkialla maailmassa.

Suomessa julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksien kokonaisuudistus tuli voimaan 1.8.1995. Sen keskeisenä tavoitteena oli luoda Suomeen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita täysin vastaava perusoikeusjärjestelmä ja siten vahvistaa ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista kansallisella tasolla.

Suomen vapaaehtoinen tilannekatsaus UPR-suositusten toimeenpanosta 2010

YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu – UPR: Suomen toinen kansallinen raportti

Suomen ulkoasiainhallinnon julkiset ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen käytännön toteuttamisessa

Käsikirjan muotoon laadittu työryhmäraportti ”Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi” vastaa valtioneuvoston periaatepäätöksellään joulukuussa 2010 hyväksymän Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) ehdotukseen, että Suomelle laaditaan ulkoasiainministeriön johdolla kansainvälisen romanipolitiikan vaikuttamisstrategia.

Human Rights and Crisis Management handbook

Ihmisoikeudet ovat tärkellä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian ja siihen liittyvän toimintaohjelman tavoitteena on valtavirtaistaa ihmisoikeudet entistä tehokkaammin ja johdonmukaisemmin ulkopolitiikan kaikille osa-alueille.

Kuluva vuosi 2015 on julistettu evaluoinnin kansainväliseksi teemavuodeksi. Evaluoinnin teemavuoden kunniaksi ulkoasiainministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) järjestää useita evaluointia ja erityisesti evaluointikulttuuria edistäviä tilaisuuksia. Samalla paneudumme evaluointitoimen kehittämiseen entistä systemaattisemmin osana kehityspolitiikan ja -yhteistyön kokonaisuutta.

Evaluointi tehtiin ennen kaikkea oppimista ja tulevan yhteistyön suunnittelua varten, mutta myös avoimuuden ja tilivelvollisuuden toteutumiseksi. Evaluoinnin tavoitteena oli tarkastella yhteistyön saavutuksia sekä mahdollisia heikkouksia siinä, miten tehokkaasti Suomi on onnistunut tukemaan Kenian kehityspyrkimyksiä.

Evaluointi: Suomen kehityspoliittiset toimenpideohjelmat tulosjohtamisen näkökulmasta 2003–2013. Kehityspoliittiset ohjelmat välittävät onnistuneesti ja vakuuttavasti Suomen kehityspolitiikan arvot ja yleiset johtavat periaatteet. Kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä puuttuu kuitenkin edelleen kattava lähestymistapa tulosperustaiselle johtamiselle.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Mosambik on maailman köyhimpiä maita, jonka budjetista noin kolmasosa katetaan ulkopuolisella avulla.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja.

Ulkoministeriö on laatinut kansallisia vuoropuheluja ja niiden merkitystä konfliktimaiden sisäisen sovinnon löytymisessä käsittelevän julkaisun National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.