Uusimmat julkaisut

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja.

Ulkoministeriö on laatinut kansallisia vuoropuheluja ja niiden merkitystä konfliktimaiden sisäisen sovinnon löytymisessä käsittelevän julkaisun National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.

Koosteessa on kuvattu keskeiset toimintatavat ja vaikuttamisen muodot kuluvalla hallituskaudella vammaisoikeustyön vahvistamiseksi Suomen kehitysyhteistyössä. Hanke liittyy vuonna 2012 hyväksyttyyn vammaisoikeupakettiin ja tämänhetkiseen rahoituspäätökseen.

Suomen näkemyksiä vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Vietnamissa on parantaa tiedon avoimuutta, edistää työllistävää vihreää taloutta, edistää kestävää metsävarojen käyttöä ja hallintaa ja parantaa vesi- ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Kenia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1983 lähtien.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet hyvin myönteisinä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. 30 prosentin mielestä kehitysyhteistyö on erittäin tärkeää. Asia ilmenee ulkoasiainministeriön Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä.

Utopia ulkopolitiikassa- artikkelisarja ja siitä koottu kirja sisältää eturivin nuoremman polven kansainvälisen politiikan tutkijoilta pyydettyjä kuvitteellisia visioita Suomen asemasta maailmassa. Artikkelisarjasta syntyi ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Turun Sanomien kanssa yhteistyönä.

Valtioneuvoston selonteossa esitellään, miten kehityspoliittiseen ohjelmaan perustuvat toimet tuottavat tulosta, sekä esimerkkejä tuloksista. Lisäksi selonteossa käsitellään sitä, mitkä muut politiikansektorit kuin kehityspolitiikka vaikuttavat kehitysmaiden mahdollisuuksiin parantaa kansalaistensa hyvinvointia.

Yhdistyneiden kansakuntien tehokkaan rauhanvälityksen ohjeistus "The United Nations Guidance for Effective Mediation" julkaistiin kesällä 2012 YK:n pääsihteerin rauhanvälitysraportin liitteenä. Ulkoasiainministeriö julkaisee nyt ohjeistuksen suomeksi.

Sanasto selventää ruokaturvan ja maatalouden termejä erityisen kehitysyhteistyön näkökulmasta. Päivitetty versio.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

In this pamphlet Minister for Foreign Affairs Tuomioja reiterates the main events in the field of development cooperation during the past forty years and explores different solutions to them in the globalised world and clarifies his own efforts to understand them.

Tämä selvitys perustuu olemassa olevan tutkimustiedon analyysiin, ja pyrkii osoittamaan globaaleihin arvoketjuihin integroitumiseen liittyviä tasa-arvonäkökohtia. Lisäksi tutkimustiedosta ja tapausesimerkeistä kerätään parhaita käytäntöjä ja analysoidaan eri tapoja ja instrumentteja, joilla tasa-arvokehitystä ja naisten työllisyyttä kehitysmaissa voidaan edistää kauppapolitiikan ja eritoten kauppaa tukevan kehitysyhteistyön kautta.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2013 aikana.

Maailman markkinat on ulkoministeriön vuosittain julkaisema kansainvälisten kauppa- ja taloussuhteiden katsaus. Se valottaa maailmantaloudessa, kauppapolitiikassa ja yksittäisillä markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Vuoden 2014 Maailman markkinat -julkaisun teemana on Afrikka.

Ihmisoikeusselonteko linjaa valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaa kotimaassa ja kansainvälisesti.

Evaluointi tarkastelee Suomen tukea nicaragualaiselle kansalaisyhteiskunnalle hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi 2010 - 2012. Evaluoinnin kohteena ovat institutionaalinen tuki kolmelle hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien alalla toimivalle järjestölle. sekä usean toimijan muodostama Elämä demokratiassa -ohjelma. Evaluoinnin teki kilpailutuksen voittanut Impact Consulting Oy Ltd.

FOMEVIDAS-ohjelman (2004–2010) tavoitteena oli edistää maaseudun kehitystä ja vähentää köyhyyttä Boaco- ja Chontales -provinssien alueella Nicaraguassa. ORGUT Consulting AB teki ohjelmasta loppuevaluaation vuonna 2011.

Suomen rahoittama, vuosina 2006–2010 toteutettu Nicaraguan kuntahallinnon ICT-hanke evaluoitiin vuonna 2011. Evaluoinnin teki Finnish Consulting Group (FCG).

Nicaraguassa tehtiin vuoden 2013 alkupuolella kolme evaluaatiota maaseudun kehittämisohjelmista osana Suomen kahdenvälisen yhteistyön päättämistä: PRODEGA -ohjelman jälkikäteen tehty evaluaatio sekä NIFAPRO ja PROPEMCE -ohjelmien loppuevaluaatiot.

Ulkoasiainministeriö on toteuttanut kuluneen vuoden aikana monenkeskistä yhteistyötä koskevan strategisen analyysin. Arvion kohteena oli 29 yhteistyöorganisaatiota ja rahastoa, joita Suomi tukee yli miljoonalla eurolla vuodessa. Analyysissa tarkasteltiin organisaatioiden rakenteellista ja toiminnallista tehokkuutta.

Globaaliin ruokaturvaan vaikutetaan useilla eri politiikan lohkoilla. Kehitysmaiden ruokaturvaa voidaan parantaa politiikkalohkojen välisellä yhteistyöllä. Suomen näkökulmasta tällainen kehitystavoitteita tukeva politiikkajohdonmukaisuus tarkoittaa kehitysmaiden huomioon ottamista niihin vaikuttavissa politiikkapäätöksissä kansallisella, EU- ja kansainvälisellä tasolla.

Suomen vesiohjelmalla Kirgisiassa ja Tadžikistanissa vahvistetaan vesivarojen kestävää, oikeudenmukaista ja oikeusperustaista hallintaa. Ohjelman tavoitteena on veteen liittyvien ristiriitojen vähentäminen sekä veden saatavuuden ja laadun parantaminen. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2017 on 8 miljoonaa euroa.

Ruokaturva-esite

Ulkoministeriö yhdessä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa kartoitti syksyllä 2012 suomalaisten yritysten kohtaamia haasteita kansainvälistymisessä ja kaupankäynnissä. Selvityksen tulokset julkistettiin 28. toukokuuta 2013.

Evaluointi on kehityspolitiikan ja -yhteistyön riippumatonta analyysiä, jonka tarkoituksena on selvittää, saavutetaanko asetetut tavoitteet sekä ymmärtää, mikä yhteistyössä toimii ja miksi. Evaluointi tuottaa tältä pohjalta päätöksenteolle tietoa ja suosituksia, joiden perusteella yhteistyön laatua voidaan jatkuvasti kehittää.

Med hjälp av strategin strävar Finland efter att främja sina målsättningar inom FN effektivare än tidigare. Den nya strategin betonar i hög grad hållbar utveckling och slår fast vilka teman Finland kommer att satsa mest på i den närmaste framtiden.

Suomi painottaa ihmisoikeusperustaisella kehityspolitiikallaan ja -yhteistyöllään metsien kestävää ja demokraattista hallintaa sekä metsistä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista jakoa muun muassa metsien omistus- ja käyttöoikeuksia vahvistamalla.

Suomen Ekumeenisen neuvoston ja mukana olleen työryhmän selvitys uskonnonvapaudesta kansainvälisessä politiikassa, julkaisu nimeltään "Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka - suosituksia Suomelle" valmistui. Se toteutettiin ulkoministeriön tutkimusrahoituksella.