Uusimmat julkaisut

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan arvio ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman vaikutuksista

Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma on hyvä ja toivottu askel kohti suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa ihmisoikeuspolitiikkaa.

Arvioiden mukaan Suomi on satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman.

Ulkoministeri Tarja Halosen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selonteko Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 11.11.1998

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selvitys Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta

Ihmisoikeudet kuuluvat hallituksen ulkopolitiikan painopistealueisiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus harjoittaa aloitteellista ihmisoikeuspolitiikkaa niin kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa kuin kansainvälisissä järjestöissä.

Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa hallituksen ulko- ja turvallisuus poliittista toimintaa. Ohjelmansa mukaisesti hallitus edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista kaikkialla maailmassa.

Suomessa julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perusoikeuksien kokonaisuudistus tuli voimaan 1.8.1995. Sen keskeisenä tavoitteena oli luoda Suomeen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita täysin vastaava perusoikeusjärjestelmä ja siten vahvistaa ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista kansallisella tasolla.

Suomen vapaaehtoinen tilannekatsaus UPR-suositusten toimeenpanosta 2010

YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu – UPR: Suomen toinen kansallinen raportti

Suomen ulkoasiainhallinnon julkiset ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia koskevien suuntaviivojen käytännön toteuttamisessa

Käsikirjan muotoon laadittu työryhmäraportti ”Suomen tavoitteet eurooppalaisen romanipolitiikan edistämiseksi” vastaa valtioneuvoston periaatepäätöksellään joulukuussa 2010 hyväksymän Suomen romanipoliittisen ohjelman (ROMPO) ehdotukseen, että Suomelle laaditaan ulkoasiainministeriön johdolla kansainvälisen romanipolitiikan vaikuttamisstrategia.

Human Rights and Crisis Management handbook

Ihmisoikeudet ovat tärkellä sijalla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian ja siihen liittyvän toimintaohjelman tavoitteena on valtavirtaistaa ihmisoikeudet entistä tehokkaammin ja johdonmukaisemmin ulkopolitiikan kaikille osa-alueille.

Kuluva vuosi 2015 on julistettu evaluoinnin kansainväliseksi teemavuodeksi. Evaluoinnin teemavuoden kunniaksi ulkoasiainministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö (EVA-11) järjestää useita evaluointia ja erityisesti evaluointikulttuuria edistäviä tilaisuuksia. Samalla paneudumme evaluointitoimen kehittämiseen entistä systemaattisemmin osana kehityspolitiikan ja -yhteistyön kokonaisuutta.

Evaluointi tehtiin ennen kaikkea oppimista ja tulevan yhteistyön suunnittelua varten, mutta myös avoimuuden ja tilivelvollisuuden toteutumiseksi. Evaluoinnin tavoitteena oli tarkastella yhteistyön saavutuksia sekä mahdollisia heikkouksia siinä, miten tehokkaasti Suomi on onnistunut tukemaan Kenian kehityspyrkimyksiä.

Evaluointi: Suomen kehityspoliittiset toimenpideohjelmat tulosjohtamisen näkökulmasta 2003–2013. Kehityspoliittiset ohjelmat välittävät onnistuneesti ja vakuuttavasti Suomen kehityspolitiikan arvot ja yleiset johtavat periaatteet. Kehityspolitiikasta ja -yhteistyöstä puuttuu kuitenkin edelleen kattava lähestymistapa tulosperustaiselle johtamiselle.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Mosambik on maailman köyhimpiä maita, jonka budjetista noin kolmasosa katetaan ulkopuolisella avulla.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja.

Ulkoministeriö on laatinut kansallisia vuoropuheluja ja niiden merkitystä konfliktimaiden sisäisen sovinnon löytymisessä käsittelevän julkaisun National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.

Koosteessa on kuvattu keskeiset toimintatavat ja vaikuttamisen muodot kuluvalla hallituskaudella vammaisoikeustyön vahvistamiseksi Suomen kehitysyhteistyössä. Hanke liittyy vuonna 2012 hyväksyttyyn vammaisoikeupakettiin ja tämänhetkiseen rahoituspäätökseen.

Suomen näkemyksiä vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Vietnamissa on parantaa tiedon avoimuutta, edistää työllistävää vihreää taloutta, edistää kestävää metsävarojen käyttöä ja hallintaa ja parantaa vesi- ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Kenia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1983 lähtien.

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä ovat pysyneet hyvin myönteisinä: 82 prosenttia kansalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. 30 prosentin mielestä kehitysyhteistyö on erittäin tärkeää. Asia ilmenee ulkoasiainministeriön Taloustutkimus Oy:llä teettämästä kyselystä.

Utopia ulkopolitiikassa- artikkelisarja ja siitä koottu kirja sisältää eturivin nuoremman polven kansainvälisen politiikan tutkijoilta pyydettyjä kuvitteellisia visioita Suomen asemasta maailmassa. Artikkelisarjasta syntyi ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Turun Sanomien kanssa yhteistyönä.

Valtioneuvoston selonteossa esitellään, miten kehityspoliittiseen ohjelmaan perustuvat toimet tuottavat tulosta, sekä esimerkkejä tuloksista. Lisäksi selonteossa käsitellään sitä, mitkä muut politiikansektorit kuin kehityspolitiikka vaikuttavat kehitysmaiden mahdollisuuksiin parantaa kansalaistensa hyvinvointia.

Yhdistyneiden kansakuntien tehokkaan rauhanvälityksen ohjeistus "The United Nations Guidance for Effective Mediation" julkaistiin kesällä 2012 YK:n pääsihteerin rauhanvälitysraportin liitteenä. Ulkoasiainministeriö julkaisee nyt ohjeistuksen suomeksi.

Sanasto selventää ruokaturvan ja maatalouden termejä erityisen kehitysyhteistyön näkökulmasta. Päivitetty versio.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.