Tämän ohjeistuksen tavoitteena on ohjata ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettavan humanitaarisen avun varainkäyttöä ja määritellä rahoitukseen liittyvät periaatteet, kriteerit ja menettelytavat.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Valtuuskunnan raportti

Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen.

Yleisesite matkavakuutuksesta ja sen ottamisen tärkeydestä.

Metautvärderingen uppskattade standarden på utvärderingsrapporter och direktiv, Finlands utvecklingssamarbete och utrikesministeriets (UM) utvärderingsledning och tjänster för kapacitetsutveckling. Den baserades på tre översiktsverktyg, en översikt av dokument och konsulteringar med UM:s-personal.

Oikeudenmukainen globalisaatio – mahdollisuuksia kaikille (Ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2004, PDF-formaatti)

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi 5.10.2000 valtioneuvostolta perustuslain 97 § 1 momentin nojalla selvityksen Suomen poliittisista linjauksista globalisaation hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaten ulkoasiainvaliokunnan pyyntöön ulkoasiainministeriö antoi Eduskunnalle 19.6.2001 selvityksen.

Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus (ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2012)

Ramprogrammet ”Afrika i Finlands utvecklingspolitik” har som mål att skapa en strategisk referensram för arbetet genom att stärka partnerskapet mellan Finland och Afrika med utvecklingspolitiska medel.

Toimintaohjelman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Latinalaisen Amerikan ja Karibian merkityksestä Suomelle sekä linjata Suomen tavoitteita ja toimintaa alueella.

Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän loppuraportti. Julkaisupäivä 19.1.2012.

Diplomaattiuralle ulkoasiainministeriöön – Kansainvälisten asioiden valmennuskurssi KAVAKU, katso esite e-julkaisuna.

Ulkoasiainhallinto ja sosiaalinen media

90-vuotias uudistuu: Ulkoasiainministeriön organisaation kehittämishankkeen loppuraportti – 15.11.2007, PDF-tiedosto, sisältää erillisiä liitteitä

Ulkoministeriö haluaa palvella entistä paremmin matkapuhelinpalveluiden avulla kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia. Palvelut on kehitetty palvelemaan erityisesti silloin, kun he maailmalla liikkuessaan tarvitsevat apua passi- ja konsuliasioissa tai kriisitilanteissa.

Exporting to Finland, englanninkielinen PDF

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö tarjoaa innovatiivisia näkökulmia tuloksellisen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen ulkopolitiikan toteutukseen.

Katso myös matkailuturvallisuuden neuvottelukunnan laatimia matkaturvallisuusohjeita laajemmin: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15732&contentlan=1.

TAIEX (Technical Assistance and Information Exchange) on EU:n rahoittama, Twinning-toimintaa täydentävä lyhytaikaisen teknisen avun ohjelma, joka käynnistettiin vuonna 1996.

Twinning on EU:n rahoittamaa julkisorganisaatioiden välistä kumppanuustoimintaa EU:n jäsenmaiden ja ehdokasmaiden, potentiaalisten ehdokasmaiden ja naapurimaiden kesken (vuodesta 1998).

Ulkoasiainministeriön tilaama riippumaton selvitys EU:n ulkorajayhteistyön tulevaisuudesta, englanninkielinen PDF-tiedosto

Pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja, englanninkielinen PDF-tiedosto

Pohjoisen ulottuvuuden poliittinen julistus, englanninkielinen 2-sivuinen PDF-tiedosto

Agreement on the Privileges and Immunities of the Baltic Marine Environment Protection Commission - Status of Ratification and Entry into Force as of 29 March 2009

Suomen valtiota velvoittavat voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdään sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä sopimuksia. Kahdenväliset sopimukset on tehty kahden valtion välillä ja monenväliset sopimukset on tehty usean valtion kesken.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksentekojärjestelmästä (UM 3.3.2010)

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kannanotto Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen

Raportti perustuu syksyn 2010 aikana valmistuneeseen Suomen kansallisen 1325-toimintaohjelman toimeenpanoa kartoittaneen selvityksen havaintoihin.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) – “Naiset, rauha ja turvallisuus

Lissabonin sopimukseen sisältyvillä muutoksilla pyritään monin tavoin luomaan unionille parempia edellytyksiä tehokkaampaan ja yhtenäisempään toimintaan. Näihin muutoksiin voidaan lukea myös unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen.

Oslossa 9.2.2009 pidetyssä Pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyön kehittämisestä. Kokous vastaanotti Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin aiheesta laatiman riippumattoman selvityksen.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan 13. marraskuuta hyväksymällä kokonaisvaltaisella kriisinhallintastrategialla tehostetaan Suomen kriisinhallintaosallistumista.

Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Tässä strategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta ja suorituskykyjä.

Tämän katsauksen tarkoituksena on käydä läpi voimassa olevien linjausten puitteissa kansainvälisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön sisältöä sekä kuvata, minkälaisia mahdollisuuksia harjoitettavassa yhteistyössä on.

Tämä ulkoministeriön selvitys kuvaa kansainvälisen rauhanvälityksen toimintaympäristöä ja keinoja, joilla Suomi voi vahvistaa rooliaan. Meillä pitää olla kunnianhimoisia tavoitteita, kuten se, että voimme puhua Suomesta rauhanvälityksen suur- ja mallimaana.

National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice

Addressing Climate Vulnerability: Promoting the Participatory Rights of Indigenous Peoples and Women through Finnish Foreign Policy

Julkaisu Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan uudistustarpeista (englanninkielinen)

Euroopan neuvosto: Ministerikomitean suositus toimista seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi

Arviointiselvitys valtioneuvoston vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon kansainvälisen osuuden toimeenpanosta suoritettiin toimeksiantona marraskuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana. Selvityksen tehtävänä oli selvittää sitä miten ulkoasiainhallinto on pannut toimeen valtioneuvoston vuoden 2009 ihmisoikeusselonteon tavoitteita sekä esittää toimintasuosituksia.

Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan arvio ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategian ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman vaikutuksista

Ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma on hyvä ja toivottu askel kohti suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa ihmisoikeuspolitiikkaa.

Arvioiden mukaan Suomi on satojen ihmiskaupan uhrien kauttakulku- tai kohdemaa. Eduskunnalle 31. maaliskuuta 2004 antamassaan ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto sitoutui laatimaan kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman.

Ulkoministeri Tarja Halosen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selonteko Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 11.11.1998

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle antama selvitys Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta

Ihmisoikeudet kuuluvat hallituksen ulkopolitiikan painopistealueisiin. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus harjoittaa aloitteellista ihmisoikeuspolitiikkaa niin kahdenvälisissä suhteissa, Euroopan unionissa kuin kansainvälisissä järjestöissä.