Uusimmat julkaisut

OECD-DACin evaluointiverkoston (EvalNETin) suosituksesta Irlanti, Suomi ja Sveitsi arvioivat toistensa evaluointitoimintoja. Vertaisarvioinnissa tarkasteltiin evaluointitoimintoja yhdessä ja erikseen perustuen UNEGin (UN Evaluation Groupin) evaluointinormeihin: riippumattomuus, luotettavuus ja käytettävyys. Tarkastelun kohteina olivat evaluointilinjaukset ja -toiminnot, evaluointien suunnittelu ja toteutus, suositusten toimeenpano sekä yksikön johtaminen ja käytettävissä olevat resurssit. Tavoitteena oli toisilta oppiminen ja kunkin evaluointitoimintojen edelleen kehittäminen.

Valtioneuvosto hyväksyi 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen väliarvioinnin Ukrainan opetushankkeesta.

Suojeluvastuulla tarkoitetaan kullekin valtiolle erikseen ja kansainväliselle yhteisölle yhteisesti kuuluvaa vastuuta joukkomittaisten julmuusrikosten ehkäisemisestä, torjumisesta ja niihin puuttumisesta.

Ulkoministeriön viestinnän ja globaalikasvatuksen (VGK) tuki evaluoitiin ensimmäisen kerran kesällä 2020. Tarkoituksena oli arvioida, miten VGK-tuki on saavuttanut tavoitteensa lisätä suomalaisten tietoisuutta kehityskysymyksistä, miten tuki on osallistanut ja aktivoinut kansalaisia toimimaan kehityskysymysten parissa, sekä miten tuki on vaikuttanut Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen.

Ulkoministeriö teetti vuonna 2020 niin sanotun kehityspoliittisen tilausselvityksen Afrikan yhteyspolitiikasta. Selvityksen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat väitöskirjatutkija Eva Nilsson Hanken Svenska Handelshögskolanista, tohtori Obert Hodzi Liverpoolin yliopistosta, tohtoriopiskelija Neema Komba Hanken Svenska Handelshögskolanista, professori Erkki Sutinen Turun yliopistosta, dosentti Mika Kautonen Tampereen yliopistosta ja vanhempi tutkija, professori Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista.

Arviointi tarkasteli kansanvälisten kansalaisjärjestöjen (ns. INGOt) ihmisoikeuksiin liittyvän vaikuttamistyön laatua ja osana Suomen ulkopoliittista keinovoimaa. Arvioinnin mukaan INGO-yhteistyö tukee Suomen ulkopoliittisia (ihmisoikeuspolitiikan ja kehityspolitikan) tavoitteita lyhyellä, keskipitkällä sekä pitkällä aikavälillä.

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin, miten Suomi vaikuttaa kehitysyhteistyön monenkeskisten kumppaniorganisaatioiden toimintaan edistääkseen kansainvälistä kehitysagendaa. Siinä arvioitiin ulkoministeriön käyttämien erityyppisten vaikuttamistoimien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta, sekä esitetään suosituksia, joiden avulla vaikuttamista voidaan entisestään vahvistaa. Tarkastelu käsitti 23 ulkoministeriön monenkeskistä organisaatiota, joista kahdeksaa käsiteltiin syvällisemmin: Maailmanpankkiryhmä, UNFPA, UNICEF, WFP, UN Women, IFAD, FAO ja ITC. Kesäkuussa 2019 käynnistynyt evaluointi perustui sille laadittuun teoreettiseen viitekehykseen, jolla jäsennetään ministeriön monenkeskisiä vaikuttamistoimia ja niiden tuloksia. Löydökset perustuvat kattavaan dokumenttianalyysiin ja 174: ään haastatteluun. Arviointitiimi vieraili myös järjestöjen pääkonttoreissa New Yorkissa, Roomassa ja Washington D.C.:ssä sekä toteutti kenttämatkat Nepaliin ja Keniaan.

Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelma 2020-2023 toimeenpanee hallitusohjelman tavoitetta kehitysmaiden omien verojärjestelmien kehittämisestä.

Evaluoinnissa tarkasteltiin, kuinka Suomen kehitysyhteistyön maaohjelmien laadinta ja seuranta palvelevat kehitysyhteistyön suunnittelua ja toteutusta hauraissa tai konfliktiympäristöissä. Maaliskuussa 2019 käynnistynyt arviointi perustuu maaohjelmien tulosohjausjärjestelmän analyysiin, sidosryhmähaastatteluihin, avun määrälliseen analyysiin sekä 64:n hankkeen dokumenttianalyyseihin. Evaluointitietoa kerättiin myös kenttämatkoilla, jotka tehtiin Afganistaniin, Libanoniin (liittyen Syyria-Irak -ohjelmaan), Myanmariin, miehitetylle Palestiinalaisalueelle ja Somaliaan.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa tehdään yhteenvetoa evaluointien esiintuomista kehitysyhteistyön ja -politiikan vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Vuonna 2019 evaluointien teemat kietoutuivat tietojohtamisen ja kehittävän evaluoinnin ympärille. Ulkoministeriön tietoperustaista johtamista koskevan evaluoinnin lisäksi saatiin päätökseen kaksi yhteisevaluointia, ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteisen Business with Impact (BEAM) -ohjelman kehittävä evaluointi sekä pohjoismaisessa yhteistyössä toteutettu Nordic Development Fund’in (NDF) evaluointi. Lisäksi yksikön evaluointien puitesopimuksen kautta tuettiin evaluoinnin toteuttamista maatalous-, maaseutukehitys- ja metsäsektorin kehityshankkeista (ARDF) Afrikan ja Lähi-idän osastolla sekä evaluointia Nepalin maaseudun vesivarojen hallinnointihankkeesta Aasian ja Amerikan osastolla. Koko ministeriön evaluointitoiminnan kehittämiseksi sekä evaluointien käytettävyyden ja hyödyllisyyden parantamiseksi Suomi käynnisti yhdessä Irlannin ja Sveitsin vertaisarvion toistensa evaluointitoiminnoista. Siitä ja yksikön muusta ajankohtaisesta kehittämistyöstä kerrotaan tarkemmin raportissa.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2019 aikana.

Ulkopuolinen evaluointi arvioi hankkeen tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä sekä teki suosituksia samankaltaisille hankkeille tulevaisuudessa.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2019 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn.

Tuloskarttoja ja niiden tueksi luotuja yhteisiä indikaattoreita käytetään kehityspolitiikan strategisen johtamisen ja tulosraportoinnin tukena.

Ulkoministeriön teettämä riippumaton evaluointi tarkastelee kolmea instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuettua hanketta, jotka toteutettiin Tansaniassa vuosien 2015-2018 aikana.

Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin (VERIFIN) toimeenpanema kemiallisten aseiden tunnistamiskoulutushankkeesta tehtiin ulkoinen evaluointi vuonna 2019. Evaluoinnissa keskityttiin tarkastelemaan koulutuksissa käytettäviä pedagogisia metodeja ja välineitä. Evaluoinnin mukaan VERIFINin koulutukset ovat korkeatasoisia ja niissä käytetään erinomaisia opetusmetodeja.

Suomi humanitaarisen avun antajana -linjauksen tarkoituksena on vahvistaa Suomen humanitaarisen avun toimeenpanoa kriisialueilla ja ohjata toimintaa niin, että Suomi on periaatteellinen, innovatiivinen, eteenpäin katsova, joustava, luotettava ja tehokas toimija kansainvälisessä humanitaarisessa järjestelmässä. Julkaisuvuosi: 2019.

Business with Impact – BEAM – ohjelman kehittävä evaluointi liitettiin ohjelmaan syyskuussa 2015 ja se on jatkunut koko ajan vuoden 2019 loppuun asti. BEAM on Business Finlandin ja ulkoministeriön yhteinen, viisivuotinen ohjelma, jonka tavoitteena on ollut parantaa yritysten kasvun edellytyksiä kasvavilla ja kehittyvillä markkinoilla. Ohjelma tuo kestävän kehityksen innovaatioita yritysten tietoisuuteen sekä edistää monimuotoista innovaatioyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten kumppanien välille. Kehittävän evaluoinnin tarkoituksena on tukea ohjelman johtoa koko ohjelmakauden ajan, antaa välitöntä palautetta eri lähestymistavoista, toimivuudesta ja vaikuttavuudesta sekä tukea strategista oppimista ohjelmassa.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Ulkoministeriö teetti ulkopuolisen synteesievaluoinnin Laosin metsä- ja kartoitushankkeista. Evaluoinnin tavoitteena oli antaa ulkopuolinen ja itsenäinen arvionti hankkeiden tuloksista ja niiden kestävyydestä sekä arvioida yleisesti Suomen tukea metsäsektorilla Laosissa.

Väliarvioinnissa arvioitiin maaseudun vesivarojen hallintaprojektin (Rural Village Water Resources Management Project, RVWRMP) kolmatta vaihetta (2016-2022), jota tukevat Nepalin hallitus, Euroopan unioni ja Suomen ulkoministeriö. Hanketta toteutetaan Nepalin syrjäisissä länsiprovinsseissa ja se koostuu seuraavista komponenteista: vesi, sanitaatio ja hygienia (WASH), toimeentulon edistäminen, energiakysymykset, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja katastrofiriskien vähentäminen sekä hyvä hallinto. Arvioinnin mukaan hankkeen on tähän mennessä saavuttanut tärkeitä vesi-, hygienia ja ravitsemustuloksia sekä vaatimattomampia hallintoa, toimeentuloa ja energiaa koskevia tuloksia.

Evaluointi tarjoaa ulkoministeriölle riippumatonta tietoa vesialan tuloksista ja Mekongin jokikomission tukiohjelman tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Jokikomission toiminnasta opittuja kokemuksia voidaan myös hyödyntää Suomen monenväliseen yhteistyöhön tulevaisuudessa. Evaluoinnissa keskityttiin arvioimaan Suomen rahoittamia ohjelmia: Information and Knowledge Management Programme (IKMP), Initiative for Sustainable Hydropower (ISH), Water Management Trust Fund (WMTF) and the Junior Riparian Professionals programme (JRP).

Selvityksen tarkoituksena on luoda kokonaiskuvaa Suomessa tehdystä ja/tai Suomen rahoittamasta kehitysmaiden ruokaturvaan liittyvästä tutkimuksesta vuosina 2010 - 2018. Selvitys arvioi myös Suomen ruokaturvatutkimuksen vahvuuksia ja antaa suosituksia tutkimuksen ja rahoituksen suuntaamiseen tulevaisuudessa.

Suomen maatalous-, maaseutukehitys- ja metsäsektorin (MMM) kehityshankkeista Afrikassa on tehty strateginen evaluointi. Sen tarkoitus on tukea ulkoministeriötä identifioimaan tarkoituksenmukaisia ja tuloksellisia lähestymistapoja sekä toimintamalleja, joiden avulla voidaan edistää nykyisten hankkeiden toteutusta ja tulevaisuudessa tapahtuvan yhteistyön suunnittelua.

Hankkeen ulkopuolinen evaluointi toteutettiin huhti-toukokuussa 2019. Evaluoinnissa arvioitiin hankkeen strategiaa, tuloksia ja yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Evaluoinnin tulokset otetaan huomioon tuen mahdollisen toisen vaiheen suunnittelussa. Evaluoinnin mukaan hanke on erittäin relevantti sekä kaivannaisteollisuuden tuottaman talouskasvun kestävyyden ja inklusiivisuuden että demokraattisen hallinnon kehittämisen, samoin kuin Suomen ja Mosambikin strategisen kumppanuuden kannalta.

Evaluoinnin tarkoituksena on tukea ulkoministeriön tietojohtamista vahvistamalla tulostietoon perustuvaa oppimista ja päätöksentekoa kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön kaikilla hallinnan tasoilla sekä eri yhteistyömuodoissa. Se tutkii johtamis- ja päätöksentekoprosesseja oppimisen näkökulmasta: miten ministeriössä pystytään keräämään, hyödyntämään, oppimaan ja tiedottamaan päätöksistä dokumentoidun ja niin sanotun hiljaisen tiedon avulla.

Maailman Markkinat 2019-2020 keskittyy Latinalaiseen Amerikkaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Venäjään. Julkaisu sisältää kokonaisarvioita maiden yhteiskunnallisesta, taloudellisesta sekä sääntelyyn liittyvästä kehityksestä.

Suomalaisista 89 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden joukossa. Yli puolet suomalaisista katsoo, että Suomen tulisi EU:n neuvoston puheenjohtajana edistää etenkin naisten ja tyttöjen asemaa sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Suomalaiset pitävät EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä tärkeimpänä Suomen kehitysyhteistyön toimintamuotona.

Evaluoinnin päätarkoituksena oli arvioida ja analysoida innovaatiokumppanuusohjelman vaikutuksia ”start-up ekosysteemin” ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen Vietnamissa. Lisäksi evaluoinnissa arvioitiin ohjelman arvoa ja merkitystä keskeisten sidosryhmien näkökulmasta sekä sen roolia transitiossa perinteisestä kehitysavusta kauppaan Suomen ja Vietnamin välillä.

Evaluointiraportissa esitellään loppuevaluoinnin tulokset kahdesta ulkoministeriön tukemasta hankkeesta Vietnamissa: “Development of Management Information System for the Forestry Sector (FORMIS – Phase II)” sekä “People Participation in Improvement of Forest Governance and Poverty Alleviation in Vietnam (PFG)”. Evaluointi toteutettiin loka-joulukuussa 2018. Raportit on saatavilla englannin sekä vietnamin kielellä.

Suomi tukee yhdessä Norjan ja Tanskan kanssa "Inclusive Growth in Mozambique: Scaling up Research and Capacity" -ohjelmaa, joka tavoitteena on vahvistaa mosambikilaisten instituutioiden kykyä tuottaa korkealaatuista kehitystaloustutkimusta sekä tukea tutkimuksen käyttöä päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa. Arvion mukaan ohjelma on saavuttanut hyviä tuloksia: tuottanut korkealaatuista ja relevanttia tutkimusta, kehittänyt mosambikilaisia instituutioita ja kouluttanut nuoria tutkijoita.

Kehitysevaluoinnin vuosiraportissa tehdään yhteenvetoa evaluointien esiintuomista kehitysyhteistyön ja -politiikan vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Viime vuonna toteutetut laajat evaluoinnit kohdistuivat mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin mutta samalla haastaviin kehityspolitiikan ja -yhteistyön kysymyksiin. Evaluointien aiheina olivat tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen Suomen kehityspolitiikassa, pakolais- ja muuttoliikekysymykset sekä hanke- ja ohjelma-arviointien metaevaluointi. Lisäksi tehtiin evaluoitavuusselvitys ihmisoikeusperustaisuudesta ja jatkettiin ulkoministeriön ja Business Finlandin yhteistä Business with Impact (BEAM) -ohjelman kehittävää evaluointia.

Väliarvioinnissa arvioitiin Etiopian maaseutusektorin Agrobig II -hanketta (Agro-Business Induced Growth in the Amhara National regional State, Phase II, 2017-2021), jolla tuetaan arvoketjujen kehittämistä ja lisäarvon tuottoa. Hanketta toteutetaan Amharan osavaltion kahdeksassa woredassa eli kunnassa. Maatalous työllistää edelleen Etiopiassa 80% työvoimasta. Siten maatalouden tuottavuus liittyy kiinteästi väestön ruokaturvaan sekä investointi- ja lainamahdollisuuksiin, mikäli hallinnoitua maaosuutta ja sen tuotteita voi käyttää lainojen takuuna sekä tuotteiden myyntiin. Hanke on onnistunut hyvin tuottavuuden parantamisessa ja laajentamisessa sekä erityisesti naisille ja nuorille kohdistuvassa lainarahoituksessa. Arvoketjutoiminnan kehittäminen on edelleen haasteellista ja vaatii tuekseen myös toimintakulttuurin muutosta.

Ulkoministeriö teetti loppuevaluoinnin Vietnamin vesi- ja sanitaatiohankkeen kolmesta vaiheesta vuosina 2004-2017 (Water and Sanitation Programme for Small Towns in Vietnam, WSPST I-III). Evaluoinnissa tarkasteltiin erityisesti toista ja kolmatta vaihetta ja tulosten kestävyyttä. Lisäksi haluttiin oppeja parhaista käytännöistä vesisektorin hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen myös muissa maissa.

Finnish Internet Forum on vuodesta 2010 lähtien kokoontunut vuosittain keskustelemaan internetin ajankohtaisista aiheista.

Suomen pitkäikäinen ja kattava kouluruokajärjestelmä on herättänyt globaalia kiinnostusta. Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat yhteistyössä koonneet ja julkaisseet Suomen kouluruokailujärjestelmästä tiiviin julkaisun School Meals for All, jolla tekijät haluavat vastata kansainväliseen kiinnostukseen Suomen järjestelmän erityispiirteistä.

Tansanian bioturvahankkeen ensimmäisen vaiheen (2014-2018) aikana hankkeelle tehtiin väliarviointi vuonna 2017.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2018 aikana.

Suomen kansallisen Peking +25 -arviointiraportin laatimiseen osallistui laaja joukko viranomaistahoja ja kansalaisjärjestöjä. Raportissa esitetään viime vuosien keskeisimmät saavutukset ja haasteet tasa-arvon edistämisessä.

Suomi ulkomaisessa mediassa 2018 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn.

Ulkoministeriön kehitysevaluoinnin yksikkö teetti pakolaisuutta ja kehityspolitiikkaa käsittelevän evaluoinnin, jonka tavoitteena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä pakkomuuton käsitteestä, humanitaarisen avun ja kehitystavoitteiden yhteyksistä sekä auttaa näiden käsitteiden sisällyttämisestä ulkoministeriön käytäntöihin. Evaluoinnissa tarkasteltiin, kuinka johdonmukaisesti Suomen kehityspolitiikan tavoitteet on toteutettu pakkomuuton eli tahdonvastaisen muuttoliikkeen osalta sekä etsittiin keinoja vahvistaa politiikkajohdonmukaisuutta Suomen kehitysyhteistyössä.

Ulkoministeriö asetti lokakuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miten Suomi voisi tehostaa työtään globaalin oppimisen kriisin ratkaisemisessa. Raportissaan kehitys- ja koulutusalan toimijoista koostuva työryhmä esittää, että Suomen tulee nostaa koulutus kehitysyhteistyön ja -politiikan painopisteeksi ja lisätä merkittävästi siihen kohdistuvaa rahoitusta. Työryhmä korostaa myös tarvetta vahvistaa alan suomalaistoimijoiden välisiä synergioita entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja joustavammilla toimintatavoilla.

Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella Suomen ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan (Human Rights Based Approach, HRBA) toteutuksen evaluoitavuutta ja antaa tietoa tulevalle arvioinnille HRBA:n toteuttamisesta Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa vuosina 2012 - 2018. Suomen ulkoministeriö tilasi selvityksen.

Kolmen metsäalan alueellisen hankkeen loppuevaluointi toteutettiin vuonna 2017. Nämä hankkeet olivat 1) Keski-Amerikan integroitu ympäristö- ja metsähanke (FINNFOR II, 2012-2016), 2) Tuki RECOFTC:n toimeenpanemalle Mekongin alueen metsähankkeelle (ForInfo, 2011-2016) ja 3) Andien kestävän metsätalouden ohjelma (MFS, 2011-2016). Suomen lahjamuotoinen kehitysyhteistyö on päättynyt Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä merkittävästi vähentynyt Mekongin alueella. Evaluoinnin päähuomio on sen vuoksi niissä opeissa ja kokemuksissa, joita voidaan käyttää metsäalan kehitysyhteistyössä Myanmarissa, Afrikassa tai muualla, sekä eri alojen alueellisten hankkeiden tai ohjelmien suunnittelussa.