Uusimmat julkaisut

Suomen kolmannennesta, kansallisesta Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmasta teetetty ulkoinen arviointiraportti tarkastelee toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista ja antaa suosituksia Suomen neljännen kansallisen toimintaohjelman valmisteluun.

Mikä toimii ja mikä ei toimi Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä? Miksi evaluoinnit ja evaluointiosaaminen on tärkeää? Sen kertoo kehitysevaluoinnin vuosiraportti, joka vetää yhteen keskeisimmät tulokset vuonna 2022 valmistuneista evaluoinneista.

Eduskunnalle 22. joulukuuta annetussa selvityksessä esitetään tiivis kokonaiskuva Suomen toiminnasta Afganistanissa sekä sotilaallisen että siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön osalta, sekä arvioidaan Suomen toiminnan tavoitteita, tuloksia ja vaikuttavuutta. Selvitykseen sisältyy myös erillinen elokuussa 2021 toteutettua evakuointioperaatiota koskeva osio.

Evaluointi on osa evaluointien sarjaa, jotka tehdään jo päättyneistä korkotukiluotolla toteutetuista hankkeista. Evaluoinneilla tuetaan investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentin (Public Sector Investment Facility, PIF) toteuttamista, kehittämistä ja johtamista.

Suomen ulkopolitiikka on ihmisoikeusperustaista ja ihmisoikeuspuolustajien tukeminen keskeinen osa sen toimeenpanoa.

Ohjeen tavoitteena on vahvistaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen yhteistoimintaa ja parantaa niiden johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja tuloksellisuutta. Ohje on laadittu käytännön työvälineeksi erityisesti ulkoministeriön ja edustustojen sekä sidosryhmien käyttöön.

Evaluointi totesi, että YK:n reformi on tukenut YK-järjestelmää toimimaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti lievittääkseen covid-19 pandemian aiheuttamia sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia. Toimissa on huomioitu haavoittuvimmassa asemassa olevia kuten vammaisia henkilöitä, naisia, pakolaisia, nuoria, vanhuksia ja siirtotyöläisiä. Sen sijaan haasteita on ollut varmistaa toimien ympäristökestävyys, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen.

Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on tärkeä tavoite Suomen kehityspolitiikassa ja keino saavuttaa muita kehityspoliittisia tavoitteita. Kansalaisyhteiskuntien tukeminen on tärkeää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila kutistuu ja autokratisoituminen lisääntyy.

Tämä kertomus koskee Suomen hallituksen toimintaa EU-tuomioistuinasioissa sekä Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämissä EU-rikkomusmenettelyissä vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana.

Riippumattoman evaluoinnin mukaan Suomen EU-vaikuttamisen prosessi on tarkoituksenmukainen, johdonmukainen ja kohtuullisen tehokas sekä sujuva. Moitteita tulee muun muassa vakiintuneen seurannan, arvioinnin ja oppimisen järjestelmän puuttumisesta.

Tutkimuksessa analysoidaan koulutusalan asiantuntijoiden sijoittumista strategisesti kansainvälisissä organisaatioissa ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa koulutusalan kehitysyhteistyöhön. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan asiantuntijoiden urapolkuja ja tutkitaan heidän näkemyksiään Suomen roolista alan globaalissa kehitysyhteistyössä.

Riippumattoman evaluoinnin mukaan Suomen humanitaarinen apu vastaa hädässä olevien tarpeisiin ja Suomi on myös onnistunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia. Moitteita tulee muun muassa alimitoitetusta henkilöstömäärästä ja hallinnon jäykkyydestä.

Ulkoministeriön henkilöstösuunnitelmassa kuvataan ministeriön henkilöstörakennetta ja määrällistä kehitystä. Suunnitelmassa myös käydään läpi henkilöstön kannalta keskeisiä hankkeita, tehtäviä ja kehitysnäkymiä.

Ulkoministeriön henkilöstösuunnitelmassa kuvataan ministeriön henkilöstörakennetta ja määrällistä kehitystä. Suunnitelmassa myös käydään läpi henkilöstön kannalta keskeisiä hankkeita, tehtäviä ja kehitysnäkymiä.

Itsenäinen evaluointi arvioi kansainvälisen yhteisön toimien tuloksellisuutta sekä kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden toiminnan tehokkuutta pakolaisten oikeuksien turvaamiseksi COVID-19-pandemian aikana. Evaluointi myös identifioi suojelutoimien hyviä käytäntöjä, innovaatioita ja toiminnan sopeuttamista.

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.

Tansanian metsähankkeiden seuranta ja evaluointi (ERET) on kolmen vuoden (2020-2023) toimeksianto, jonka tarkoitus on kolmen metsähankkeen ulkoinen seuranta, arviointi ja evaluointi. Hankkeet ovat Yksityismetsätalousohjelman toinen vaihe (Participatory Plantation Forestry Programme phase 2, PFP2), Metsätalous- ja arvoketjujen kehittämishanke (Forestry and Value Chain Development Programme, FORVAC) sekä Sopimusmetsityksen tukiohjelma (Tree Outgrowers Support Programme, TOSP).

PEGASEn suoran tuen -ohjelmaa (PEGASE Direct Financial Support, DFS) toteutetaan Palestiinalaishallinnon alueilla. Ohjelman itsenäinen evaluointi arvioi tuloksia ja kattoi vuodet 2018-2019. Erityisesti arvioitiin tulosten saavuttamista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tekijöitä tulosten taustalla. Evaluointi vetää yhteen oppeja, johtopäätöksiä ja antaa suosituksia PEGASE ohjelmien vahvistamiseksi.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.

Rippumaton evaluointi esittää tuloksia kahdesta bilateraalihankkeesta (Kaukolännen vesivarainhoitohanke 2016-2022 & Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke Länsi-Nepalissa 2008-2019). Evaluaatio kattoi Kaukolännen vesivarainhoitohankkeen kolme vaihetta ja Maaseudun vesi-ja sanitaatiohankkeen kaksi vaihetta.

Multilateral Organisation Performance Assessment Network (MOPAN) on verkosto, joka koostuu 21 maasta ja joka arvioi monenkeskisten organisaatioiden kuten YK-järjestöjen toimintaa. Vuonna 2020 MOPANista tehty itsenäinen evaluointi kattoi vuodet 2015-2021 ja tarkasteli MOPANin tehokkuutta, tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Evaluointi on osa evaluointien sarjaa, jotka tehdään jo päättyneistä korkotukiluotolla toteutetuista hankkeista. Evaluoinneilla tuetaan investointituki kehitysmaille -rahoitusinstrumentin (Public Sector Investment Facility, PIF) toteuttamista, kehittämistä ja johtamista.

Mitä evaluoinnit kertovat Suomen kehityspolitiikasta ja yhteistyöstä? Kehitysevaluoinnin vuosiraportti vetää yhteen keskeisimmät tulokset vuonna 2021 valmistuneista evaluoinneista ja avaa evaluoinnin uudistumista. Evaluoinnitkin hyötyvät mukautuvuudesta ja innovatiivisuudesta sekä kokonaisvaltaisuudesta. Tärkeää onkin varmistaa evaluointien käyttö ja hyödyllisyys vaarantamatta evaluointien riippumattomuutta.

Sosiaaliturva on ihmisoikeus ja oleellinen osa köyhyydeltä suojautumista ja kestävän kasvun mahdollistamista. Kun uusia sosiaaliturvainstrumentteja suunnitellaan uusien haasteiden, kuten ulkoisten shokkien (esim. sääilmiöt, luonnonkatastrofit, pandemiat, sodat ja konfliktit ja siirtolaisuus), varalta, on oleellista ymmärtää ohjelmia paremmin ja ottaa huomioon niiden sukupuolivaikutukset.

Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.

Tässä kertomuksessa kuvataan ne EU-tuomioistuimessa vireillä olevat asiat, joihin Suomen hallitus on osallistunut vuoden 2021 aikana. Lisäksi käydään läpi EU:n komission kertomuskaudella Suomelle lähettämät jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevat kirjeet.

Tässä riippumattomassa tarkastelussa arvioitiin ulkoministeriön (UM) kehityspolitiikan vastetta COVID-19-pandemiaan. Tarkoituksena oli oppia pandemiavasteesta ja siten parantaa kykyä vastata ja sopeuttaa kehityspolitiikan ja -yhteistyön sekä humanitaarisen avun johtamista ja hallintoa tulevien kriisien aikana

Suomi ulkomaisessa mediassa 2021 -dokumentti on yhteenveto Suomen ulkomaanedustustojen vastauksista mediaseurantakyselyyn

Evaluointeja tehdään, jotta onnistumisista ja epäonnistumisista opitaan, ja kehityspolitiikkaa ja yhteistyötä voidaan siten entisestään parantaa. Metaevaluoinnit arvioivat hanke-evaluointien laatua ja vetävät yhteen niistä nousevia löydöksiä, joiden avulla muodostetaan kuva kehitysyhteistyön laadusta.

Kehityspoliittiset finanssisijoitukset eli laina- ja investointimuotoinen kehitysyhteistyö on osa Suomen kehitysyhteistyön keinovalikoimaa ja näiden sijoitusten tavoitteena on edistää kestävän kehityksen tavoitteita kehitysmaissa Suomen kehityspolitiikan painopisteiden mukaisesti.

Tämä raportti on laadittu Viron ja Suomen hallitusten pyynnöstä maidemme välisten diplomaattisten suhteiden 100-vuotispäivän yhteydessä. Sadan vuoden ajan jatkunut ruohonjuuritason kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistoiminta on kehittynyt strategiseksi yhteistyöksi.

Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka on tarkoitettu kaikkien ulkoasiainhallinnon kehitysyhteistyötehtävissä työskentelevien käyttöön. Kehitysyhteistyön riskienhallintapolitiikka täydentää ulkoministeriön riskienhallintapolitiikkaa.

Valtioneuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ja ohjaa yhdessä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusohjelman kanssa toimintaa kansallisella ja EU-tasolla.

Suomalaisista 68 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes sanoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen kielteisemmäksi viime aikoina. Valtaosa vastaajista uskoo Suomen kehitysyhteistyön parantaneen naisten ja tyttöjen asemaa Afganistanissa viimeisten 20 vuoden aikana.

Riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen vesidiplomatian tulevaisuuden tavoitteita ja mahdollisuuksia. Samalla kartoitettiin, mitä voidaan oppia menneestä yhteistyöstä, jossa poliittiset tavoitteet ja vesialan tekninen yhteistyö ovat nivoutuneet toisiinsa.

Monenkeskisen yhteistyön vahvistaminen on Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen ja keskeinen tavoite. Rajat ylittävien ja osin vielä tuntemattomienkin haasteiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä, joka nojaa sääntöpohjaisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen.

Rippumaton evaluointi esittää tuloksia viidestä instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuetusta hankkeesta, joita toteutettiin Etelä-Aasiassa neljässä maassa (Afganistan, Bhutan, Intia ja Nepal) vuodesta 2011 alkaen.