Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012

Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012, julkaisu (PDF, 3,8 Mt, 46 s.)

Tämä toimenpideohjelma uudistaa Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä niin, että se vastaa muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeisiin sekä auttaa maita irti apuriippuvuudesta. Samalla Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun siitä, mitkä ovat kehitystavoitteet sen jälkeen, kun vuosituhattavoitteiden määräaika vuonna 2015 täyttyy.

Äärimmäinen köyhyys on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen ihmisoikeuskysymys. Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen.  Ohjelmassa korostuvat myös vihreän osallistavan talouden periaatteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että myös muut kehitykseen vaikuttavat politiikka-alat sekä avunantaja- että kumppanimaissa vähentävät köyhyyttä. Siksi ohjelmassa painotetaan eri politiikka-alojen välistä johdonmukaisuutta.

Rakenteeltaan ohjelma jakautuu neljään osaan:

  • Ensimmäisessä osassa kuvataan ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ja Suomen toimintatavat. Niihin kuuluvat demokraattinen omistajuus, vastuullisuus, avoimuus, tuloksellisuus, johdonmukaisuus ja keskittyminen. Lisäksi määritellään yhteistyön muotoja ja voimavaroja.
  • Toisessa osassa esitellään läpileikkaavat tavoitteet: sukupuolten tasa-arvon ja ilmastokestävyyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen.
  • Kolmas osa määrittelee neljä painopistettä, joita Suomi kehityspolitiikassaan ja -yhteistyössään korostaa. Niitä ovat ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta; osallistava ja työllistävä vihreä talous; luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu sekä inhimillinen kehitys.
  • Lopussa käsitellään Suomen humanitaarinen apu. Sitä rahoitetaan kehitysyhteistyömäärärahoista, mutta se on kehitys- ja muista politiikoista riippumatonta ja konfliktitilanteessa puolueetonta avun tarpeeseen perustuvaa toimintaa.

Ohjelma korostaa toiminnan tuloksia ja laatua. Lähtötason arviointia, selkeää tavoitteiden asettamista, toiminnan järjestelmällistä seurantaa ja raportointia parannetaan tutkimustulosten ja evaluointien suositusten mukaisesti.

demokratia
ihmisoikeudet
ilmastonmuutokset
kansainvälinen oikeus
koulutus