Siirtymä kehitysyhteistyöstä laajempaan yhteistyöhön ja kumppanuuksiin Nepalissa: Vertaisarviointia, hyviä käytäntöjä ja suosituksia politiikan ja toiminnan kehittämiseksi
Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.
Monimenetelmäisen selvityksen kvantitatiivisessa analyysissa arvioitiin Suomen ja Nepalin välisen kehitysavun määrää ja kahdenvälistä kauppaa. Kvalitatiivisen analyysin osana haastateltiin 33:a eri sidosryhmän edustajaa Suomessa ja Nepalissa ja toteutettiin perusteellinen asiakirja- ja artikkelikatsaus. Selvityksessä käytettiin myös vertailevaa analyysia ja sidosryhmien arviointia sekä läpileikkaavien kysymysten ja kokonaisvaltaisen siirtymän suunnittelun kehyksiä kahdenvälisen kehitysyhteistyön kontekstissa.
Selvityksen mukaan Suomen siirtymäajattelu Nepalissa on edellä muita Nepalin kehitysyhteistyökumppaneita, mutta myös Nepalin hallituksen omia siirtymävalmisteluja. Sen vuoksi suositellaan, että Suomi voisi johtaa Nepalin siirtymän ideointia, suunnittelua ja toteutusta yhdessä muiden kehitysyhteistyökumppaneiden kanssa. Erityisesti Suomen panosta kannattaisi hyödyntää temaattisilla alueilla, joilla Suomen ja Nepalin välillä on pitkäaikaista yhteistyötä, kuten koulutuksessa, vesikysymyksissä, sanitaatiossa ja hygieniassa, sekä läpileikkaavissa kysymyksissä, jotka liittyvät esimerkiksi sukupuoleen, ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Näillä sektoreilla voidaan luoda uusia yhteistyön muotoja tukemalla jo olemassa olevan tiedon, käytäntöjen, verkostojen, menestystarinoiden ja niistä saatujen oppien aktiivista jakamista ja analysointia. Tätä voisi hyödyntää yhteistyössä suomalaisten ja nepalilaisten sidosryhmien väillä, mukaan lukien Nepalissa asuvat suomalaiset, nepalilainen diaspora Suomessa, suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimijat, koulutusinstituutiot ja yksityiset toimijat.
Englanninkielinen raportti