Kehityspoliittinen tilausselvitys: Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä?
Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.
Afrikan integraatio (suomeksi, PDF, 12 sivua, 867 kt) (avautuu uuteen ikkunaan)
Tilausselvitykset eivät ole varsinaisesti tieteellisiä tutkimuksia, vaan nimensä mukaisesti selvityksiä. Niiden tekijät ovat kuitenkin akateemisesti päteviä tutkijoita ja ne perustuvat tutkimustietoon. Selvitys käsittelee Afrikan poliittisen ja taloudellisen integraation nykytilaa ja tulevaisuutta. Poliittista yhdentymistä tarkastellaan hallinnon ja rauhan ja turvallisuuden teemojen kautta. Lisäksi selvityksessä käsitellään mantereen alueellisten järjestöjen institutionaalisia heikkouksia ja vahvuuksia. Taloudellista yhdentymistä käsitellään erityisesti äskettäin hyväksytyn Afrikan vapaakauppa-alue -sopimuksen sekä Afrikan eri alueiden talousintegraation valossa.
Afrikan yhdentymistä varjostavat useat jakolinjat. Ensinnäkin Afrikalle on tyypillistä jako ”viralliseen” ja ”epäviralliseen” politiikkaan. Virallisten politiikkatoimien ja julkilausumien sekä epävirallisen integraation välillä on usein kuilu. Suuri osa Afrikan maiden välisestä kaupasta on epävirallista, useimmiten naisten harjoittamaa ja virallisten tilastojen ulkopuolista.
Toiseksi jakolinja demokraattisten ja autoritaaristen tai ”anokraattisten” (eli demokraattisten ja yksinvaltaisten välimuotoa edustavien) hallintojen välillä on syvenemässä. Tämä vaikeuttaa sekä poliittista että taloudellista yhdentymistä, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämän vuoksi demokraattisen kehityksen ja integraation tukeminen alueiden ja valtioiden tasolla on keskeisen tärkeää. Näin voidaan luoda pohjaa koko mantereen integraatiolle. Kaupunkilaisnuorison määrän kasvun uskotaan muuttavan politiikkaa ratkaisevalla tavalla. Lyhyellä aikavälillä se voi kuitenkin aiheuttaa poliittista epävakautta.
Afrikan yhdentymisen ajurina on vahva panafrikkalainen ideologia ja halu löytää ”afrikkalaisia ratkaisuja afrikkalaisiin ongelmiin”. Tätä tahtotilaa varjostaa kuitenkin muun muassa riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta.
Tilausselvityksen tarkoituksena on tukea ja vahvistaa Suomen Afrikka-politiikkaa. Sitä varten se sisältää myös suosituksia Afrikan yhdentymisen tukemista varten.