Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2022

Mikä toimii ja mikä ei toimi Suomen kehityspolitiikassa ja yhteistyössä? Miksi evaluoinnit ja evaluointiosaaminen on tärkeää? Sen kertoo kehitysevaluoinnin vuosiraportti, joka vetää yhteen keskeisimmät tulokset vuonna 2022 valmistuneista evaluoinneista.

Vuonna 2022 valmistuivat evaluoinnit humanitaarisesta avusta ja Suomen kehityspoliittisesta vaikuttamisesta Euroopan Unionissa (EU) sekä metaevaluointi ulkoministeriön hanke- ja ohjelmaevaluoinneista, joka arvioi sekä evaluointien että Suomen kehitysyhteistyön laatua. Lisäksi valmistui tarkastelu kehityspolitiikan covid-toimista.

Mikä sitten toimi? Esimerkiksi:

• Suomen EU-vaikuttamisen prosessi on tarkoituksenmukainen, johdonmukainen, sujuva sekä tuottaa tuloksia.
• EU:ssa Suomella on tunnustettu joh­tava ja vaikuttava rooli erityisesti sukupuolten välisen tasa-arvon, ihmisoikeusperustaisen lähesty­mistavan ja sosiaalisen osallisuuden edistäjänä sekä Afrikan tukemiseen keskittyneenä toimijana.
• Suomen antama apu noudattaa humanitaarisia periaatteita, mikä on erityisen arvokasta avun politisoituessa. Suomen tuki esimerkiksi sukupuolten tasa-arvolle ja vammaisinkluusiolle tuki hyvää mainetta.
• Suomen ke­hitysyhteistyön vahvuuksia ovat tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tuloksellisuus.
• Ulkoministeriön pandemiavaste oli nopea ja joustava. Onnistuneesta pandemiavasteesta voi kiittää pitkälti motivoitunutta ja työlleen omistautunutta henkilöstöä.

Missä puolestaan on kehitettävää? Esimerkiksi:

• EU-vaikuttamisessa moitteita tulee vakiintuneen seurannan, arvioinnin ja oppimisen järjestelmän puuttumisesta.
• Suomen va­linta kanavoida valtaosa humanitaarisesta rahoituksesta monenkeskisten, humanitaariseen apuun erikoistuneiden järjestöjen kautta on oikea, mutta järjestöjen lukumäärää tulisi karsia. Samoin tulisi keventää suomalaisten kansalaisjärjestöjen rahoituksen hallinnollisia käytäntöjä.
• Kehitysyhteistyössä on parantami­sen varaa erityisesti kestävyydessä, johdonmukaisuudessa ja vaikuttavuudessa sekä läpileikkaavien tavoitteiden ja ihmisoikeusperustaisuuden huomioimisessa.
• Valtaosa hanke- ja ohjelmaevaluoinneista arvioitiin hyödyllisiksi, mutta tieto jää yksilötasolle eikä hyödytä laa­jemmin organisaatiota.
• Pandemia yhdistettynä lisääntyneeseen työtaakkaan kuormitti henkilöstöä UM:ssä ja edustustoissa, eikä UM pystynyt täysin turvaamaan henkilöstönsä turvallisuutta ja hyvinvointia.

Vuosiraportissa keskustellaan myös evaluointiosaamisen kehittämisestä Suomessa ja maailmalla. Miksi se on niin tärkeää ja millaisia muutoksia tarvitaan? Kehitysevaluoinnin päällikkö nostaa esille, että kansallinen riippumattoman tiedon tuottaminen ja tähän osaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta kumppanimaissamme päätökset tulevaisuudessa pohjautuvat julkisesti ja avoimesti saatavilla olevaan tietoon. Se vahvistaa kehitysyhteistyömme kestävyyttä.

Vieraskynässä nostetaan esille, että maatasolla evaluointiosaamisen ja evaluointien muutosvoiman vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Evaluoinnit tulisi tunnustaa välineiksi muuttaa epätasa-arvoisia ja epäoikeudenmukaisia realiteetteja. Lisäksi tulisi arvostaa eteläisten kumppaneiden evaluoinnin paradigmoja, metodologioita ja käytäntöjä vaihtoehtoisina ja samanarvoisina lähestymistapoina.

Raportti

Kehitysevaluoinnin vuosiraportti(Linkki toiselle web-sivustolle.) (linkki julkaisuarkisto Valtoon)

Tiivistelmä

Selected Highlights (pdf, 5 sivua, 180 kt)