Evaluointiraportti: Suomen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Tässä riippumattomassa evaluoinnissa tarkasteltiin Suomen ulkoministeriön Itäosaston vuosina 2009-2021 harjoittamaa kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Siinä arvioitiin toiminnan strategista kokonaisuutta ja eri tukikanavien kautta aikaan saatuja tuloksia ja vaikutuksia sekä niiden kestävyyttä yli kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tarkastelu käsitti Itäosaston kehitysyhteistyötoimet 11 maassa, joista Kirgisiaa, Tadžhikistania ja Ukrainaa tarkasteltiin syvällisemmin. Evaluoinnissa esitetään suosituksia, joiden avulla voidaan kehittää alueen kehitysyhteistyötä entisestään. Raportti nostaa myös esille yleisempiä alueelta nousseita oppeja ministeriölle.

Kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa on ollut tarkoituksenmukainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspoliittiset päämäärät on hyvin sisällytetty työhön alueella. Suomella on myös vahva maine avunantajana, joka on sitoutunut vastaamaan kumppanimaiden keskeisiin haasteisiin.

Arviointi toteaa, että Suomi on kehitysyhteistyön avulla edesauttanut merkittävien muutosten aikaansaamista kaikilla tukemillaan osa-alueilla, joita ovat eritysesti yhteiskunnallis-taloudellinen tilanne, ympäristö, ihmisoikeudet sekä oikeusvaltioperiaate.

Arvioinnin mukaan Suomen sitoutuminen pitkäaikaiseen hanketukeen on edesauttanut konkreettisten ja kestävien tulosten saavuttamista. Samoin sitoutuminen syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten oikeuksien ajamiseen on johtanut merkittäviin parannuksiin. Kehitysvaikutusten kestävyyttä on kuitenkin haasteellista arvioida, ja toiminnan riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta on haaste. Paikallisen osaamisen vahvistaminen ja paikallinen omistajuus ovat lisänneet tulosten kestävyyttä.

Arvioinnin strategisen tason suosituksissa ehdotetaan, että ministeriö laatisi kehitysyhteistyötä koskevan kokonaisvaltaisen vision aluetta varten. Sidosryhmien osallistumisessa ohjelmointiin on myös parantamisen varaa. Tulosohjauksen vahvistamiseksi tulisi osoittaa riittävät henkilöresurssit. Lisäksi kansalaisjärjestöt voisivat osallistua Suomen kehitysyhteistyön toteuttamiseen laajemmin. Seurannan ja raportoinnin käytännöissä on vielä kehitettävää niin, että oppivan organisaation toiminta toteutuisi paremmin.

Syksyllä 2020 käynnistynyt evaluointi perustui sille laadittuun, alueen kehitystavoitteisiin pohjaaviin muutosteorioihin. Löydökset perustuvat kattavaan dokumenttianalyysiin sekä 89: ään haastattelu- ja kyselyvastaukseen.  

Evaluointiraportti koostuu kahdesta osasta:

• Volume 1, 2021/4a, ”Main Report” vetää yhteen ja esittelee evaluoinnin tulokset, johtopäätökset ja suositukset.
• Volume 2, 2021/4b, ”Country Reviews” esittelee maakohtaisia tuloksia kolmesta tapausmaasta.

Evaluointiraportit

Evaluation on Development Cooperation carried out by the Department for Russia, Eastern Europe and Central Asia, including the Wider Europe Initiative (WEI), Volume 1, Main Report (avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi, PDF, 190 sivua, 4,06 MB)

Evaluation on Development Cooperation carried out by the Department for Russia, Eastern Europe and Central Asia, including the Wider Europe Initiative (WEI), Volume 2, Country Reviews (avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi, PDF, 116 sivua, 3,42 mt)

Tiivistelmä

A Decade’s Commitment to Addressing Core Development Challenges: Finland’s Development Policy and Cooperation in Eastern Europe and Central Asia – Selected Highlights from the Evaluation (avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi, PDF, 4 sivua, 286 kt)

Ministeriön näkökulma evaluointiin

Johdon päätös tulosten toimeenpanosta (PDF, 2 sivua, 2,14 mt)

PowerPoint -esitys evaluoinnin tuloksista

Evaluation on Development Cooperation carried out by the Department for Russia, Eastern Europe and Central Asia, including the Wider Europe Initiative (WEI) (avautuu uuteen ikkunaan) (englanniksi, PDF, 12 sivua, 535 kt)

Webinaaritallenne

Jos haluat saada webinaaritallenteen, ota yhteyttä eva-11@formin.fi.