Evaluointiraportti 2014:4 Rauha ja kehitys Suomen kehitysyhteistyössä: Osaevaluointi Suomen alueellisesta ohjelmasta Länsi-Balkanilla

Evaluointiraportti 2014:4 Rauha ja kehitys Suomen kehitysyhteistyössä: Osaevaluointi Suomen alueellisesta ohjelmasta Länsi-Balkanilla

Bill Sterland
Zehra Kacˇapor Dzˇihi´c
Rozeta Hajdari

ISBN 978-952-281-258-2 (pdf)
ISSN 1235-7618

Peace and Development in Finland´s Development Cooperation: Case Study of Finland´s Regional Programme in the Western Balkans

 Annex 10 Evaluation of the Forest Policy and Economics Education and Research (FOPER) I and II Project

 Annex 11 Evaluation of the Education for Sustainable Development in the Western Balkans (ESD) Project

Mitä evaluointi käsitteli?

Tämä osaevaluointi arvioi sitä, miten Suomen kehitysyhteistyössä on edistetty rauhaa ja turvallisuutta Länsi-Balkanilla. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti kehitysyhteistyön lähestymistapa, metodit ja tulokset. Evaluointi on osa laajempaa Rauha ja kehitys -evaluointia hauraissa valtioissa. Suomen Länsi-Balkanin alueellinen kehityspoliittinen puiteohjelma on pyrkinyt kokonaisvaltaiseen rauhan ja kehityksen edistämiseen kokoamalla toisiaan täydentäviä toimia yhteen. Ohjelmaa on toteutettu pääasiassa Kosovossa, mutta tämän lisäksi myös Albaniassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kroatiassa, Makedoniassa, Montenegrossa ja Serbiassa.  Ohjelman toisiinsa kytkeytyviä teemoja ovat vakaus ja turvallisuus, kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, sosiaalinen kestävyys ja ympäristö.

Mitkä ovat evaluoinnin mukaan ohjelman tärkeimmät tulokset?

Evaluoinnin mukaan ohjelma on pureutunut haurauden ja epävakauden syihin niin Kosovossa kuin laajemmallakin alueella. Yhteistyössä muiden avunantajien kanssa Suomi on tukenut keskeisiä rauhaa ja kehitystä tukevia elementtejä. Erityisesti osallistavat ympäristöhankkeet ovat onnistuneet luomaan rajoja ylittävää yhteistyötä aiemmin vihamielisten ja toisiinsa epäluuloisesti suhtautuvien yhteisöjen välille. Näin on vakautettu Länsi-Balkania.

Kosovossa Suomi on saanut aikaan todellisia vaikutuksia erityis- ja inklusiivisessa opetuksessa pitkäaikaisen tuen ansiosta.  Hanke on tukenut sekä koulutuspolitiikan, opetusjärjestelmien että henkilöstön kehittämistä. Suomen ohjelma Kosovossa on edistänyt myös valtion rakentamista ja hyvää hallintoa tukemalla sosiaali- ja talouspolitiikan uudistamista sekä yhteisöjen osallistumista suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Muut avunantajat sekä kansalliset sidosryhmät ovat tunnistaneet Suomen erityisosaamisen ja suomalaisen lisäarvon opetussektorin lisäksi myös vammais-, ympäristö- ja metsäsektoreilla.

Mikä on evaluoinnin ydinviesti?

Hyvistä saavutuksista huolimatta Suomen ”kokonaisvaltainen lähestymistapa kehitykseen” on osoittautunut Kosovossa liian kunnianhimoiseksi. Lisäksi Suomen tunnustettuun erityisosaamiseen olisi voitu keskittyä enemmän. Ohjelma oli liian lyhyt kestävien ja laajempien kehitystulosten aikaansaamiseksi. Suomen on liian aikaista poistua alueelta kokonaan, koska saavutetut tulokset vaativat edelleen ulkoista tukea.

Kestävien vaikutusten saavuttamiseksi vaaditaan kehitysyhteistyön pitkäaikaista jatkuvuutta. Tätä tukee vahva näyttö tuloksista, joita Suomi on saavuttanut erityis- ja inklusiivisessa opetuksessa Kosovossa. Suomen pitäisi jatkaa ja uudistaa nykyistä tukea Kosovolle sekä samalla suunnitella asteittainen ja koordinoitu suunnitelma maasta poistumisesta muiden avunantajien kanssa.

Suomen pitäisi myös harkita Suomen inklusiivisen opetuksen tuen laajentamista tarjoamalla kunnille teknistä tukea ja apua.

Hauraiden valtioiden ohjelmatuki kannattaa tulevaisuudessa kohdistaa vain joihinkin teemoihin ja keskittyä niiden sisällä Suomen erityisosaamiseen.

Lisäksi ulkoasiainministeriön tulosperustaista johtamismallia tulisi kehittää eteenpäin myös Länsi-Balkanin yhteistyön osalta.  Sen tarkoitus on parantaa hankkeiden suunnittelua, johtamista ja seurantaa sekä Suomen ohjelmien evaluointia konfliktinjälkeisissä ja hauraissa valtioissa.

Miten tästä eteenpäin?

Ministeriön johto vastaa evaluoinnin tuloksiin ja suosituksiin vastineella. Siinä päätetään, millaisiin toimiin ryhdytään suositusten toimeenpanemiseksi. Johdon vastinetta valmistelee kehityspoliittisen osaston nimeämä työryhmä.  Evaluoinneista vastaava yksikkö koordinoi vastineen tekemistä ja huolehtii, että kaikki asianomaiset tahot ovat edustettuina.