Julkaisut maittain

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2016

Årsberättelse om det nordiska samarbetet 2015

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Norjan pohjoismaisen puheenjohtajakauden 2012 kokoava pääteema oli ”hyvinvointivaltio pohjoismaisesta näkökulmasta”.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Suomi toimi v. 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuusohjelman ”Vihreä Pohjola – taitava ilmastotoimija” läpileikkaava johtoteema oli ilmastonmuutoksen hallinta.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Suomen vuoden 2007 PMN-puheenjohtajuusvuodessa voidaan nähdä useita merkkipaaluja, jotka sysäsivät pohjoismaisen yhteistyön uuteen vaiheeseen. Näistä merkittävin on Punkaharjun pääministerikokouksessa viime kesäkuussa annettu globalisaatiojulistus, jonka pohjalta Pohjola pyrkii yhteisin toimin vastaamaan globalisaation haasteisiin.

Vuoden 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaa Norja jatkoi monelta osin edellisen puheenjohtajamaan Tanskan työtä ja korosti työn jatkuvuuden merkitystä.

Pohjola on pärjännyt koulutusjärjestelmää, yliopistoja ja huippututkimusta, innovatiivisuutta ja teknologian hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuonna 2005 Tanska. Puheenjohtajuusteemaksi oli valittu “Uuden ajan Pohjola – tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä”.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Etiopia ovat tehneet kehitysyhteistyötä vuodesta 1967 lähtien.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2016

Årsberättelse om det nordiska samarbetet 2015

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Norjan pohjoismaisen puheenjohtajakauden 2012 kokoava pääteema oli ”hyvinvointivaltio pohjoismaisesta näkökulmasta”.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Suomi toimi v. 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuusohjelman ”Vihreä Pohjola – taitava ilmastotoimija” läpileikkaava johtoteema oli ilmastonmuutoksen hallinta.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Suomen vuoden 2007 PMN-puheenjohtajuusvuodessa voidaan nähdä useita merkkipaaluja, jotka sysäsivät pohjoismaisen yhteistyön uuteen vaiheeseen. Näistä merkittävin on Punkaharjun pääministerikokouksessa viime kesäkuussa annettu globalisaatiojulistus, jonka pohjalta Pohjola pyrkii yhteisin toimin vastaamaan globalisaation haasteisiin.

Vuoden 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaa Norja jatkoi monelta osin edellisen puheenjohtajamaan Tanskan työtä ja korosti työn jatkuvuuden merkitystä.

Pohjola on pärjännyt koulutusjärjestelmää, yliopistoja ja huippututkimusta, innovatiivisuutta ja teknologian hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuonna 2005 Tanska. Puheenjohtajuusteemaksi oli valittu “Uuden ajan Pohjola – tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä”.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelma 2017–2020: Syyria ja Irak

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2016

Årsberättelse om det nordiska samarbetet 2015

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Norjan pohjoismaisen puheenjohtajakauden 2012 kokoava pääteema oli ”hyvinvointivaltio pohjoismaisesta näkökulmasta”.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Suomi toimi v. 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuusohjelman ”Vihreä Pohjola – taitava ilmastotoimija” läpileikkaava johtoteema oli ilmastonmuutoksen hallinta.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Suomen vuoden 2007 PMN-puheenjohtajuusvuodessa voidaan nähdä useita merkkipaaluja, jotka sysäsivät pohjoismaisen yhteistyön uuteen vaiheeseen. Näistä merkittävin on Punkaharjun pääministerikokouksessa viime kesäkuussa annettu globalisaatiojulistus, jonka pohjalta Pohjola pyrkii yhteisin toimin vastaamaan globalisaation haasteisiin.

Vuoden 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaa Norja jatkoi monelta osin edellisen puheenjohtajamaan Tanskan työtä ja korosti työn jatkuvuuden merkitystä.

Pohjola on pärjännyt koulutusjärjestelmää, yliopistoja ja huippututkimusta, innovatiivisuutta ja teknologian hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuonna 2005 Tanska. Puheenjohtajuusteemaksi oli valittu “Uuden ajan Pohjola – tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä”.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Kenia on yksi Suomen pitkäaikaisimmista kehitysyhteistyökumppaneista.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen vesiohjelmalla Kirgisiassa ja Tadžikistanissa vahvistetaan vesivarojen kestävää, oikeudenmukaista ja oikeusperustaista hallintaa. Ohjelman tavoitteena on veteen liittyvien ristiriitojen vähentäminen sekä veden saatavuuden ja laadun parantaminen. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2017 on 8 miljoonaa euroa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Mosambik on maailman köyhimpiä maita, jonka budjetista noin kolmasosa katetaan ulkopuolisella avulla.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2016

Årsberättelse om det nordiska samarbetet 2015

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Norjan pohjoismaisen puheenjohtajakauden 2012 kokoava pääteema oli ”hyvinvointivaltio pohjoismaisesta näkökulmasta”.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Suomi toimi v. 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuusohjelman ”Vihreä Pohjola – taitava ilmastotoimija” läpileikkaava johtoteema oli ilmastonmuutoksen hallinta.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Suomen vuoden 2007 PMN-puheenjohtajuusvuodessa voidaan nähdä useita merkkipaaluja, jotka sysäsivät pohjoismaisen yhteistyön uuteen vaiheeseen. Näistä merkittävin on Punkaharjun pääministerikokouksessa viime kesäkuussa annettu globalisaatiojulistus, jonka pohjalta Pohjola pyrkii yhteisin toimin vastaamaan globalisaation haasteisiin.

Vuoden 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaa Norja jatkoi monelta osin edellisen puheenjohtajamaan Tanskan työtä ja korosti työn jatkuvuuden merkitystä.

Pohjola on pärjännyt koulutusjärjestelmää, yliopistoja ja huippututkimusta, innovatiivisuutta ja teknologian hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuonna 2005 Tanska. Puheenjohtajuusteemaksi oli valittu “Uuden ajan Pohjola – tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä”.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi on tehnyt kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa vuodesta 1983 lähtien.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö: Valtioneuvoston 9.2.2012 vahvistama lähialueyhteistyömäärärahojen käyttösuunnitelma 2012; rahoitusta saaneet hankkeet

Vuonna 2011 lähialueyhteistyöhankkeita Venäjän kanssa rahoitetaan ulkoasiainministeriön määrärahoista noin 16 miljoonalla eurolla. Vuosittain on toteutuksessa noin 200 hanketta.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö - toteutusvaiheessa olevat hankkeet / kesäkuu 2010

Vuonna 2009 lähialueyhteistyön hankkeita Venäjän kanssa rahoitetaan ulkoasiainministeriön määrärahoista noin 19:llä miljoonalla eurolla. Hankkeita on vuosittain toteutuksessa noin 200.

Suomen ja Venäjän välinen lähialueyhteistyö – toteutusvaiheessa olevat hankkeet / Kesäkuu 2008

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2016

Årsberättelse om det nordiska samarbetet 2015

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2015

Norjan pohjoismaisen puheenjohtajakauden 2012 kokoava pääteema oli ”hyvinvointivaltio pohjoismaisesta näkökulmasta”.

Vuosikertomus pohjoismaisesta yhteistyöstä 2013

Suomi toimi v. 2011 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana. Puheenjohtajuusohjelman ”Vihreä Pohjola – taitava ilmastotoimija” läpileikkaava johtoteema oli ilmastonmuutoksen hallinta.

Globalisaation haasteet ja mahdollisuudet olivat Tanskan puheenjohtajuuskaudella vuonna 2010 läpäisevänä teemana Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Globalisaatioon liittyvät painotukset olivat prioriteettina näkyvästi esillä PMN:n työssä vuonna 2009. Kertomusvuonna käynnistettiin pohjoismainen energia-, ympäristö- ja ilmastoalan huippututkimushanke.

Pohjoismaiden ministerineuvosto keskittyi kertomusvuonna - pääministerien Punkaharjulla vuonna 2007 tekemän päätöksen mukaisesti - suuntaamaan työn painopisteet globalisaatioon liittyvien aihepiirien eteenpäinviemiseen.

Suomen vuoden 2007 PMN-puheenjohtajuusvuodessa voidaan nähdä useita merkkipaaluja, jotka sysäsivät pohjoismaisen yhteistyön uuteen vaiheeseen. Näistä merkittävin on Punkaharjun pääministerikokouksessa viime kesäkuussa annettu globalisaatiojulistus, jonka pohjalta Pohjola pyrkii yhteisin toimin vastaamaan globalisaation haasteisiin.

Vuoden 2006 aikana Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaa Norja jatkoi monelta osin edellisen puheenjohtajamaan Tanskan työtä ja korosti työn jatkuvuuden merkitystä.

Pohjola on pärjännyt koulutusjärjestelmää, yliopistoja ja huippututkimusta, innovatiivisuutta ja teknologian hyödyntämistä koskevissa tutkimuksissa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) puheenjohtajamaana toimi vuonna 2005 Tanska. Puheenjohtajuusteemaksi oli valittu “Uuden ajan Pohjola – tietoa, dynamiikkaa ja yhteistyötä”.

Suomen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ohjelma 2017–2020: Syyria ja Irak

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen vesiohjelmalla Kirgisiassa ja Tadžikistanissa vahvistetaan vesivarojen kestävää, oikeudenmukaista ja oikeusperustaista hallintaa. Ohjelman tavoitteena on veteen liittyvien ristiriitojen vähentäminen sekä veden saatavuuden ja laadun parantaminen. Ohjelman budjetti vuosille 2014–2017 on 8 miljoonaa euroa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Tansania on Suomen pitkäaikaisin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja suurin kehitysyhteistyövarojen vastaanottaja.

Kansainvälinen yhteisö etsii uusia parametreja vuoden 2015 jälkeiselle ajalle, jolloin nykyiset Vuosituhattavoitteet (MDG) päättyvät. Yhteinen teema keskusteluissa on ollut kuulla kumppanimaiden itsensä ääntä. Laajalti on oltu myös samaa mieltä siitä, että MDG:n tulisi luoda yhteinen arvopohja myös tuleville tavoitteille, joissa köyhyyden vähentäminen nähdään kaikenkattavana tavoitteena. Toisaalta nykyisiä tavoitteita on myös kritisoitu.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa kattaa 11 maata, joihin lukeutuvat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Ukraina, Uzbekistan, Tadžikistan, Turkmenistan ja Valko-Venäjä.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena Vietnamissa on parantaa tiedon avoimuutta, edistää työllistävää vihreää taloutta, edistää kestävää metsävarojen käyttöä ja hallintaa ja parantaa vesi- ja sanitaatiopalveluiden kattavuutta.

Esitteessä kerrotaan miten Suomi on tukenut demokratiakehitystä Nicaraguassa, Keniassa, Vietnamissa, Mosambikissa ja Tansaniassa.

Ulkoministeriössä on laadittu tavoitteelliset maaohjelmat kaikille seitsemälle pitkäaikaiselle kehitysyhteistyön kumppanimaalle. Suomi ja Sambia ovat tehneet kehitysyhteistyötä 40 vuotta. Suomen kahdenvälinen tuki Sambialle on 16,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.