Julkaisut aiheittain

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2016 aikana.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2015 aikana.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2013 aikana.

Kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin- ja EU-rikkomusasioissa vuonna 2012

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin- ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2011 aikana.

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

Tässä  kertomuksessa  kuvataan Suomen hallituksen toimia EU‐tuomioistuin‐ ja EU‐rikkomusasioissa vuoden 2009 aikana. EU‐tuomioistuin‐  ja  EU‐rikkomusasioiden  hoito kuuluu Suomessa  ulkoministeriön EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön tehtäviin. Suomea  EU‐tuomioistuimessa edustavat valtionasiamies  ja  valtionasiamiehen sijainen. Valtionasiamiehenä toimii EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön päällikkö.

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Med hjälp av strategin strävar Finland efter att främja sina målsättningar inom FN effektivare än tidigare. Den nya strategin betonar i hög grad hållbar utveckling och slår fast vilka teman Finland kommer att satsa mest på i den närmaste framtiden.

Suomen Ekumeenisen neuvoston ja mukana olleen työryhmän selvitys uskonnonvapaudesta kansainvälisessä politiikassa, julkaisu nimeltään "Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka - suosituksia Suomelle" valmistui. Se toteutettiin ulkoministeriön tutkimusrahoituksella.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Handlingsprogram för fredsmäkling - utrikesministeriet 14.12.2011

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus", jonka toimeenpano on YK:n jäsenmaille velvoittavaa. Päätöslauselman ja sitä seuranneiden yhdeksän päätöslauselman päätavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhan rakentamisessa, sekä lisätä naisten turvallisuutta konflikteissa.

Suomen kolmannennesta, kansallisesta Naiset, rauha ja turvallisuus –toimintaohjelmasta teetetty ulkoinen arviointiraportti tarkastelee toimintaohjelman tavoitteiden toteutumista ja antaa suosituksia Suomen neljännen kansallisen toimintaohjelman valmisteluun.

The insight report on the conference on Advancing Gender Equality through (Feminist) Foreign Policy convened by Foreign Minister Pekka Haavisto. The conference was held in Helsinki, Finland on 16 November 2022.

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämän mielipidekyselyn mukaan 82 prosenttia suomalaisista ajattelee, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa lisää paljon tai jonkin verran kehitysyhteistyön tarvetta ja merkitystä. Reilusti yli puolet suomalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että Venäjän hyökkäyksen ei pitäisi vaikuttaa kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentumiseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää tutkimuksen mukaan kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Paras perustelu kehitysyhteistyölle suomalaisten mielestä on, että sen avulla Suomi voi vaikuttaa maailman vakauteen, muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.

Tämä raportti on laadittu Viron ja Suomen hallitusten pyynnöstä maidemme välisten diplomaattisten suhteiden 100-vuotispäivän yhteydessä. Sadan vuoden ajan jatkunut ruohonjuuritason kulttuurinen, taloudellinen ja poliittinen yhteistoiminta on kehittynyt strategiseksi yhteistyöksi.

Valtioneuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ja ohjaa yhdessä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusohjelman kanssa toimintaa kansallisella ja EU-tasolla.

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 "Nuoret, rauha ja turvallisuus" ja sitä seuranneet päätöslauselmat 2419 (2018) ja 2535 (2020) tunnistavat nuorten myönteisen ja aktiivisen roolin konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä. Jäsenmaiden tulee ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin.

Kansainvälisten ja EU-sopimusten valmistelua ja voimaansaattamista koskevat asiakirjamallit ja ohjeet

Valtioneuvosto hyväksyi 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena ovat Afrikan megatrendit. Sen on tehnyt tutkijaryhmä, johon kuuluivat professorit Petri Pellikka ja Mikael Mattlin Helsingin yliopistosta, VTT Leena Vastapuu Tampereen Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta ja VTT Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista.

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osasto teetti vuonna 2019 kaksi Afrikkaa koskevaa niin sanottua kehityspoliittista tilausselvitystä. Tämän selvityksen aiheena on Afrikan poliittinen ja taloudellinen integraatio – ja miten Suomi voisi tukea sitä? Tekijänä on tutkija Eva Nilsson Svenska Handelshögskolanista.

Maailman Markkinat 2019-2020 keskittyy Latinalaiseen Amerikkaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Venäjään. Julkaisu sisältää kokonaisarvioita maiden yhteiskunnallisesta, taloudellisesta sekä sääntelyyn liittyvästä kehityksestä.

Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus Suomi vaikuttaa muuttuvassa maailmassa julkaistiin 4. kesäkuuta 2018.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Ulkoasiainministeriö järjesti yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa 5.–6. huhtikuuta 2017 jo kolmatta kertaa National Dialogues -konferenssin. Helsingin Säätytalolla järjestetty konferenssi keskittyi tällä kertaa siihen, miten alueelliset ja paikalliset toimet vaikuttavat kansallisiin dialogeihin. Raportti on yhteenveto konferenssin keskusteluista ja keskeisistä löydöksistä.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2016 aikana.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko

Itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille 29.4.2016.

The Second Conference on Non-Formal Dialogue processes and National Dialogues was held in Helsinki at the House of the Estates 16th-18th November 2015. The Report is a summary of the Conference discussions and some of the main findings from the sessions and workshops.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2015 aikana.

Mietinnön tavoitteena on erityisesti EU:n yhteisvastuu- ja keskinäisen avunannon lausekkeiden mukaisten velvoitteiden kansallinen täytäntöönpano ja sen varmistaminen, että Suomella on tarkoituksenmukainen päätöksentekovalmius avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Mietinnön taustalla ovat myös vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetut selvitystarpeet.

Sodan oikeussäännöt -julkaisuun on koottu Geneven sopimukset sekä muut keskeiset Suomea velvoittavat kansainvälisen humanitaarisen oikeuden (IHL) sopimukset. Lisäksi julkaisussa on luettelo muista aihetta sivuavista valtiosopimuksista sekä aihepiirin kannalta keskeisistä oikeudellisesti sitomattomista asiakirjoista ja kansallisesta lainsäädännöstä. Julkaisu on tarkoitettu käsikirjaksi.

Ulkoasiainministeriön selvitys valtioiden aseellista voimankäyttöä koskevista kansainvälisistä oikeussäännöistä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi 5.10.2000 valtioneuvostolta perustuslain 97 § 1 momentin nojalla selvityksen Suomen poliittisista linjauksista globalisaation hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaten ulkoasiainvaliokunnan pyyntöön ulkoasiainministeriö antoi Eduskunnalle 19.6.2001 selvityksen.

Suomen EU:n itäisiä kumppaneita sekä Keski-Aasiaa koskeva politiikkalinjaus (ulkoasiainministeriön julkaisu vuodelta 2012)

90-vuotias uudistuu: Ulkoasiainministeriön organisaation kehittämishankkeen loppuraportti – 15.11.2007, PDF-tiedosto, sisältää erillisiä liitteitä

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö tarjoaa innovatiivisia näkökulmia tuloksellisen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen ulkopolitiikan toteutukseen.

Ulkoasiainministeriön tilaama riippumaton selvitys EU:n ulkorajayhteistyön tulevaisuudesta, englanninkielinen PDF-tiedosto

Suomen valtiota velvoittavat voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdään sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä sopimuksia. Kahdenväliset sopimukset on tehty kahden valtion välillä ja monenväliset sopimukset on tehty usean valtion kesken.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksentekojärjestelmästä (UM 3.3.2010)

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kannanotto Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen

Raportti perustuu syksyn 2010 aikana valmistuneeseen Suomen kansallisen 1325-toimintaohjelman toimeenpanoa kartoittaneen selvityksen havaintoihin.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) – “Naiset, rauha ja turvallisuus

Lissabonin sopimukseen sisältyvillä muutoksilla pyritään monin tavoin luomaan unionille parempia edellytyksiä tehokkaampaan ja yhtenäisempään toimintaan. Näihin muutoksiin voidaan lukea myös unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen.

Oslossa 9.2.2009 pidetyssä Pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyön kehittämisestä. Kokous vastaanotti Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin aiheesta laatiman riippumattoman selvityksen.

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan 13. marraskuuta hyväksymällä kokonaisvaltaisella kriisinhallintastrategialla tehostetaan Suomen kriisinhallintaosallistumista.

Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Tässä strategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus.

Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan (Partnership for Peace, PfP) sen käynnistymisestä vuonna 1994 alkaen. Suomi hyötyy merkittävästi osallistumisesta, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua yhteisiin turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen sekä kehittää puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta ja suorituskykyjä.

Tämän katsauksen tarkoituksena on käydä läpi voimassa olevien linjausten puitteissa kansainvälisen turvallisuuspoliittisen yhteistyön sisältöä sekä kuvata, minkälaisia mahdollisuuksia harjoitettavassa yhteistyössä on.

Tämä ulkoministeriön selvitys kuvaa kansainvälisen rauhanvälityksen toimintaympäristöä ja keinoja, joilla Suomi voi vahvistaa rooliaan. Meillä pitää olla kunnianhimoisia tavoitteita, kuten se, että voimme puhua Suomesta rauhanvälityksen suur- ja mallimaana.

National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2014 aikana.

Ulkoministeriö on laatinut kansallisia vuoropuheluja ja niiden merkitystä konfliktimaiden sisäisen sovinnon löytymisessä käsittelevän julkaisun National Dialogue and Internal Mediation Processes: Perspectives on Theory and Practice.

Utopia ulkopolitiikassa- artikkelisarja ja siitä koottu kirja sisältää eturivin nuoremman polven kansainvälisen politiikan tutkijoilta pyydettyjä kuvitteellisia visioita Suomen asemasta maailmassa. Artikkelisarjasta syntyi ulkoministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikön, Turun yliopiston ja Turun Sanomien kanssa yhteistyönä.

Yhdistyneiden kansakuntien tehokkaan rauhanvälityksen ohjeistus "The United Nations Guidance for Effective Mediation" julkaistiin kesällä 2012 YK:n pääsihteerin rauhanvälitysraportin liitteenä. Ulkoasiainministeriö julkaisee nyt ohjeistuksen suomeksi.

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2013 aikana.

Med hjälp av strategin strävar Finland efter att främja sina målsättningar inom FN effektivare än tidigare. Den nya strategin betonar i hög grad hållbar utveckling och slår fast vilka teman Finland kommer att satsa mest på i den närmaste framtiden.

Suomen Ekumeenisen neuvoston ja mukana olleen työryhmän selvitys uskonnonvapaudesta kansainvälisessä politiikassa, julkaisu nimeltään "Uskonnonvapaus ja ulkopolitiikka - suosituksia Suomelle" valmistui. Se toteutettiin ulkoministeriön tutkimusrahoituksella.

Karta: Finlands deltagande i krishantering (uppdaterad 18.4.2013)

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Karta - Finlands deltagande i krishantering - uppdaterad 4.3.2013.

Kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin- ja EU-rikkomusasioissa vuonna 2012

Tässä kertomuksessa kuvataan Suomen hallituksen toimia EU-tuomioistuin- ja EU-rikkomusasioissa vuoden 2011 aikana.

YK:n Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325:

Handlingsprogram för fredsmäkling - utrikesministeriet 14.12.2011

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

Tässä  kertomuksessa  kuvataan Suomen hallituksen toimia EU‐tuomioistuin‐ ja EU‐rikkomusasioissa vuoden 2009 aikana. EU‐tuomioistuin‐  ja  EU‐rikkomusasioiden  hoito kuuluu Suomessa  ulkoministeriön EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön tehtäviin. Suomea  EU‐tuomioistuimessa edustavat valtionasiamies  ja  valtionasiamiehen sijainen. Valtionasiamiehenä toimii EU‐tuomioistuinasiat‐yksikön päällikkö.

Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2010

90-vuotias uudistuu: Ulkoasiainministeriön organisaation kehittämishankkeen loppuraportti – 15.11.2007, PDF-tiedosto, sisältää erillisiä liitteitä

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö tarjoaa innovatiivisia näkökulmia tuloksellisen ja yhteiskunnallisesti merkityksellisen ulkopolitiikan toteutukseen.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.