Julkaisut aiheittain

Finnish Water Way – Suomen vesialan kansainvälinen strategia asettaa päämääräkseen vastuullisen ja oikeudenmukaisen vesiturvallisuuden. Vuoteen 2030 ulottuvan strategian keskeisenä käsitteenä on Finnish Water Way, jonka keskiössä on suomalainen, toimialat ylittävää ja läheiseen yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa kestävään vesivarojen hallintaan.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2022 direktiiviehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotuksen tavoitteena on edistää vihreää siirtymää ja suojella ihmisoikeuksia sekä EU:ssa että globaalilla tasolla.

Raportti on kriittinen analyysi komission ehdotuksesta direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Anlyysi nostaa esiin vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maiden) näkökulman.

Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on tärkeä tavoite Suomen kehityspolitiikassa ja keino saavuttaa muita kehityspoliittisia tavoitteita. Kansalaisyhteiskuntien tukeminen on tärkeää nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansalaisyhteiskunnan tila kutistuu ja autokratisoituminen lisääntyy.

Tutkimuksessa analysoidaan koulutusalan asiantuntijoiden sijoittumista strategisesti kansainvälisissä organisaatioissa ja heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa koulutusalan kehitysyhteistyöhön. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan asiantuntijoiden urapolkuja ja tutkitaan heidän näkemyksiään Suomen roolista alan globaalissa kehitysyhteistyössä.

Sosiaaliturva on ihmisoikeus ja oleellinen osa köyhyydeltä suojautumista ja kestävän kasvun mahdollistamista. Kun uusia sosiaaliturvainstrumentteja suunnitellaan uusien haasteiden, kuten ulkoisten shokkien (esim. sääilmiöt, luonnonkatastrofit, pandemiat, sodat ja konfliktit ja siirtolaisuus), varalta, on oleellista ymmärtää ohjelmia paremmin ja ottaa huomioon niiden sukupuolivaikutukset.

Selvityksen tarkoituksena oli ohjeistaa Suomen pitkäaikaisen hankeperustaisen kehitysyhteistyön kehittämistä Nepalissa kohti uudenlaisia yhteistyön muotoja, kun maa pyrkii nousemaan keskituloisten maiden joukkoon vuoteen 2026 mennessä.

Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.

Tuloskarttoja ja niiden tueksi luotuja yhteisiä indikaattoreita käytetään kehityspolitiikan strategisen johtamisen ja tulosraportoinnin tukena.

Ulkoministeriö asetti lokakuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miten Suomi voisi tehostaa työtään globaalin oppimisen kriisin ratkaisemisessa. Raportissaan kehitys- ja koulutusalan toimijoista koostuva työryhmä esittää, että Suomen tulee nostaa koulutus kehitysyhteistyön ja -politiikan painopisteeksi ja lisätä merkittävästi siihen kohdistuvaa rahoitusta. Työryhmä korostaa myös tarvetta vahvistaa alan suomalaistoimijoiden välisiä synergioita entistä tiiviimmällä yhteistyöllä ja joustavammilla toimintatavoilla.

Ulkoministeriön valmistelema kehityspolitiikan tulosraportti luovutettiin eduskunnalle marraskuussa 2018. Raportti esittelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2015-2018 raportoituja tuloksia.

Uudistettu kahdenvälisen kehitysyhteistyön käsikirja (Manual for Bilateral Programmes) korvaa aiemman version vuodelta 2016. Käsikirja sisältää entistä selkeämmän  kuvauksen siitä, miten ulkoministeriön  ohjeistusta kehitysyhteistyön tulosohjauksesta (Result Based Management, RBM) sekä ihmisoikeusperustaisuudesta (Human Rights Based Approach to Development, HRBA) käytetään hankesyklin aikana.

Suomen opetusalan osaaminen on maailman huippuluokkaa. Tämän tulisi näkyä vahvemmin myös kehitysyhteistyön painotuksissa ja rahoituksessa, suosittaa selvitys ”Stepping Up Finland’s Global Role in Education”.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kansalaisten mielestä Suomella olisi ylivoimaisesti eniten annettavaa kehitysmaille koulutuksen parantamisessa.

Kansalaisyhteiskuntien vahvistuminen kehitysmaissa on Suomelle tärkeä kehityspoliittinen tavoite.

Tämän englanninkielisen yleisohjeen tavoitteena on tukea ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoa kehitysyhteistyössä. Ohje kattaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisen kehitysyhteistyön keskeisimmissä kanavissa: kahdenvälinen, monenkeskinen ja kansalaisyhteiskuntayhteistyö sekä yksityissektorin instrumentit. Yleisohje myös käsittelee ihmisoikeusperustaisuutta tukevaa politikkavuoropuhelua.

Suomen kehityspolitiikka on linjattu hallituksen selonteossa helmikuussa 2016. Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin. Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen.

Valtioneuvoston selonteossa esitellään, miten kehityspoliittiseen ohjelmaan perustuvat toimet tuottavat tulosta, sekä esimerkkejä tuloksista. Lisäksi selonteossa käsitellään sitä, mitkä muut politiikansektorit kuin kehityspolitiikka vaikuttavat kehitysmaiden mahdollisuuksiin parantaa kansalaistensa hyvinvointia.

Med hjälp av strategin strävar Finland efter att främja sina målsättningar inom FN effektivare än tidigare. Den nya strategin betonar i hög grad hållbar utveckling och slår fast vilka teman Finland kommer att satsa mest på i den närmaste framtiden.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Tämä toimenpideohjelma uudistaa Suomen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä niin, että se vastaa muuttuvan toimintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeisiin sekä auttaa maita irti apuriippuvuudesta. Samalla Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun siitä, mitkä ovat kehitystavoitteet sen jälkeen, kun vuosituhattavoitteiden määräaika vuonna 2015 täyttyy.

Suomen edustustot - suurlähetystöt ja konsulaatit - avustavat ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita. Ulkomailla löydät edustustojen yhteystiedot ulkoministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://formin.finland.fi/edustustot.

Ulkoministeriö haluaa palvella entistä paremmin matkapuhelinpalveluiden avulla kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia. Palvelut on kehitetty palvelemaan erityisesti silloin, kun he maailmalla liikkuessaan tarvitsevat apua passi- ja konsuliasioissa tai kriisitilanteissa.

Katso myös matkailuturvallisuuden neuvottelukunnan laatimia matkaturvallisuusohjeita laajemmin: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15732&contentlan=1.

På uppdrag av utrikesministeriet har forskningsinstitutet International Peace Institute i New York skrivit en rapport om valet av icke-permanenta medlemmar till FN:s säkerhetsråd i oktober 2012.

Nordiska samarbetsministern Alexander Stubb har tillsatt en arbetsgrupp på 25 unga personer från olika delar av Finland och med olika bakgrund. Arbetsgruppen har sedan 16.4.2012 begrundat nuläget och framtiden för det nordiska samarbetet och dess värde samt ungdomens erfarenheter av hur det nordiska samarbetet fungerar, hur det syns och hur målsättningen uppnåtts.

Publikationen ”Kvinnor, fred och säkerhet” – Finlands nationella handlingsprogram 2012–2016, som grundar sig på FN:s säkerhetsråds resolution 1325 (2000), publiceras i dag.

Focus on the Economy and Technology, den till de internationella nyckelmarknaderna riktade årliga publikationen om Finland, har nu kommit ut för tionde gången. Årets tidning lyfter fram Finlands styrkor särskilt inom design, entreprenörskap och naturresurshushållning.

Handlingsprogram för fredsmäkling - utrikesministeriet 14.12.2011

Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Valtuuskunnan raportti

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Vuosikertomus on laadittu eri ministeriöiden, järjestöjen ja pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön toimittamien yhteenvetojen perusteella.

Valtioneuvosto hyväksyi 9. joulukuuta 2021 valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ja ohjaa yhdessä valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusohjelman kanssa toimintaa kansallisella ja EU-tasolla.

YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 "Nuoret, rauha ja turvallisuus" ja sitä seuranneet päätöslauselmat 2419 (2018) ja 2535 (2020) tunnistavat nuorten myönteisen ja aktiivisen roolin konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä. Jäsenmaiden tulee ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin.

Valtioneuvosto hyväksyi 29.10.2020 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja antoi sen eduskunnan käsiteltäväksi. Hallituskausittain laadittavassa selonteossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen seloteko

Itsenäisen asiantuntijaryhmän laatima arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista luovutettiin ulkoministeri Timo Soinille 29.4.2016.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pyysi 5.10.2000 valtioneuvostolta perustuslain 97 § 1 momentin nojalla selvityksen Suomen poliittisista linjauksista globalisaation hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaten ulkoasiainvaliokunnan pyyntöön ulkoasiainministeriö antoi Eduskunnalle 19.6.2001 selvityksen.

Suomen valtiota velvoittavat voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdään sekä kahdenvälisiä että monenvälisiä sopimuksia. Kahdenväliset sopimukset on tehty kahden valtion välillä ja monenväliset sopimukset on tehty usean valtion kesken.

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen nuorten ryhmän kannanotto Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämiseen

Lissabonin sopimukseen sisältyvillä muutoksilla pyritään monin tavoin luomaan unionille parempia edellytyksiä tehokkaampaan ja yhtenäisempään toimintaan. Näihin muutoksiin voidaan lukea myös unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen.

Oslossa 9.2.2009 pidetyssä Pohjoismaisessa ulkoministerikokouksessa keskusteltiin Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan yhteistyön kehittämisestä. Kokous vastaanotti Norjan entisen puolustus- ja ulkoministerin Thorvald Stoltenbergin aiheesta laatiman riippumattoman selvityksen.

Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhat ovat muuttuneet vaikutuksiltaan aiempaa vaarallisemmiksi yksittäisten ihmisten, yritysten sekä koko yhteiskunnan kannalta. Tässä strategiassa määritellään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus.

Tämä ulkoministeriön selvitys kuvaa kansainvälisen rauhanvälityksen toimintaympäristöä ja keinoja, joilla Suomi voi vahvistaa rooliaan. Meillä pitää olla kunnianhimoisia tavoitteita, kuten se, että voimme puhua Suomesta rauhanvälityksen suur- ja mallimaana.

Med hjälp av strategin strävar Finland efter att främja sina målsättningar inom FN effektivare än tidigare. Den nya strategin betonar i hög grad hållbar utveckling och slår fast vilka teman Finland kommer att satsa mest på i den närmaste framtiden.

Karta: Finlands deltagande i krishantering (uppdaterad 18.4.2013)

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Karta - Finlands deltagande i krishantering - uppdaterad 4.3.2013.

YK:n Turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325:

Handlingsprogram för fredsmäkling - utrikesministeriet 14.12.2011

Suomen edustustot - suurlähetystöt ja konsulaatit - avustavat ulkomailla hädänalaiseen asemaan joutuneita. Ulkomailla löydät edustustojen yhteystiedot ulkoministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://formin.finland.fi/edustustot.

Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA)-hankkeessa tarkasteltiin ministeriön ja edustustojen rakenteita, resursseja ja prosesseja siten, että pienet voimavarat voitaisiin keskittää ydintoimintojen toteuttamiseen nykyistä paremmin.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Ulkoministeriö esittää hallinnonalalleen vuoden 2016 talousarvioesitykseen yhteensä 1 003 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändivaltuuskunnan tehtävänä on ollut luoda Suomelle strategia, joka saa maailman kääntymään puoleemme entistä useammin ja tehokkaammin. Valtuuskunnan raportti

Ulkoministeriö haluaa palvella entistä paremmin matkapuhelinpalveluiden avulla kaikkia suomalaisia ja Suomessa pysyvästi asuvia. Palvelut on kehitetty palvelemaan erityisesti silloin, kun he maailmalla liikkuessaan tarvitsevat apua passi- ja konsuliasioissa tai kriisitilanteissa.

Katso myös matkailuturvallisuuden neuvottelukunnan laatimia matkaturvallisuusohjeita laajemmin: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15732&contentlan=1.

Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä 2001-2012 - Julkaisut on laadittu Suomen ulkomaanedustustojen lähettämien lehdistökatsausten pohjalta ja niissä tarkastellaan maakohtaisesti miten Suomea käsiteltiin eri maiden tiedotusvälineissä edellisenä vuonna.

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2012 talousarvioesityksessä yhteensä 1 394,2 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainministeriö esitti valtiovarainministeriölle 14. toukokuuta toimittamassaan vuoden 2011 talousarvioehdotuksessa hallinnonalalle myönnettäväksi yhteensä 1 278,3 miljoonaa euroa.

Ulkoasiainministeriö esitti valtiovarainministeriölle toimittamassaan talousarvioehdotuksessa hallinnonalalleen myönnettäväksi vuodelle 2005 yhteensä 823,6 miljoonaa euroa. Esitys ylitti valtioneuvoston antaman kehyksen 8,7 miljoonalla eurolla. Ylityksestä 5,8 miljoonaa euroa kohdistui jäsenmaksuihin, 1,2 miljoonaa euroa talonrakennuksiin, 1,0 miljoonaa euroa toimintamenoihin, josta 0,8 miljoonaa euroa siirtona sisäasiainministeriön pääluokasta ja 0,7 miljoonaa euroa lähialueyhteistyöhön.

Ulkoasiainministeriö esitti valtiovarainministeriölle 30. toukokuuta 2003 toimittamassaan talousarvioehdotuksessa hallinnonalalle myönnettäväksi vuodelle 2004 yhteensä 775,6 miljoonaa euroa. Tämä ylitti valtioneuvoston hallinnonalalle antaman kehyksen 18,3 miljoonalla eurolla. Ulkoasiainministeriön kehysylityksestä 6,5 miljoonaa euroa kohdistui toimintamenoihin, 4 miljoonaa euroa lähialueyhteistyöhön ja 7,8 miljoonaa euroa ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromomentille.