Julkaisut aiheittain

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko

Valtioneuvosto hyväksyi 27. toukokuuta kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Selonteon tavoitteena on ollut muodostaa kehityspolitiikasta yhteinen kokonaisnäkemys, jota suomalainen yhteiskunta voi laajasti tukea.

Selonteko vahvistaa kehityspolitiikan olevan erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka tähtää turvallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen kansainvälisen yhteistyön keinoin.

Selonteon valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä. Sitä laadittaessa on kuultu Kehityspoliittista toimikuntaa sekä yhteiskunnan eri toimialojen edustajia, joilla on myös ollut mahdollisuus kommentoida selontekoa.

Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko -julkaisu valtioneuvoston julkaisuarkistossa(Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)

Tiedote: Kehityspolitiikan selonteko edistää Suomen kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta (avautuu uuteen ikkunaan)

Suomi vahvistaa kehittyvien maiden valmiuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan

Kehityspolitiikalla Suomi edistää maailmanlaajuista köyhyyden vähentämistä ja perusoikeuksien toteutumista, sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää sekä YK:ssa sovittuja kestävän kehityksen tavoitteita (avautuu uuteen ikkunaan).

Suomen kehitysyhteistyön tavoitteena on kehittyvien maiden oman yhteiskunnan, kuten talouden perustan vahvistaminen. Keskeistä on, että jokainen maa pystyy ajan myötä rahoittamaan oman kehityksensä ja hyvinvointinsa, erityisesti keräämällä riittävän määrän veroja.

Työn perustana ovat kehittyvien maiden omistajuus ja kansalliset suunnitelmat. Niiden on kuitenkin oltava Suomen ja kansainvälisesti sovittujen kehitystavoitteiden ja arvojen suuntaisia.

Myös Suomi on historiansa aikana saanut kehityksensä tueksi resursseja ja osaamista ulkomailta, ja suomalaisia on lähtenyt maasta hakeakseen turvaa tai parempaa toimeentuloa ulkomailta.

Suomen kehitysyhteistyön painopisteet perustuvat vahvuuksiin

Suomi on saavuttanut johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä hyviä (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)tuloksia(Linkki toiselle verkkosivustolle). On Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta ja vahvistaa sitä.

Suomi tavoittelee kehityspolitiikalla sellaisia järjestelmätason muutoksia, joilla varmistetaan paitsi kehitysyhteistyön tuloksellisuus, myös pitkän aikavälin vaikutukset. Siksi Suomi keskittyy kehityspolitiikassaan vahvuusalueisiin, joissa juuri Suomella on hyvät mahdollisuudet tukea kestävää kehitystä.

Suomen kehityspolitiikan päätavoitealueet ovat

  • naisten ja tyttöjen oikeudet
  • koulutus
  • kestävä talous ja ihmisarvoinen työ
  • rauhanomaiset, demokraattiset yhteiskunnat
  • ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.

Lisäksi Suomi antaa humanitaarista apua akuuteista kriiseistä kärsivien ihmisten auttamiseksi.

Suomi edistää kehityspolitiikassaan läpileikkaavina tavoitteina sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, ilmastokestävää ja vähäpäästöistä kehitystä sekä ympäristön suojelua painottaen luonnon monimuotoisuuden turvaamista. 

Parempi maailma rakennetaan yhdessä

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö nojautuvat suomalaisten julkisen sektorin toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten aktiiviseen osallistumiseen ja niiden välisiin vahvoihin kumppanuuksiin.

On tärkeää, että suomalainen yhteiskunta on laajasti mukana kehityspolitiikassa: kestävä kehitys on eri toimijoiden tekemän työn ja monen yhteistyömuodon summa. Yhteistyöllä saadaan aikaan ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien kehitykseen myönteisesti vaikuttavia tuloksia tehokkaasti ja kestävästi.

Suomi edistää kehityspoliittisia tavoit­teitaan sekä toimiessaan suoraan kah­denvälisten kumppanimaiden kanssa, että toimiessaan kehittyvien maiden tu­kena yhdessä monenkeskisten kansain­välisten instituutioiden ja kansainvälis­ten kansalaisjärjestöjen kanssa. Keinoina ovat vaikuttamistyö, suomalainen osaa­minen sekä kehitysrahoitus – ja usein niiden yhdistelmä.

Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittain

Suomi on sitoutunut YK:ssa tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta (BKTL) kehitysyhteistyöhön sekä 0,2 prosenttia BKTL:stä tukena vähiten kehittyneille maille. Vuoden 2019 hallitusohjelma edellyttää aikataulutetun tiekartan laatimista YK-tavoitteen saavuttamiseksi. 

Suomen kehitysyhteistyörahoitusta lisätään asteittain ja suunnitelmallisesti useamman vaalikauden aikana. 

Tavoitevuodeksi 0,7 prosentin tason saavuttamisessa asetetaan vuosi 2030. Vähiten kehittyneitä maita koskeva 0,2 prosentin tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pian.