Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa
Suomi toimi Euroopan neuvoston korkeimman päättävän elimen eli ministerikomitean puheenjohtajana 21.11.2018‒17.5.2019.
Puheenjohtajakaudella viikoittaisia kokouksia Strasbourgissa johti Suomen pysyvä edustaja, ulkoministeritasolla ministerikomitea kokoontuu kerran vuodessa. Suomen puheenjohtajakauden ulkoministerikokous järjestettiin 16.‒17.5.2019 Helsingissä. Puheenjohtajuus kiertää jäsenvaltioilla, ja edellisen kerran Suomi toimi puheenjohtajana 1997‒1998. Puheenjohtajuutta koordinoi ihmisoikeuspolitiikan yksikkö ulkoministeriössä.
Puheenjohtajakauden painopisteet
Suomi valmisteli puheenjohtajakauden ohjelman ministeriöiden välisenä yhteistyönä ja keskustellen myös kansalaisyhteiskunnan kanssa. Puheenjohtajakauden painopisteitä olivat seuraavat teemat, joiden alla järjestettiin myös tapahtumia:
- Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen
- Tasa-arvo ja naisten oikeudet
- Avoimuus ja osallisuus, sekä nuoret ja radikalisoitumisen ehkäisy
Suomi toimii Euroopan neuvostossa ihmisoikeusasioissa aktiivisesti ja sillä on vahva rooli ihmisoikeuksien kehittäjänä. Suomen puheenjohtajakaudella pohdittiin mm. tekoälyn ihmisoikeusvaikutuksia.
Suomi tukee Euroopan neuvoston keskittymistä järjestön ydintehtäviin ja on johdonmukaisesti pyrkinyt vahvistamaan Euroopan neuvoston ihmisoikeusroolia sekä turvaamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan.
Suomi on toiminut etulinjassa lähes kaikissa Euroopan neuvostossa esiin nousseissa ajankohtaisissa ihmisoikeuskysymyksissä, erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten ja romanien ihmisoikeuksien edistämisessä. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on perustettu Suomen aloitteesta ja Suomi tukee valtuutetun toimintaa.
Euroopan neuvosto pähkinänkuoressa
Euroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen. Järjestö perustettiin 1949, ja sillä on 47 jäsenvaltiota – siten se on esimerkiksi Euroopan unionia laajempi. Myös Euroopan tähtilippu on ollut ensiksi Euroopan neuvoston tunnus, vaikka sittemmin sitä on alkanut käyttää myös Euroopan unioni.
Euroopan neuvoston perustehtävä on ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen. Tärkeimmän keinon tässä työssä muodostavat sitovat sopimukset ja niiden täytäntöönpanon valvonta. Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja, eurooppalainen sopimus kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltämisestä sekä monet muut ihmisoikeussopimukset luovat vahvan perustan eurooppalaiselle ihmisoikeustyölle. Suomi on ratifioinut kaikkiaan 112 Euroopan neuvoston sopimusta.
Toimielimet
Ministerikomitea on Euroopan neuvoston päätöksentekoelin. Se koostuu jäsenmaiden ulkoministereistä tai heidän pysyvistä edustajistaan, suurlähettiläistä. Ministerikomitea hyväksyy Euroopan neuvostossa laaditut sopimukset sekä erilaiset suositukset. Lisäksi ministerikomitea käy poliittista keskustelua ajankohtaisista asioista. Ministerikomitea myös valvoo myös sitä, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen sopimusvaltiot panevat täytäntöön niitä koskevat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot.
Parlamentaarinen yleiskokous on neuvoa-antava ja aloitteita tekevä toimielin, joka koostuu jäsenmaiden parlamenttien nimeämistä kansanedustajista. Suomen valtuuskunnassa on viisi varsinaista ja viisi varajäsentä.
Paikallis- ja aluehallinnon kongressi on neuvoa-antava elin, joka koostuu jäsenmaiden paikallis- ja aluehallinnon edustajista. Sen päätavoite on edistää näiden viranomaisten itsehallintoa ja vahvistaa ihmisoikeuksien täytäntöönpanoa paikallistasolla.
Mekanismeista merkittävin on Euroopan ihmisoikeussopimuksen täytäntöönpanoa valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ovat vastaajavaltiota sitovia. Tuomioistuimeen on valittu yksi tuomari kustakin sopimusvaltiosta.
Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun toimisto on perustettu alun perin Suomen aloitteesta. Tällä hetkellä ihmisoikeusvaltuutettuna toimii Dunja Mijatović. Ihmisoikeusvaltuutettu edistää omalla työllään ihmisoikeuksien toteutumista.