Edustustojen raportit

Etelä-Afrikka suuntaa pandemiatilanteen hellittäessä kohti kasvuloikkaa. Läpi sektorien kehitetään infrastruktuuria, tehostetaan prosesseja ja tarvitaan osaamisen tason nostoa. Suomalaisten teknologia- ja koulutusyritysten tarjonta vastaa hyvin kysyntään, kunhan tuotteet ja ratkaisut integroidaan osaksi isompaa kokonaisuutta ja sovitetaan paikalliseen kontekstiin. Markkinamahdollisuuksia löytyy lähitulevaisuudessa etenkin energia-, kaivos- ja maataloussektoreilla. Älykkäille energiansäästöratkaisuille, lisä- ja uudelleenkoulutus-malleille on kysyntää kaikilla sektoreilla.

Japani panostaa suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin pandemian jälkimainingeissa, ja mahdollisuuksia yhteistyöhön on esimerkiksi vihreän siirtymän alalla, kuten Suomen biotaloustuotteissa. Myös esimerkiksi suomalainen 5G/6G-kehitys sekä terveysteknologiaosaaminen ovat varsin tunnettuja. Suomen maakuva Japanissa on pysynyt erittäin vahvana ja positiivisena, ja suomalainen elämäntyyli, design ja saunakulttuuri ovat yhä näkyvämmin esillä. Japanin toimintaympäristö vaatii yrityksiltä pitkäjänteistä toimintahorisonttia, kärsivällisyyttä ja resursseja.

Espanjan toipumista Covid-19-pandemian aiheuttamasta kovasta iskusta talouteen auttaa korkea rokotekattavuus. Talouden odotetaan kasvavan vuonna 2022 noin 6 prosentilla. EU:n elpymispaketista ohjataan Espanjalle yhteensä noin 140 miljardia euroa ja toimeenpanossa vuosi 2022 on keskeinen. Keskeisimmät elpymissuunnitelman sektorit ovat julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatio (ml. julkiset palvelut, terveys, teollisuus, turismi) sekä vihreän siirtymän eri osa-alueet, kuten kiertotalous ja energiasiirtymä. Tämä luo suomalaisyrityksille merkittäviä uusia mahdollisuuksia Espanjan markkinoilla. Kumppanuus espanjalaisten yritysten kanssa on edellytys kytkeytymiselle elpymishankkeisiin.

- Suomalaisia yrityksiä on Liettuassa arviolta noin 200. Tuonti Liettuasta: noin 553 miljoonaa euroa, vienti Liettuaan: noin 563 miljoonaa euroa. Potentiaalia kaupan lisäämiselle on. - Edustusto keskittyy vuoden 2022 aikana seuraavien alojen suomalaisyritysten vienninedistämiseen: terveyssektori, ”älykäs tuotanto (smart manufacturing)” ja suomalaisen vesihuoltoteknologian (Water Management) edistäminen. Nämä sektorit ovat osana Liettuan EU:n elpymissuunnitelmaa ja liettualaiset yhteistyökumppanit ovat ilmaisseet kiinnostuksena suomalaisyrityksiä kohtaan. - Liettuan osuus EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) on 2,225 miljardia euroa. Liettua tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille erityisesti digitalisaatioon, terveydenhuollon modernisointiin ja vihreää kehitykseen liittyvissä investoinneissa ja uudistuksissa.

Romania aikoo investoida 22 miljardia euroa energiasektoriinsa vuoteen 2030 mennessä. Keskeisinä periaatteina energiaturvallisuus, omavaraisuus, dekarbonisaatio ja energiatehokkuus. Hiilivoimaloista luovutaan 2032 mennessä. Panostuksia suunnitellaan tehtävän uusiutuviin energialähteisiin, maakaasuun ja ydinenergiaan. Tarkoituksena on myös uudistaa voimaloita, digitalisoida verkkoja ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Romanian energiaministeriö valmistelee vetystrategiaa. Romanian investointisuunnitelmat tarjoavat erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ml. suomalaiselle teknologia-, innovaatio- ja automaatio-osaamiselle.

Kroatian elpymissuunnitelma on yli tuhatsivuinen dokumentti, jonka Euroopan komissio hyväksyi heinäkuussa 2021. Suunnitelman konkreettisin osio on terveyssektoria koskeva luku, jossa eritellään reformi- ja investointitarpeita paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisesti terveellisten elämäntapojen edistämiskampanjoista aina lääketieteen robotiikkaan tai lääkkeiden varastointi- ja kulunseurantajärjestelmien kehittämiseen asti. Kroatiassa on perinteisesti korkeatasoista lääketieteen osaamista ja esimerkiksi elinsiirroissa Kroatia on maailman huippua asukaslukuun suhteutettuna. Vaikkei EU:n elpymisväline välttämättä ratkaise kaikkia Kroatian terveyssektorin kipupisteitä, avaavat tarjolla olevat hanke- ja rahoitusmahdollisuudet täysin uudenlaisia ikkunoita suomalaisillekin tehdä onnistuneita markkina-avauksia Kroatiaan.

Talouden ja politiikan epävarmuustekijöistä huolimatta Suomen ja Turkin välinen kauppa on vahvassa kasvussa. Turkin suuri keskiluokka, nuori väestö ja geostrateginen sijainti tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Heikko liira ja alhainen öljynhinta tekevät maasta houkuttelevan tuotantokohteen. Älykkäillä energia-, Teollisuus 4.0:n ja 5G-verkkojen ratkaisuilla on kysyntää Turkissa.

Raaka-aineiden hinnannousu siivittää Indonesian biljoonan dollarin taloutta. Infraa rakennetaan, ja suomalaisten konepajayritysten tarjonta vastaa hyvin kysyntään. Markkinoilla on kiinnostusta myös älykkäisiin energia- ja kaupunkiratkaisuihin sekä digitalisaation edistämiseen. Maan säädösympäristö jatkuu haastavana.

Malesian talous elpyy nopeasti COVID:in jälkeen ja maassa on kasvavaa kysyntää suomalaiselle osaamiselle usealla sektorilla. Suurimmat mahdollisuudet liittyvät kiertotalouteen ja ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, digitalisaatioon, erilaisiin smart city- hankkeisiin sekä koulutussektoriin. Uusia mahdollisuuksia on avautumassa mm. avaruusteknologian ja kestävän metsäteollisuuden aloilla. Malesian liiketoimintaympäristö kuuluu edelleen maailman avoimimpien joukkoon. Malesia on myös erinomainen portti koko Kaakkois-Aasian nopeasti kasvaville markkinoille.

Yli 58 miljoonan oppilaan ja 213 miljoonan asukkaan Brasilia tarjoaa suomalaiselle koulutusviennille monenlaisia mahdollisuuksia. Brasiliassa on yhteensä 180 000 koulua ja lukiota, minkä lisäksi maassa on 2600 korkeakoulua. Peruskoulua ja lukiota käy tällä hetkellä 48,4 miljoonaa oppilasta, ja maan korkeakouluissa opiskelee 8,4 miljoonaa opiskelijaa. Opettajia maassa on eniten maailmassa, noin 2,6 miljoonaa. Brasilian koulutusmarkkinoiden liikevaihdon arvioidaan nousevan 130 miljardiin euroon vuonna 2022.

Ireland is a small island, but as far as cyber security opportunities are concerned, it is a big fish thanks to its place as a hub for data storage, ICT and pharma companies in Europe.

Kaivannaisten kohoavien maailmanmarkkinahintojen myötä Namibian kaivosalan näkymät ovat valoisat. Koekaivauksia tehdään esimerkiksi uraanin, sinkin, kuparin, fosfaatin sekä eri akkumineraalien tiimoilta. Toiminnan kasvu tuo markkinamahdollisuuksia myös suomalaisille. Mahdollisuuksia löytyy teknologian myymisestä ja kaivannaisten prosessoimisesta aina energia- ja vesiratkaisuiden tarjoamiseen. Kunnianhimoiset suunnitelmat vihreän vedyn tuotannosta mahdollistavat ”vihreiden mineraalien” jalostamisen. Namibia tavoittelee myös alan arvoketjujen kehittämistä. Myös suomalainen akkuekosysteemi ja kierrätysosaaminen kiinnostavat.

Irlanti pyrkii vastaamaan koronan, ilmastonmuutoksen ja brexitin taloudelle luomiin haasteisiin EU:n elpymisrahoituksella, talouden elpymissuunnitelmalla ja pitkän aikavälin kehityssuunnitelmalla. Suunnitelmissa on isoja infrastruktuurihankkeita, liikenteen sähköistämistä, mittavaa uudis- ja korjausrakentamista sekä panostuksia digitaalisuuteen ja energiatehokkuuteen. Suomalaisilla yrityksillä on Irlannille paljon annettavaa kaikessa tässä. Myös Irlannin tuore ilmastolaki ja sitä täydentävä ilmastotoimintasuunnitelma tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Vuoden 2021 talouskasuvu on Espanjassa jäämässä alle viiden prosentin, ja paluu pandemiaa edeltäneelle BKT-tasolle tapahtuu monia maita hitaammin. Budjettialijäämän ja velkasuhteen tasapainottamisessa luotetaan vielä talouskasvuun. EU-elpymisvarojen toimeenpano ei ole edennyt toivottua tahtia, mutta vauhdin odotetaan ensi vuonna kiihtyvän. Tärkeät päätökset työmarkkina- ja eläkereformeista ovat käsillä.

Ruandan liiketoimintaympäristö on toimiva. Maa on panostanut voimakkaasti ulkomaisten yritysten houkutteluun ja pyrkii alueelliseksi logistiseksi ja markkinahubiksi, eräänlaiseksi Afrikan Dubaiksi. Suomalaisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia löytyy etenkin kiertotalouden, logistiikan ja kaivosteollisuuden piiristä.

Tansanian liiketoimintaympäristö on ollut melko haasteellinen, mutta sen parantaminen on yksi maan uuden hallinnon tärkeimmistä tavoitteista. Dialogi yksityisen sektorin kanssa on parantunut ja ongelmakohtiin on puututtu. Suomalaisyrityksille löytyy markkinamahdollisuuksia etenkin maataloudesta, metsäsektorilta, logistiikasta ja ICT-alalta.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat bio- ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala, sekä digitalisaatio, johon liittyy myös 5G/6G-teknologia- ja kyberturvallisuushankkeita. Potentiaalisesti kiinnostava teollisuusinvestointihanke on Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Akkuteollisuus, muut puhtaat teknologiat, bio-/kiertotalous ja älykkäät kaupungit on todettu lupaavimmiksi aloiksi yhteistyön lisäämisessä Unkarin kanssa. Muita potentiaalisia markkinamahdollisuuksia tekoäly- ja digitalisaatiosektoreilla. Merkittävä kiinnostava teollisuusinvestointi on Paksin ydinvoimalan (Paks 2) laajennushanke.

Meksikon talouden elpyminen on käynnissä. Vuosi 2021 alkoi talouskasvulla, mutta kolmannella kvartaalilla heinä-syyskuussa reaalinen BKT supistui 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Meksikon keskuspankki Banxico arvioi, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 6,2 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä. OECD ennustaa BKT:lle 3,4 prosentin kasvua vuonna 2022. Yhdysvaltojen talouden voimakas elpyminen on hyödyttänyt Meksikoa. Vienti on noin 4 prosenttia yli pandemiaa edeltävän tason ja ulkomeksikolaisten rahalähetyksissä on nähty ennätystaso: tammi-syyskuussa 2021 rahalähetysten taso nousi Banco de Méxicon mukaan 37 334 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Asiantuntijoiden mukaan sisäpoliittiset päätökset vaikuttavat negatiivisesti investointi-ilmapiiriin ja hidastavat siten kotimarkkinoita. Sijoittajia ja yksityissektoria huolestuttavat esimerkiksi presidentti Andres Manuel Lopez Obradorin ehdottama perustuslakiuudistus, joka antaisi valtion sähköyhtiölle huomattavan määräysvallan energiamarkkinoilla.

Tanskan talous selvisi koronapandemiasta odotettua paremmin. Talouden kasvua vauhdittavat kotimainen kysyntä, viennin elpyminen ja mittavat infrastruktuurihankkeet. Teollisuuden, hallituksen ja yritysten painopistealoja tulevat olemaan ilmastotoimet, vihreä siirtymä, digitalisaatio ja terveysteknologia. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy voimatalouden, cleantechin, meriteollisuuden, ICT:n, terveyssektorin, rakennusteollisuuden ja palvelusektorin aloilla.

Slovakian talousministeriön tuoreimman ennusteen mukaan talous tulee kasvamaan 3,7 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022. Työttömyys laskee vähitellen, mutta pysyy edelleen kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Slovakian vuotuinen inflaatio nousi 5,1 % :in lokakuussa 2021, mikä oli korkein luku kolmeentoista vuoteen. Investointien ennakoidaan kiihtyvän vuonna 2022 EU:n rakennerahastojen ja EU:n uuden elvytysvälineen tuella, mutta autoteollisuuden haasteet tuovat epävarmuutta talouteen.

Slovakian energian kulutuksesta maakaasu kattaa noin 24%, ydinvoima 23%, maaöljy 22%, hiili 16%, uusiutuvat energialähteet ja energiajäte 14% sekä (tuonti)sähkö 1%.

Tanskan voimakas talouskasvu ja monet suuret infrastruktuurihankkeet tarjoavat mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille.

Ranska julkisti jo viime vuoden syksyllä kunnianhimoisen 100 miljardin euron elvytyspaketin, josta 60 prosenttia on kansallista rahoitusta ja 40 prosenttia EU-rahoitusta. Digitalisaatio on yksi elvytyspaketin kulmakivistä ja siihen on allokoitu seitsemän miljardia euroa. Investointeja suunnataan teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatioon sekä strategisiin sektoreihin, joita ovat esimerkiksi tekoäly, 5G, kyberturvallisuus, pilvipalvelut ja kvanttilaskenta.

Hongkongin talous elpyy levottomuuksien, Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan sekä koronan aiheuttamasta taantumasta. Tiukka karanteenipolitiikka estää kuitenkin edelleen matkailualan toipumisen ja aiheuttaa epävarmuutta kansainvälisen liike-elämän keskuudessa. Koronatoimet ovat nousseet yritysten suurimmaksi huolenaiheeksi, ja tyytymättömyys nykytilaan kasvaa muun maailman avautuessa. Hongkong on maailman kilpailukykyisimpiä ja toimivimpia liiketoimintaympäristöjä. Sen etuja ovat yksinkertainen sääntely-ympäristö, matala veroaste, toimivat instituutiot, englanninkielisyys sekä läheisyys ja yhteydet Manner-Kiinaan. Yrityksiä kuitenkin huolettaa, että pidemmällä aikavälillä koronapolitiikka ja poliittinen kehitys heikentävät Hongkongin asemaa kansainvälisenä talouskeskuksena. Kiinan ja Hongkongin suunnitelmissa Hongkongin kansainvälistä, palveluvetoista taloutta halutaan vahvistaa tiivimmässä yhteistyössä mantereen kanssa. Ulkomaisille yrityksille yhteistyön tiivistäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sillä Manner-Kiinan markkinoille pääsy Hongkongista käsin voi edelleen helpottua.

Korkea sähkön hinta rokottaa Espanjassa niin yksityistä kulutusta kuin yritysten tuotantoa. Maan hallitus pyrkii hillitsemään kuluttajahintoja sähköyhtiöiden tuottoja leikkaamalla, veroja ja maksuja alentamalla sekä haavoittuvia kuluttajia tukemalla. Elinkeinoelämässä sähköyhtiöihin kohdistuvat toimet herättävät kuitenkin närää. Pahimmillaan jännite voi uhata Espanjan elpymisen kannalta tärkeitä reformeja.

Hongkong panostaa tulevina vuosina massiivisesti infrastruktuuriin, vihreään siirtymään ja talouden kehittämiseen. Suurimpana yksittäisenä hankkeena on uuden kaupunginosan rakentaminen, johon panostetaan vuosittain 11 miljardia euroa. Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vähentämällä energiantuotannon päästöjä ja rakennusten energiankulutusta, edistämällä vihreää liikennettä ja parantamalla jätteidenhuoltoa. Tämä tarjoaa myös suomalaistoimijoille mahdollisuuksia energian, rakentamisen ja liikenteen aloilla. Lisäksi panostuksia tehdään talouden eri sektoreilla (kv. rahoitus, kv. kauppa, APEC-alueen välimiesoikeus, kv. ilmaliikenne, teknologia ja innovaatiot, tekijänoikeudet, kulttuurivaihto). Hallintojohtaja Carrie Lam esitteli kehityssuunnitelmia linjapuheessaan 6.10.2021.

Presidentti Macronin investointipaketti ”France 2030” on Ranskan taloussyksyn merkkipaalu, jonka tavoitteena on vahvistaa Ranskan kilpailukykyä kohdennetuilla 30 miljardin euron investoinneilla tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen. Macron esitteli paketin tasan puoli vuotta ennen presidentinvaaleja. France 2030 on Ranskan aiemman sadan miljardin euron elpymissuunnitelman kohdennettu jatko-osa. Lisämiljardit panostetaan kymmeneen keskeiseen alaan ydinvoimasta vetytalouteen ja terveyssektorista auto- ja ilmailuteollisuuteen, kulttuuriakaan unohtamatta. Olennaista on vähähiilisyys.

Ranskan talous on vahvassa nousussa: kuluvalle vuodelle ennakoidaan vähintään kuuden prosentin kasvua. Talous pyörii lähes täydellä teholla ja pandemiaa edeltänyt taso ollaan saavuttamassa ennen vuoden loppua. Hyvin edenneet rokotukset ovat edistäneet paluuta kohti normaalia, reilut 85 prosenttia yli 12-vuotiaista on täysin rokotettu. Talousministeri Bruno Le Maire kiittää koronapassin olleen erittäin hyvä ratkaisu. Elinkeinoelämän etujärjestö on todennut kannattavansa koronapassin harkittua käyttöä.

Italian saanto EU:n elpymisvaroista on 190 miljardia euroa seuraavan 5 vuoden aikana. Lisäksi maa elvyttää omalla velalla. Uutta kysyntää syntyy muun muassa tietojärjestelmille, tietoturvapalveluille, älyliikenneratkaisuille, kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiselle, jätteenkäsittelyyn sekä logistiikan ja teollisuuden automatisaatiolle. Myös kotitalouksien ostovoima kasvaa. Kysynnän kasvu voi muuttua myynnin kasvuksi myös suomalaisyrityksille. Tämä vaatii läsnäoloa, markkinaan perehtymistä sekä useimmiten kumppanuuksia ja omia alkuinvestointeja.

Vuonna 2020 julkaistua vetystrategiaa kritisoitiin konkretian puutteesta. Tiekartta on vastaus kritiikkiin – siinä luetellaan selkeät tavoitteet vetytalouden kehittämiselle sekä nimetään konkreettisia hankkeita.

Perun BKT:n kasvuennuste vuodelle 2021 on jopa 12%, mikä tarkoittaisi maan talouden palautumista vuoden 2019 aikaiselle tasolle. Kasvua kiihdyttää erityisesti kuparin ennätyskorkea hinta, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Uuden vasemmistohallituksen budjettiehdotusta vuodelle 2022 voidaan pitää yleisesti varsin optimistisena ja sovittelevana yksityisen sektorin ja opposition suuntaan. Suurimmat korotukset valtion budjetissa ollaan tekemässä terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja maatalouteen. Verouudistuksia ei ole esitetty. Presidentti Castillo kohtaa kuitenkin suuria haasteita sekä aggressiivisen opposition että oman puolueensa taustavaikuttajien taholta. Poliittisen epävakauden uskotaan jatkuvan, mikä vaikuttaa myös maan BKT:n kasvuarvioihin keskipitkällä aikavälillä. Vuosina 2022-2025 BKT:n kasvun odotetaan olevan noin 3%.

Tshekin elpymissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa yksityisiä ja julkisia investointeja ja siten vauhdittaa talouden elpymistä. Vuonna 2022 BKT:n kasvua tuetaan myös EU:n uudella rahoitusjaksolla. Tshekillä on paineita uudistaa vahvasti teollisuuteen nojaavaa elinkeinoelämää digitalisoinnin ja ilmastoystävällisten ratkaisujen kautta. Samanaikaisesti elpymisvarat täytyy käyttää tiukassa aikataulussa, joten oikein hankkeiden valitseminen rahoituskohteiksi on tärkeää. Tshekin elpymispaketti on yhteensä noin 7 miljardia euroa, josta 42 % käytetään ilmastotavoitteita tukeviin uudistuksiin ja investointeihin.

Jos Grönlanti vielä joitain vuosia sitten oli lähinnä äärielämyksiä etsivien luontoseikkailijoiden kohdelistalla, on tilanne tänään toinen. Grönlanti puhuttaa ja kiinnostaa poliitikkoja ja liikemiehiä Vancouverista Vladivostokiin. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös muualla kuin pohjoisessa. 

Turkki tarjoaa mahdollisuuksia koulutusviennissä etenkin digitaalisia oppimisratkaisuja ja oppimisekosysteemejä sekä opettajien täydennyskoulutuspalveluita tarjoaville yrityksille.

Norjan hallitus julkaisi esityksen merituulivoimarakentamisen säätelystä. Hallitus avaa Pohjanmerelle kaksi aluetta merituulivoimarakentamiselle. Norja aikoo olla merituulivoiman edelläkävijä, ja on valmis panostamaan päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2021 kääntyessä loppupuolelleen Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja euroalueen kuudenneksi suurin talous, on päässyt läpi koronakriisistä varsin vähillä vahingoilla. Maa astui pandemiaan hyvästä taloudellisesta tilanteesta ja epidemian vaikutukset pysyivät moniin muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui talouden kannattamiseen laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus, ympäristöteknologia, ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin ratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa.

Tekstiä päivitetty 10.9.2021/ Portugalin elpymissuunnitelman pääpilarit ovat resilienssin vahvistaminen, ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä. Kokonaisbudjetti on 16,6 miljardia euroa. Tästä 38% on suunnattu vihreää siirtymää tukeviin toimiin ja 22 % digitaaliseen siirtymään. Tiedot suunnitelman pohjalta julkistettavista hankehauista löytyvät keskitetysti sivustolta recuperarportugal.gov.pt.

Brasilian vesi- ja sanitaatiosektori on muutosvaiheessa. Heinäkuussa 2020 hyväksytyn lakiuudistuksen myötä tarkoituksena on lisätä yksityisten toimijoiden osallistumista markkinoille, mikä tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Investointiennuste on jopa 114 miljardia euroa seuraavien 12 vuoden aikana. l

Brasilia on käynnistämässä maailman suurimmaksi sanottua 5G-taajuushuutokauppaa. Se käsittää 67 erää, jotka kattavat neljä taajuusaluetta: 700 MHz, 2,3 GHz, 3,5 GHz ja 26 GHz. Huutokauppaan liittyviä investointeja jatketaan yli kaksi vuosikymmentä.

Viron talouskehitys on vuonna 2021 ollut nousujohteista. Maan talouden kasvuvauhti oli keväällä Euroopan nopeimpia. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat matkailuala pois lukien jääneet useilla sektoreilla ennakoitua vähäisemmiksi. Kansallisen rahoituksen ja EU-tukien myötä maassa toteutetaan lähivuosina useita suurhankkeita, mikä tuo talouden näkymiin varmuutta ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.​​​​​​​ Palkkojen nousu on viime kuukausina kiihtynyt.

Namibia on lähivuosina lisäämässä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoaan. Suunnitelmissa on kasvattaa esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian tuotantoa. Vihreän vedyn ja ammoniakin tuotannon kehittämiselle laaditaan kansallista suunnitelmaa ja etsitään yhteistyökumppaneita. Potentiaalia puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen Namibiassa on paljon. Esimerkiksi aurinkoisia päiviä on yli 300 vuodessa ja tuulista rannikkoa yli 1 500 kilometriä. Suunnitelmat luovat uusia mahdollisuuksia suomalaisten energia-alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Markkinanäkymiä löytyy myös esimerkiksi energian varastoinnissa, jäte-energian hyödyntämisessä ja tulevaisuuden energiajärjestelmien kehittämisessä.

Kanada panostaa lähivuosina entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös suomalaisille yrityksille.

Tunisian sijainti ja alueellisesti verrattain koulutettu työvoima tarjoavat mahdollisuuksia eurooppalaisyrityksille. Tästä huolimatta viime vuosikymmenen ajan ulkomaalaisten investointien määrä on laskenut. EU pyrkii lähivuosina lisäämään kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon liittyviä investointeja Tunisiassa Global Europe -instrumentin kautta. Neuvottelut uudesta IMF-ohjelmasta alkoivat viime keväänä.

Globaalista koronapandemiasta toipumiseksi Liettua tulee saamaan merkittävän määrän EU-rahoitusta, muiden EU-maiden tavoin. Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Koronan aiheuttama kriisi iski Espanjaan erittäin ankarasti, ja maan talous supistui 10,8 % vuonna 2020. Espanjan näkymät ovat nyt toiveikkaammat. Suotuisan trendin jatkuminen on edelleen riippuvainen pandemian kehityksestä ja sen vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä haasteina tulevat edelleen olemaan valtiontalouden alijäämän ja korkean työttömyyden aiheuttamat ongelmat, joihin pyritään vaikuttamaan Next Generation EU -elpymishankkeilla ja rakenneuudistuksilla.

Romania julkaisi elpymissuunnitelmansa kesäkuussa. 29,2 miljardin euron suunnitelmassa suurimmat hankkeet liittyvät moottoriteiden rakentamiseen ja raideliikenteeseen ja erilaisiin pitkään odotettuihin välttämättömiin uudistuksiin (mm. uudet sairaalat, valtionhallinnon digitalisaatio ja jätteiden kierrätys). Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia osa-alueita ovat erityisesti suuret sairaalahankkeet ja terveysteknologian hankkiminen, mutta mahdollisuuksia voi löytyä myös mm. digihankkeista, kyberturvallisuudesta ja jäte/energiasektorilta. Myös koulutussektorille suunnitellaan uudistuksia ja investointeja.

Iso-Britannia erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron siirtymäajan päätyttyä. EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita. Lue Terhi Bundersin raportista EU:n ja Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin, Britannian 2021-22 lainsäädäntöohjelmasta sekä brexitin jälkeisestä sääntelystä, maahanmuuttojärjestelmästä ja kauppapolitiikasta.

Euroopan komissio on näyttänyt vihreää valoa Kroatian kunnianhimoiselle 6,3 miljardin euron elpymissuunnitelmalle. Kroatia on EU:n elpymistukivälineen suurin saaja bruttokansantuotteeseen (BKT) suhteutettuna: tarjolla oleva lahjaraha vastaa 11,6 prosenttia Kroatian vuoden 2019 BKT:stä. Suunnitelman avulla Kroatian talouden on määrä kasvaa 1,5-2,9 prosenttiyksikköä per vuosi vuoteen 2026 asti. Lisäksi sen avulla toivotaan luotavan ainakin 21 000 uutta työpaikkaa.