Edustustojen raportit

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports

Brazil is one of the five largest mineral producers in the world and the sector represents a great amount of the country’s GDP. Even during the pandemic, the sector presented a good performance in terms of production and exports. Local companies have announced plans to increase investments to develop more sustainable methods, improved productivity and increase security based on digital solutions. Innovative Finnish companies have an opportunity to explore and enter this huge market through technology.

Espanjan talouden suunta on EU-komission mukaan lyhyellä aikavälillä oikea, mutta julkisen talouden epätasapaino tulevien vuosien haaste. Varovaiseen finanssipolitiikkaan tulisi siirtyä vuodesta 2023 alkaen. Lisätoimia tarvitaan energiasiirtymän ja kiertotalouden edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Hallitus hyväksyi suuren mikroelektroniikka- ja puolijohdehankkeen, johon ohjataan julkista rahaa yli 12 mrd. EUR. Tavoitteena on nostaa Espanja puolijohdeteollisuuden eturintamaan ja kehittää niin tutkimusta, suunnittelua, valmistusta kuin alan ekosysteemiä.

Suunnitteilla oleva jättihanke Northern Metropolis pyrkii vastaamaan Hongkongin suureen asuntokysyntään ja nostamaan Hongkongin innovaatio- ja teknologia-alan keskukseksi sekä Etelä-Kiinan keskeiseksi logistiseksi solmukohdaksi yhdessä Manner-Kiinan puolella sijaitsevan Shenzhenin kanssa. Hankkeella pyritään edistämään integraatiokehitystä Manner-Kiinan kanssa liittämällä Hongkong tiiviimmin yhteen Greater Bay Arean kanssa. Suomalaisyrityksille tämä jättihanke avaa mahdollisuuksia etenikin älykkään liikkumisen, energiatehokkuuden sekä kiertotalouden saralla.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

COVID-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten purkamisen ja elvyttävän politiikan seurauksena Vietnamin talous on osoittanut lupaavia merkkejä toipumisesta. Toukokuussa IMF arvioi vuodelle 2022 kuuden prosentin kasvua, mutta hankalasti ennakoitavat epäsuorat vaikutukset maailmanpoliittisessa tilanteessa saattavat jarruttaa myönteistä kehitystä.

Lähes 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 11. suurin maa ja maailman 15. suurin talous. Se on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous heti Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi Pandemia on iskenyt syvän loven Meksikon talouteen ja nostanut pitkään laskussa olleen köyhyyden jälleen nousuun. Maan bruttokansantuote laski vuonna 2020 jopa 8,2 prosenttia, siis enemmän kuin kertaakaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vuosi 2021 alkoi kasvulla, joka kuitenkin hyytyi ensimmäisen puolivuotisen jälkeen. Vuoden kolmannella neljänneksellä talous supistui 0,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä se pysyi nollassa. Lopulta koko viime vuoden talouskasvu jäi viiteen prosenttiin, mikä ei yltänyt hallituksen odottamaan kuuden prosentin kasvuun. Eniten kasvua oli teollisuudessa (6,5%), seuraavaksi palvelusektorilla (4,1%) ja sitten maataloudessa (2,9%).

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

Team Finland China today released a second survey on the impact that China’s COVID-19 policy and Russia’s war in Ukraine are having on Finnish businesses in China. The survey was conducted between 20 and 27 May 2022 as a follow-up to the previous one conducted in April 2022.

Hongkongin tuleva hallintojohtaja John Lee haluaa säilyttää ja kehittää Hongkongin kansainvälistä asemaa muun maailman ja Manner-Kiinan yhdistävänä siltana. Leen toimintaohjelmasta löytyy mahdollisuuksia suomalaistoimijoille laajamittaisen digitalisaation, suurien infrastruktuurihankkeiden, terveydenhuoltojärjestelmän uudistamisen sekä ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kehittämisen parissa.

This country outlook is part of a short series of introducing priority sectors that Team Finland China has chosen for 2022. Team Finland China is a network of public actors and Finnish business chambers in China. The network promotes Finland and its interests abroad: the internationalization of Finnish enterprises, investments in Finland, and the country brand. In total, there are nine focus areas, in which Team Finland actors proactively plan their activities, to help Finnish companies to enter China and grow in Chinese market. Team Finland China priority sectors for 2022 are 1) ICT, 2) food and agro, 3) health technology, 4) energy, 5) bio economy, chemicals and built environment, 6) metal and machinery, 7) maritime, 8) education (incl. research and talent boost) and 9) winter sports.

Tanska, Saksa, Alankomaat ja Belgia allekirjoittivat 18.5.2022 yhteisjulistuksen, jonka tavoitteena on lisätä Pohjanmeren merituulivoimatuotannon kapasiteettia 65 GW:iin vuoteen 2030 mennessä ja 150 GW:iin vuoteen 2050 mennessä.

Tanskan talous on ollut koronapandemian jälkeen vahvassa noususuhdanteessa. Valtionvelka on alhaisella tasolla ja työttömyys alhaisin 13 vuoteen. Maailmanlaajuiset toimitusongelmat ja korkeaa inflaatio luovat kuitenkin epävarmuutta. Yritysten kasvua on jo pitkään hillinnyt pula työvoimasta, materiaaleista ja raaka-aineista. Ukrainan sota tulee vaikuttamaan Tanskan talouskehitykseen muun muassa nousevien energianhintojen kautta.

Iso-Britannia muiden joukossa etsii uusia tapoja energiaomavaraisuuteen. Huhtikuussa 2022 julkaistussa energiaturvallisuuden strategiassa nostetaan esiin kahdeksan uuden ydinreaktorin rakentaminen (yht. 24 GW v. 2050 mennessä), uusiutuvan energian kasvattaminen (tuulivoima 50GW v. 2030 mennessä), vety (10GW v. 2030 mennessä) ja Pohjanmeren öljy ja kaasu.

Team Finland Kiina kysyi huhtikuussa suomalaisilta yrityksiltä koronatilanteen ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista liiketoimintaan Kiinassa. Suuri osa raportoi liikevaihto- ja investointinäkymien huonontuneen sekä kertoi arvioivansa Kiina-riskiä uudelleen.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019, 6,3 % v. 2021) lukuun ottamatta notkahdusta koronapandemian vuoksi v. 2020 (-3,7 %). Vuodelle 2022 odotettiin 4,2 % kasvua (arvio ennen Ukrainan sotaa). BKT:n kasvua ovat nostaneet erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: maassa on matalat liiketoiminnan kustannukset, koulutettua työvoimaa on pääosin saatavilla (tosin kilpailu työvoimasta kiristynyt) ja maassa on nopeat internetyhteydet. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romania on seuraavien vuosien kuluessa saamassa EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi terveysteknologiasta ja sairaaloiden rakentamisesta, kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista ja sähköautoinfrastruktuurista.

Sodan myötä Ukraina tulee integroitumaan tiiviisti EU-alueeseen, ja on oletettavaa, että siitä tulee länsimaisten yritysten näkökulmasta itäisen Euroopan potentiaalisin vientimarkkina. Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainassa vielä jatkuu, valmistautuminen laajamittaiseen jälleenrakennukseen on jo alkanut.

Ison-Britannian hallituksen helmikuussa 2022 julkaisema "White Paper: Levelling up" on vuoteen 2030 ulottuva pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla pyritään koko järjestelmän tasoiseen muutokseen sekä tasaamaan alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja kansanterveydellisiä eroja.

Hongkongin hallinnon päätavoite on tällä hetkellä tukahduttaa paikallinen koronaepidemia ja tukea rajoituksista kärsivää taloutta. Hongkong ilmoitti käyttävänsä budjetista 25% eli yli 170 mrd. HKD (20 mrd. EUR) pandemian vastaisiin toimiin ja talouden tukemiseen. Lisäksi budjetissa panostetaan kaupungin talouden ydinsektoreiden kehittämiseen, digitalisaatioon ja innovaatioihin, infrastruktuurihankkeisiin sekä vihreään siirtymään. Hongkong panostaa jatkossakin merkittävimmän toimialan, rahoitussektorin kehittämiseen, mm. fasilitoimalla pääoman ja vihreiden hankkeiden kohtaamista. Hongkong on Aasian suurin ja maailman toiseksi suurin rahoituskeskus terveys- ja bioteknologiayrityksille.

Brasilia on Latinalaisen Amerikan suurin talousalue ja Suomen tärkein kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Brasilian puolustusministeriön alaisilla toimijoilla on suuri määrä strategisia hankkeita ja projekteja, jotka voivat avata markkinamahdollisuuksia myös korkean teknologian suomalaisyrityksille.

Tanskan hallitus ja parlamentin enemmistö ovat laatineet sopimuksen vedyn ja vihreiden polttoaineiden kehittämisestä ja edistämisestä. Power-to-X-teknologian kehittäminen on Tanskalle tärkeä prioriteetti sekä ilmastotavoitteiden että energiariippumattomuuden saavuttamiseksi.

Trade figures between Finland and Serbia remain at a moderate level. Looking at past 7 years, only in 2018 export of Finnish products had lower value compared to the imports from Serbia. Trade exchange values are growing from year to year. However, numerous opportunities exist for Finnish companies to improve current trade figures in Serbian market.

Vielä vuodenvaihteessa Ranskan keskuspankki ennakoi kuluvalle vuodelle 3,6 prosentin talouskasvua, mutta niin keskuspankki kuin muutkin tahot ovat sittemmin joutuneet laskemaan odotuksiaan. Sodan tuomasta epävarmuudesta ja koronapandemian pitkittymisestä huolimatta Ranskan talouskehitys on kuitenkin pysynyt kuluvan vuoden alussa plussan puolella, mutta kasvuennuste on laskenut 2,8 prosenttiin. Kasvunäkymiä synkistää ensi vaiheessa kasvava inflaatio, joka johtuu erityisesti kasvaneista energiakustannuksista, kun taas pidemmällä tähtäimellä vaikutukset tuntuvat varsinkin arvoketjuissa ja tarpeessa järjestellä niitä uudestaan.

Espanjassa vuoden 2021 talouskasvu oli pettymys, mutta työllisyyskehitys jatkuu vahvana. Vuotta 2022 kohtaan tunnettua toiveikkuutta syö Venäjän sota Ukrainassa. Sodan suorat talousvaikutukset ovat vähäiset, mutta Espanja on haavoittuva energian ja polttoaineen hinnan nousulle. Työmarkkinauudistus saatiin hyväksyttyä, mutta eläkereformin toinen vaihe on poliittisesti erittäin vaikea. Hallitus pyrkii toimeenpanemaan mittavan määrän EU-elpymisvaroja jo ennen vuoden puoltaväliä.

Singapore tuo tällä hetkellä yli 90 prosenttia elintarvikkeistaan yli 170 eri maasta. Tuontiperusteinen ruoanhankinta on kuitenkin altis maailmantilanteelle. Valtioiden odotetaan asettavan omat tarpeensa edelle kansainväliseen kauppaan nähden. Lisäksi ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan nousu, viljelyyn sopivien maa-alueiden vähentyminen ja sääolosuhteiden muutos tulevat muuttamaan ruoansaatavuutta maailmalla. Elintarvikkeiden turvaamiseksi ja ruokahuollon vahvistamiseksi Singapore on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita ruoantuotannon suhteen.

Etelä-Kiinan integraatio- ja kehittämishankkeet etenevät. Kiinan keskushallinto ilmoitti syyskuussa 2021 uusista hankkeista, joilla pyritään kehittämään Qianhain ja Hengqinin erityisalueita.

Meriliikenteen globaali jättiläinen, tanskalainen A.P. Moller – Maersk -varustamo ilmoitti 12. tammikuuta 2022 asettaneensa liiketoiminnalleen aiempaa kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet. Tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2040 mennessä. Aiempana tavoitteena oli hiilineutraalius vuonna 2050.

Ranskalainen media kirjoittaa Suomesta paljon. Kiinnostus vaikuttaa lisääntyvän vuosi vuodelta. Viime vuonna Suomi tai suomalainen mainittiin paikallisessa lehdistössä yhteensä 17 700 kertaa. Kun käsiteltyjä teemoja tarkastellaan lähemmin, erottuvat joukosta sekä koronakriisiin että ympäristöön liittyvät artikkelit. Kulttuurista kirjoitettiin poikkeuksellisen usein. Media oli kiinnostunut myös esimerkiksi HX-hävittäjähankkeesta, osaajahoukuttelusta Suomeen ja suomalaisen yritysmaailman kuulumisista. Eräänlaisiksi kestosuosikeiksi muodostuneet suomalainen onnellisuus, koulutus ja tasa-arvo vilahtivat otsikoissa niin ikään.

Helmikuun 2021 vallankaappauksen myötä Myanmarin liiketoimintaympäristö on toistaiseksi erittäin haasteellinen. Julkisen sektorin hankkeet ovat pysähdyksissä, vaikuttaen myös sotilashallinnon ohjauksessa oleviin luonnonvarasektoreihin. Moniin aloihin kohdistuu kansainvälisiä sanktioita, lisäksi yritysvastuullisuuden soveltaminen vaatii huolellisuutta. Potentiaalinen kysyntä painottuu perustarpeiden kuten turvallisuuden, terveyden ja opetuksen ympärille. Mikäli poliittinen tilanne rauhoittuu, Myanmar voi osoittautua hyvin dynaamiseksi ja nopeasti kasvavaksi taloudeksi. EU:n Team Europe -hankkeita kannattaa seurata.

Egyptin kansantalous kasvoi vuonna 2020 lähes kolme prosenttia. Vuoteen 2019 verrattuna se laski liki kolme prosenttia. Suurimmat syyt kasvun hiipumiseen olivat COVID-19 aiheuttama matkailualan taantuma ja ulkomailla työskentelevien egyptiläisten rahalähetysten vähentyminen. Toisaalta talouden kasvua paransi ns. megaprojektit, kuten uuden hallinnollisen pääkaupungin ja useiden uusien kaupunkien rakentaminen sekä Suezin kanavan laajennus. Myös ulkomaisten suorien investointien määrä oli korkealla tasolla. Team Finland toiminnan painopistealueiksi Egyptissä olemme valinneet koulutuksen, ICT:n sekä energia ja Biotech- alat.

Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne nousi Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia. Infraa parannetaan jo julkisella rahoituksella; opettajien jatkokoulutus on mahdollinen seuraava kehityskohde.

Tämä raportti kertoo Saksan koulujen digiloikasta etäopetukseen pandemia-aikana, digitaalista opetusta hankaloittavasta tiukasta tietosuojapolitiikasta ja liittovaltion mittavasta investointipaketista koulujen digitalisaatioon. Lisäksi raportti listaa koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita ja edelläkävijäkouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusviejien pilottikumppaneina Saksassa.

Tämä raportti esittelee koulutusviennin kannalta perustavanlaatuista tietoa Saksan koulutusjärjestelmän rakenteesta, koulutuspolusta, koulutusalan toimijoista ja suurtapahtumista. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä.

Ruotsiin on tulossa historiallinen työsuhdeturvalainmuutos, joka tuo mukanaan uudenlaisen opintotuen lisäkouluttautumista varten. Lakimuutoksilla turvataan työntekijän mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, ja parantaa työmarkkinoiden turvallisuutta ja joustavuutta. Opintotuen lopullinen muoto ei ole vielä selvillä, mutta prosessia kannattaa seurata. Opintotuki voi antaa jalansijaa aikuiskoulutuksen markkinoille Ruotsissa.

Team Finland- ja vienninedistämistyö sekä suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistäminen Belgiassa ovat osoittautuneet haastaviksi.

Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet ovat cleantech, vesi ja energiasektorit, IT-ala, startupit sekä opetusala. Työttömyys maassa on korkealla tasolla. Koronaviruspandemia on heikentänyt talouskasvua, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan pandemian päättymisen jälkeen. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia-ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta investoida.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat ovat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.

Suomen ja Taiwanin välinen kauppa on suhteellisen pientä, yhteisarvoltaan noin EUR602m (2020). Kauppa on kuitenkin kasvanut sitten vuoden 2019. Tavarakauppa on Suomelle alijäämäistä, palvelujen myynti taasen huomattavan ylijäämäistä. Taiwanin painottaessa tuotteita ja palveluja, joissa Suomella on paljon erityisosaamista ja tarjottavaa, näyttäytyy kaupan tuntuva kasvattaminen hyvin realistisena ja potentiaalisena vaihtoehtona. Suomi on yksi viimeisimmistä EU-valtioista, jolla ei ole verosopimusta Taiwanin kanssa, mutta yritysten toimintamahdollisuuksien helpottamiseen tähtäävää sopimusta koskevat neuvottelut ovat kalkkiviivoilla.

Kuuban hallitus on ennustanut, että maan BKT kasvaa tänä vuonna 4 prosenttia, viime vuoden kasvun ollessa 2 prosenttia (LatinNews Daily 13.1.2022).  Kuuballa on myös tarve modernisoida infrastruktuuriaan sekä koko teollisuutta.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Panama on vakaa ja kasvava, erityisesti finanssipalveluihin ja logistiikkaan pohjaava kansantalous. Potentiaalia on myös bio- ja kiertotalouden kehittämisessä, energiasektorilla ja kaivosteollisuudessa. Digitalisaatiotarpeita on lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.