Edustustojen raportit

Ranskan markkina on maailman seitsemänneksi suurin talous ja kolmanneksi suurin Euroopassa. Maan johto on sitoutunut jatkamaan uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun lisäämiseksi. 100 miljardin euron kansallinen elpymissuunnitelma tähtää talouden ekologisen ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseen. Suuria teollisia investointeja on luvassa muun muassa tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin mukaan lukien vihreän vedyn sovellusten kehittäminen.

Huolimatta viimeaikojen heikosta talouskehityksestä Turkin suuri keskiluokka, nuori väestö ja geostrateginen sijainti tarjoavat mahdollisuuksia. Heikko liira ja alhainen öljynhinta tekevät maasta houkuttelevan tuotantokohteen. Älykkäillä energia-, teollisuus 4.0:n ja 5G-verkkojen ratkaisuilla on kysyntää Turkissa. Koronavirus on synnyttänyt myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. terveys-, digitaali- ja clean-tech -sektoreilla.

Australia on hyvin verrattavissa Pohjoismaihin: elintaso, turvallisuus, ilmainen terveydenhoito, julkinen liikenne, korkea koulutustaso ja tiukka normisto ovat hyvin samankaltaisia. Australiassa on kova kysyntä pohjoismaisille tuotteille, teknologioille ja palvelukonsepteille. Tärkeimmät kasvutoimialat ovat digi-, energia-, ruoka-, terveys-, valmistus- ja mineraaliteollisuus. Teollisissa investoinneissa kumppaneita haetaan tällä hetkellä erityisesti energian tuotannossa, energiatehokkuudessa, liikenteessä, vedyn hyödyntämisessä, kyberturvallisuudessa ja tietoliikenteessä, sekä kaivos- ja mineraalialalla.

Britannian on parannettava tuottavuuttaan korvatakseen EU-eron ja koronan negatiiviset taloudelliset vaikutukset. Maa investoi merkittävästi digitalisaatioon (5G ja laaja-kaistaverkot) ja uusiin teknologioihin ja pyrkii ensimmäisenä suurena taloutena hiilineutraalisuuteen 2050. Hallitus on ilmoittanut suurista (40) sairaalainvestoinneista, lämpöverkkoinvestoinneista ja tavoitteesta saada kaikkien UK-talouksien sähkö tuulivoimasta 2030 mennessä.

Etelä-Koreasta kuuluu monessa mielessä hyvää. Se on onnistunut tiukoilla koronaviruksen torjuntatoimillaan pitämään samanaikaisesti talouttaan yllättävän avoimena. Talous tulee sukeltamaan korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä tänä vuonna. Maa on ollut mallioppilas OECD-maiden joukossa. Etelä-Korea ei ole mennyt missään vaiheessa kiinni. Kotimainen kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla. Maan odotetaan ensi vuonna nousevan maailman yhdeksänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Vuoden 2020 alkaessa Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja Euroalueen kuudenneksi suurin talous, astui koronakriisiin hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Ensimmäisen epidemia-aallon vaikutukset pysyivät muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui ajoissa toiseen aaltoon ja sen seurauksiin laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin älyratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa. Brexit vahvistanee Alankomaiden asemaa jatkossa, millä on myös merkitystä maassa toimiville suomalaisyrityksille.

Ruotsin taloudella menee yhä hyvin ja Suomen arvostus kauppakumppanina ja investointikohteena on erinomainen. Pandemia on tuonut perinteisten alojen rinnalle uusia mahdollisuuksia etenkin IT-, terveys- ja ympäristösektoreilla. Ruotsi jatkaa investointejaan infrastruktuuriin ja rakentamiseen. Palvelusektorin mahdollisuudet kasvussa. Lähetystö, Business Finland ja kauppakamari ovat valmiita tukemaan yrityksiä.

Kaakkois-Aasian toiseksi suurin talous Thaimaa kärsii Covid-rajoituksista alueen muita maita enemmän, johtuen turismin ja vientiteollisuuden merkittävästä osuudesta taloudessa. BKT:n odotetaan putoavan vähintään 8% vuonna 2020. Paluu kasvu-uralle on mahdollinen mikäli rajoituksia voidaan purkaa asteittain. Suomalainen koulutusosaaminen toimii maassa ovien avaajana. Thaimaa 4.0 -kasvustrategia merkitsee investointeja digitalisaatioon, logistiikkaan, infrastrutkuuriin ja maatalouteen. Thaimaa on myös mahdollinen työvoiman lähde esim. palvelu-, marjanpoiminta- ja maataloussektoreilla. Kambodzha on ollut yksi Kaakkois-Aasian nopeiten kasvava talous viime vuosina. Covid-rajoitusten vuoksi talouden odotetaan kutistuvan 4% vuonna 2020. Maassa on merkittäviä energia-sektorin suunnitelmia lähivuosille.

Japanissa on käynnissä yhteiskunnallinen murros, joka tarjoaa ennennäkemättömiä markkinamahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisille palveluille, biomateriaaleille, terveysteknologialle, puurakentamiselle sekä elintarvikkeille. Suomen vahva ja positiivinen maakuva edistää markkinoillepääsyä.

Saksan massiiviset elvytystoimet nousevat vuoden 2020 aikana lähes kolmannekseen sen BKT:sta, 1 250 miljardiin euroon. Kriisi vauhditti Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisuuksia tar-joavat etenkin digitaalinen ja vihreä siirtymä. Saksassa on kysyntää etenkin digitaalisten ratkaisujen toimeenpanolle ja käyttöönottoon eri sektoreilla, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa mm. bio-pohjaisten tuotteiden, sekä energiatehokkaiden ratkaisujen osalta, terveyssektorin digitalisaation ja resilienssin parantamisessa ja kuluttajaliiketoiminnassa etenkin älykkäiden teknologioiden ja verkkokauppojen osalta.

Kysyntä ja markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät etenkin liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin, joita myös Euroopan unionin alueellinen talous- ja investointisuunnitelma Länsi-Balkanille vuosille 2021-2017 priorisoi. Suunnitelman lippulaiva- ym. projekteissa tarjouskilpailut toteutetaan kansainvälisten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Myös kansalliset investointiohjelmat saattavat tarjota mahdollisuuksia.

Meksiko on korkeasti teollistunut maa, jossa kriisin jälkeinen sopeutuminen ja toipuminen luovat suomalaisratkaisuille konkreettista kysyntää. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan ja palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Teollisissa hankkeissa potentiaalia suomalaisyrityksille löytyy i) energiatuotannossa (smart grids, 5G, uusiutuvat energiat, jätteistä energiaa); ii) kaivosalalla (kestävät teknologiaratkaisut) sekä iii) ympäristösektorilla (vihreä toipuminen). Maassa on lisäksi käynnistetty suuria teollisia infrastruktuurihankkeita, joissa ketjutetuilla suomalaisratkaisuilla potentiaalia mm. uudessa öljynjalostamohankkeessa.

Suomalaisyritysten tavara- ja palveluviennissä Intiaan on haasteista huolimatta kasvupotentiaalia. Intia on tienhaarassa, jolloin läsnäolo ja vaikuttaminen maan tulevaisuuteen ja sen suuntaan tulee tehdä nyt, jotta myös Suomen ja suomalaisyritysten intressit tulee turvattua ja uudet markkinamahdollisuudet hyödynnettyä.

Singaporessa menestyminen edellyttää korkeaa laatua ja teknologista edistyksellisyyttä sekä kestävän kehityksen ratkaisuja. Maa vannoo digitaalisuuden ja kaiken toiminnan ”älyllistämisen” nimiin. Markkinamahdollisuuksia mm. terveydenhuollossa ja rakentamisessa. Suuria teollisia investointeja on käynnissä (mm. suursatama) ja suunnitteilla.

Pandemia koettelee Islannin taloutta ja sen kivijalkoja – turismia, kalastusta ja alumiinituotantoa – toden teolla. Lähes kymmenen vuotta kestänyt voimakas kasvubuumi antaa kuitenkin hallitukselle vahvat lääkkeet pandemiavaikutusten lieventämiseen. Tukipaketit ovat olleet ennätyksellisen suuria ja ensi vuoden budjettiesityksessä ennakoidut investointikohdennukset noussevat historiallisiksi. Hallitus aikoo elvyttää taloutta päättäväisesti sekä jättää joustovaraa tuleville vuosille pandemian mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiselle.

Biotalouden edistäminen on ollut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen liittovaltion prioriteetti. Yhdysvaltojen metsäbiotalouden kehitys on haaste, joka on samalla luomassa Suomelle mahdollisuuksia. Mahdollisuuden tuovat sekä kehittyvä innovatiivisten puutuotteiden markkina, että maastopalojen metsänhoidolle tuoma poliittinen huomio, jotka ovat liikahduttamassa ”nukkuvaa jättiläistä” uudistautumaan.

Saksan elinkeinoelämä huolissaan marraskuun sulkutilan taloutta jakavista vaikutuksista; toisaalta talouden sektoreiden osasululla halutaan suojata kokonaistaloutta. Marraskuun lockdownin arvioidaan maksavan Saksan taloudelle reilut 19 mrd €. Liittohallitus on luvannut jälleen uuden tukipaketin vuoden toisen lockdownin taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liikevaihtoon perustuva tuki yltää 10 mrd euroon.

Tanskan hallitus julkaisi 29.10 uuden julkisten hankintojen strategian. Tavoitteena on muun muassa, että kaikki julkiset hankinnat ovat ympäristömerkittyjä vuoteen 2030 mennessä. Hankintojen kokonaisvolyymi nykytilanteessa on noin 51 miljardia euroa / vuosi.

Öljyrahasto auttaa Norjan talouden jaloilleen koronakriisin jälkeen Norjan talous nousee koronakriisistä nopeammin kuin keväällä uskottiin. Öljyrahastosta nostettuja varoja käytetään tänä vuonna ennätysmäärä budjetin alijäämän paikkaamiseen, mutta normaalitaso saavutetaan jo ensi vuonna.

Verkkojätti Amazon avaa palvelunsa Ruotsiin. Tarkoitus on laajentaa sieltä kaikkiin Pohjoismaihin, missä verkkokaupat valtaavat yhä suurempaa markkina-alaa. Lanseeraus merkitsee tilaisuutta myös suomalaisille yrityksille. Tarjolla on näkyvyyttä ja mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen. Liikekumppanina Amazon on kuitenkin haastava ja kannattaa siksi tuntea hyvin.

Koulutusjärjestelmien resilienssin vahvistaminen tärkeää. Suomen asiantuntemus koulutus- ja teknologia-alalla kiinnostaa.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez esitteli 7.10. kansallisen elvytyssuunnitelman suuret linjat, jotka ohjaavat vuosina 2021–2023 EU:n elvytysvarojen käyttöä. Reilu kolmasosa (37 %) Espanjan odottamista lähes 72 mrd. euron varoista ohjataan vihreisiin investointeihin ja toinen kolmannes (33 %) digitalisaation edistämiseen. Kaksi muuta keskeistä elvytystä ohjaavaa toimintalinjaa ovat alueiden ja sukupolvien välisten sekä sukupuolten välisten taloudellisten erojen kurominen umpeen. Yksittäiset hankkeet kootaan 10 veturihankkeen alle. Hallitus julkisti 6.10. myös suuntaviivat vuoden 2021 valtion talousarviolle, jossa julkisen sektorin ns. menokatto on historiallisen suuri.

Ranskan talouteen haetaan lisää potkua jatkamalla massiivista elvytystä koronakriisistä nousemiseksi. Syyskuussa julkaistiin uusi 100 miljardin euron elpymissuunnitelma "France Relance" jo aiemmin ilmoitettujen noin 470 miljardin euron tukien jatkoksi. Elpymissuunnitelmasta noin 40 miljardia euroa saadaan EU:n kautta. Ranska onkin EU:n elpymisvälineen kolmanneksi suurin saaja Italian ja Espanjan jälkeen.

Liettua julkaisi kesällä 2020 puolitoistavuotisen investointisuunnitelman taloutensa modernisoimiseksi ja elvyttämiseksi. Investointeja kaavaillaan yhteensä 6,3 miljardin edestä, joista uusia alotteita 2,2 miljardin euron edestä. Haut rahoituksen saamiseksi avautuvat lähikuukausien aikana. Sijoituksia ohjataan pääasiassa seuraaville aloille: inhimillinen pääoma, digitaalinen talous, innovaatiot ja tutkimus, talouden infrastruktuuri sekä ilmastonmuutos ja energia.

Vientisektorin elvyttämiseen keskittynyt foorumi antoi 15.9 suosituksensa, joiden pohjalta käydään poliittiset neuvottelut tukipaketista vientiyrityksille. Vientiyritysten keskeisimmät haasteet ovat laskeva kansainvälinen kysyntä, lisääntynyt epävarmuus markkinoilla ja matkustamisen rajoituksista johtuvat vaikeudet. Suosituksissa korostuvat etenkin digitaaliset ratkaisut, matkustusrajoitusten lieventäminen sekä matkusrajoitusten kansainvälinen koordinaatio.

Saksa allokoi 413,3 miljardia euroa ensi vuodelle etenkin talouden, työnantajien ja terveyssektorin tukemiseen. Budjetti on koronalisästä huolimatta jopa viidenneksen pienempi kuin tämän vuoden budjetti.

Koronakriisi on ollut Viron talousvuoden keskeisin puheenaihe ja nimittäjä. Toistaiseksi kriisin vaikutukset ovat olleet pahimpia ennusteita maltillisempia, missä valtion tukitoimilla on ollut suuri merkitys. Kuitenkin etenkin matkailuala on syvässä lamassa, eikä muillakaan sektoreilla voida vielä huokaista. Lainoilla rahoitettujen tukien valossa vanhat vaatimukset tasapainoisesta budjetista alkavat näyttää yhä epärealistisemmilta.

Japanin ohella Sveitsi on yksi maista, jossa käytetään eniten julkista liikennettä koko maailmassa. Siihen sisältyy paikallinen julkinen liikenne sekä seutu- ja kaukoliikenne. Viime vuosina julkisen liikenteen infrastruktuuriin, liikennekalustoon ja ajoneuvoihin on investoitu keskimäärin 5,3 miljardia Sveitsin frangia (= 4,9 miljardia euroa) vuodessa.

Koronapandemia ja erilaiset rajoitustoimet ovat iskeneet melko rajusti Kazakstanin talouteen. Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku on myös heikentänyt sen talousnäkymiä selvästi. Kazakstanin bruttokansan tuote laskee tänä vuonna ensimmäistä kertaa sitten 1990-luvun. Maan odotetaan kuitenkin palaavan kasvuraiteelle ensi vuonna, vaikkakin paljon riippuu maailman talouden kehityksestä ja pandemiatilanteesta. Valtionjohto on nimennyt useita prioriteetteja elpymiseen, kuten maatalouden kehittäminen, julkisen sektorin tehostaminen, vihreä kasvu ja pk-yritysten tukeminen. Digitalisaatioon ja koulutuksen modernisointiin aiotaan myös panostaa. Suomalaisilla yrityksillä olisi varmasti tarjottavaa yllä mainituilla sektoreilla. Koronaepidemia on saanut aikaan myös jotakin positiivista. Suomesta Kazakstanin kautta Kiinaan kulkeva rautatieliikenne on nimittäin vilkastunut jonkin verran kevään ja kesän aikana. Aiemmin lentorahtina kuljetettua tavaraa on nyt siirretty juniin, jonka johdosta konttijunien määrä Suomen ja Kiinan välillä on kasvanut.

Ruotsalainen koulutusjärjestelmä saa uutta nostetta digitalisaatiosta. Lisäksi hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota osaamisen parantamiseen ja eriarvoistumisen kitkemiseen. Koronavirus on muuttanut koulutusviennin nykyistä kenttää, mutta myös tulevaisuutta. Suomen mahdollisuuksia on erityisesti digitalisaatio, mutta myös esimerkiksi varhaiskasvatusmallien lisensointi.

Kiinassa varsin hiljattain tapetille noussut New Infrastructure (新基建) kertoo koronakriisin jälkeisten investointikohteiden ohella Kiinan teknologisen kehityksen painopisteistä ja tavoitteista.

Tanskan autokannan reformia pohtinut työryhmä julkaisi 7.9.2020 ensimmäiset suosituksensa sektorin viherryttämisestä ja sähköautokannan kasvattamisesta. Keskeisenä suosituksena on kasvattaa perinteisten bensa- ja dieselkäyttöisten autojen verotusta. Yksinkertaista ratkaisua autokannan uudistamiseen ei työryhmän mukaan ole olemassa. Tanskan 2,7 miljoonasta henkilöautosta vain noin 40.000 on sähkö- tai hybridiautoja. Työryhmä ehdottaa 2030 tavoitemääräksi 750.000 sähköautoa.

Tanskan hallituksen 31.8 julkistaman budjettiesityksen lähtökohtana on Tanskan talouden kolme suurta haastetta: koronaepidemia, ilmastonmuutos ja hyvinvointivaltion säilyttäminen. "Koronabudjettiin" sisältyy 1 mrd euron suuruinen korona-kriisikassa. Hallitus arvioi talouden elpyvän nopeasti. Ensi vuodelle ennakoidaan jo 4,2 %:n BKT-kasvua. Tanskalaisten kuluttajien luottamus kotimaansa talouden kehitykseen on Euroopan kovin.

Hongkong on viime vuosina aktiivisesti kehittänyt ammatillista koulutusta (VPET, vocational and professional education and training) niin opetuksen laadun, pedagogiikan kuin myös sen arvostuksen lisäämisen osalta. Hongkongin ammatillisessa koulutuksessa on havaittavissa useita kehittämisalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisille koulutusviennin toimijoille.

Saksan liittohallitus pääsi elokuun lopulla sopuun uusista talouden tukitoimista. Niillä pääosin pidennettiin jo sovittujen tukitoimien määräaikoja: osa-aikatyörahaa korotetaan ja sen käyttöä pidennetään vuodella vuoden 2021 loppuun. Yrityksille annettiin myös vuoden loppuun saakka aikaa ilmoittaa maksukyvyttömyydestään. Yrityksille suunnattua tukiohjelmaa pidennettiin syyskuusta vuoden loppuun. Perheitä tuetaan ylimääräisillä palkallisilla sairaspäivillä.

Norjan hallitus julkaisi kesäkuun alussa odotetun vetystrategiansa. Strategia on jaettu kolmeen osaan: 1) Vedyn turvalliseen käyttöön ja tuottamiseen, 2) Vetytalouteen Norjassa ja 3) Norjan rooliin kansainvälisessä vety-yhteistyössä. Norjalla on hyvät edellytykset satsata voimakkaasti vetyyn johtuen maan suurista uusiutuvan energian varannoista ja vahvasta energia- sekä meriteollisuuden osaamisesta.

The long-planned Finland-Maine Trade and Study Mission was kicked off virtually on Thursday, August 20th.  The trade mission, that was originally scheduled to take place in June and led by Maine’s Governor Janet Mills, was transferred to a virtual form due to COVID-19 pandemic. The trade mission’s intent is not only to learn from each other, but to create new transatlantic opportunities and networks in the field of forest bioeconomy. 

Hongkongin rahoitusmarkkinat ovat menestyneet mielenosoituksista, virustilanteesta ja turvallisuuslakipäätöksestä huolimatta tähän asti hämmästyttävän hyvin. USA:n pakotepäätökset tulevat hankaloittamaan ainakin ulkomaisten rahoitusalan yritysten toimintaan. USA:n kiinalaisten yritysten varainhankinnalla asettamat rajoitukset ovat vahvistaneet Hongkongin pörssiä ja myös HKD on vahvistunut. Hongkongin reaalitalous on lamassa ja tilanne heikkenee edelleen pandemiatilanteen ja Kiinan ja USA:n välisen kauppasodan vuoksi. Talous on supistunut 9% kuluvana vuonna ja talouden ennustetaan supistuvan 7% tänä vuonna. Työttömyys on noussut 6,2%:iin, korkeimmalle tasolle 15 vuoteen ja lisäelvytystä kaivataan kipeästi. Uhkana on Hongkongin talouden yksipuolistuminen ainostaan rahoituskeskukseksi ja suurien tuloerojen kasvu edelleen. Uusi tulevaisuuteen katsova talousvisio olisi tarpeen. Yritykset pyrkivät välttämään poliittisia kannanottoja. Muuttuvassa toimintaympäristössä navigointi aiheuttaa lisätöitä. Kiinan kauppaa tekeville yrityksille Hongkong on edelleen relevantti liiketoimintakeskus. Asema alueellisena keskuksena säilyy myös vielä, vaikka toimintaympäristön ennustettavuus on laskussa.

Norja haluaa monipuolistaa talouttaan kehittämällä ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Öljy- ja kaasuteollisuuden teknologista osaamista voidaan tulevaisuudessa hyödyntää mm. uusiutuvan energian parissa.

Koronavirus on mullistanut maailman vuonna 2020 monella tapaa. Vaikutukset etenkin talouteen ovat olleet ennennäkemättömät. Ripeiden ja kohtuullisen onnistuneiden koronaviruksen vastaisten toimien ja lukuisten talouden tukipakettien vuoksi Australian tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi kuin useiden muiden maiden. Maan talouden elpymisen uskotaan myös tapahtuvan suhteellisen nopeasti ja taloudellisten pitkäaikaisvaikutusten olevan verrattain kohtuullisia maailman tilanteen huomioon ottaen. Heinäkuussa Victorian osavaltiossa leviämään lähtenyt korona voi kuitenkin muuttaa tilannetta.

Sveitsi edesauttaa multimodaalisten liikkuvuuspalveluiden kehittämistä liikkuvuusdataa käsittelevän avoimen yhteyspisteen avulla. Sen tavoitteena on parantaa liikenteen tehokkuutta ja kestävyyttä. Suomen liikkumispalvelutietojen avoin yhteyspiste toimii hyvänä esimerkkinä uusien liikuvuuspalveluiden kehittämisessä.

Tunisia on selvinnyt koronan terveyshaasteesta hyvin, mutta talous on tukalassa tilanteessa. Inflaatio, työttömyys ja velkaantuminen ovat kasvussa. BKT:n kasvu olisi kuitenkin palaamassa positiiviseksi ensi vuonna, jos koronaviruksen mahdollinen toinen aalto vältetään. Ratkaisevassa asemassa ovat valtion tuet pienten ja keskisuurien yritysten työpaikkojen turvaamiseksi.

Koronavirusepidemian aiheuttama talouskriisi on kurittanut autoalaa niin Suomessa kuin maailmallakin, eikä Ranska tässä suhteessa ole poikkeus. Ranskan poliittisessa johdossa nähdään koronakriisin olevan samalla tilaisuus nopeuttaa ekologista siirtymää.

Espanjan talous alkaa pikkuhiljaa elpyä yhteiskunnan rajoitusten poistamisen myötä. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta, mikä hidastaa toiminnan uudelleen käynnistymistä ja vaikuttaa kulutukseen sekä investointeihin. Valtion talous oli epätasapainossa jo ennen kriisiä, mikä suitsii hallituksen mahdollisuuksia tehdä elvytyspolitiikkaa. Jo tänä vuonna valtionvelan arvioidaan nousevan ainakin 120 prosenttiin BKT:sta. EU:n elvytyspaketin nopea hyväksyminen onkin Espanjalle elintärkeää.

Myös Brasilian talous kärsii COVID-19-pandemian seurauksena, mutta maalle tärkeä maataloussektori on kasvussa, sekä tuotannon että viennin osalta, tilanteesta huolimatta.

CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, joka sijaitsee Sveitsin ja Ranskan rajalla lähellä Geneveä. Suomi on ollut jäsenvaltio vuodesta 1991. Suomen jäsenyys järjestössä edesauttaa ennen muuta suomalaisten hiukkasfyysikkojen osallistumista CERNin koetoimintaan. Heidän lisäkseen laboratoriossa työskentelee muiden alojen suomalaisia tutkijoita. Koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksien lisäksi CERN tarjoaa yrityksille tilaisuuksia tarjota tuotteitaan ja palvelujaan laboratoriolle sekä harjoittaa tutkimus- ja kehitysyhteistyötä laboratorion kanssa.

Turkin talouden arvioidaan supistuvan 3,8-5,4 prosenttia kuluvana vuonna koronaviruksen vaikutuksesta, mutta lähtevän taas kasvuun ensi vuonna. Turkki on tähän asti pyrkinyt selviämään koronaviruspandemiasta pääosin omin avuin. Matkailuala pyrkii 70 prosentin käyttöasteeseen hotelleissa heinäkuussa. Koronavirus on synnyttänyt myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. terveys-, digitaali- ja cleantech-sektoreilla. Team Finland –verkosto Turkissa on pyrkinyt vastaamaan näihin mm. webinaarien avulla.

Tanska julkisti 22.6 toisen osuuden laajasta ilmastosuunnitelmasta. Maa aikoo nelinkertaistaa tuulivoiman tuotantokapasiteettinsa 2030 mennessä. Suunnitelman keskiössä on kaksi uutta energiasaarta, toinen Pohjanmerellä ja toinen Bornholmin matalikolla. Tämän lisäksi rakennetaan uusi merituulivoimapuisto Kattegatin merialueelle. Valtava tuulivoimahanke tarjoaa suomalaisille yrityksille mielenkiintoisia liiketoimintamahdollisuuksia.