Edustustojen raportit

Arabiemiirikunnat ohjasi koulutukseen ja tutkimukseen julkisella puolella liittovaltion tämän vuoden budjetista AED 10,4 mrd (EUR 2,4 mrd). Maa tavoittelee ensiluokkaista koulutusjärjestelmää. Maassa on varsin suuri hajonta oppilaiden ja koulujen oppimistuloksissa. Julkiset koulut toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Yksityiset koulut vastaavat 75% perusopetuksesta (K12), määrä on viime vuosina kasvanut. Myös julkisia kouluja yksityistetään PPP-mallien avulla. Sukupuolten segregaatiota on purettu myös julkisissa kouluissa. Vierastyöntekijöiden lasten koulutuksen maksaa joko vanhemmat tai vanhempien työnantajat. Opettajien ammattitaito ja koulutustausta vaihtelee - maa on ottamassa käyttöön opetusalan toimijoiden lisenssointijärjestelmän. Maan kansallinen korkeakoulustrategia 2030 pyrkii vahvistamaan maan korkeakoulutuksen normeja. Arabiemiirikunnat tähtäävät koulutuksen KV-strategiassaan maailman johtavaksi TNE-keskukseksi. Maa haluaa profiloitua vahvasti tietoyhteiskuntana ja on valmis investoimaan avainaloihin merkittävästikin.

Öljy- ja erityisesti kaasuvarojensa ansiosta Qatar on asukaslukuun suhteutetulla BKT:lla mitattuna yksi maailman rikkaimmista valtioista. Qatarin taloustilanne on kuitenkin viime vuosina kärsinyt energian maailmanmarkkinahintojen laskusuhdanteesta, tulehtuneista naapuruussuhteista ja vuonna 2020 koronapandemian ja siihen liittyneen voimakkaan öljyn hinnan laskun tuplashokista. Varakkaan Qatarin on ollut mahdollista pehmentää näiden haasteiden vaikutuksia talouteensa ja vuodelle 2021 ennakoidaan jopa 3,5 prosentin BKT-kasvua. Maan kansallisen 2030 -vision punaisia lankoja ovat mm. öljy- ja kaasuriippuvuuden vähentäminen talouden rakennetta monipuolistamalla, tietopohjaisen talouden rakentaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä investointien ja osaajien houkuttelu. Samalla Qatar investoi merkittävästi vuonna 2022 järjestettävien jalkapallon MM-kisojen isännöintiin. Suomen kauppa Qatarin kanssa on verrattain vähäistä, mutta suomalaisyrityksillä olisi maalle tarjottavaa vahvuusaloillaan.

Valtavalla vauhdilla kehittynyt Arabiemiirikunnat (UAE) tunnetaan öljy- ja kaasuvarojensa lisäksi kaupan, rahoitusalan, turismin ja logistiikan alueellisena keskuksena. Maailman 29. suurimman talouden kasvuennusteet olivat lupaavat, kunnes koronaviruspandemian ja siihen liittyneen öljyn hinnan laskun tuplashokki mullisti talouden. Dubain maailmannäyttelyä jouduttiin siirtämään vuodella ja hiilivetysektorin ohella kriisi iski kipeästi monille maalle tärkeille aloille. Maan odotetaan kuitenkin säilyvän alueen houkuttelevimpana liiketoiminnan keskuksena ja investointikohteena ja vuodelle 2021 odotetaan maltillista kasvua. Tilanne on sysännyt maan vauhdittamaan talouden rakenteen monipuolistamispyrkimyksiä. UAE on varteenotettava markkina suomalaisyrityksille, mutta kilpailu on kovaa ja menestyminen edellyttää ajallista ja taloudellista panostusta sekä oikeita yhteistyökumppaneita. Dubain maailmannäyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä suomalaisosaamista ja luoda yhteyksiä.

Covid-19 on pysäyttänyt Etiopian vankan talouskasvun. Vaikka se on viivästyttänyt myös valtionyhtiöiden yksityistämistä, nämä megahankkeet todennäköisesti kuitenkin etenevät, koska ne tuottavat Etiopialle sen kipeästi tarvitsemia valuuttatuloja. Telekommunikaatio- ja energiasektoreiden osittainen yksityistäminen tuo niille mukaan ulkomaalaisia yrityksiä, jotka tarvitsevat järjestelmä- ja laitetoimituksia vuosia eteenpäin. Kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat hankkeet esimerkiksi vesi-, maatalous- ja opetussektoreilla luovat myös markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tarve digitaalisille ratkaisuille alkaa nousta vähitellen esille esimerkiksi opetussektorilla, ei vähiten Covid-19 takia.

Islannissa rakennetaan uutta yliopistosairaalaa, joka valmistunee 2025-2026. Sen laitteistoon ja teknologiaan investoidaan n. 250 miljoonaa euroa. Edustusto selvittää Islannin mittavia, monivuotisia infrastruktuurihankkeita, ja millaista osaamista haetaan tulevan vuoden aikana. Myös ilmastotoimien tuomista markkinamahdollisuuksista tulevana vuonna otetaan selvää: v. 2020 päivitetyssä ilmastostrategiassa povataan 287 miljoonan euron satsauksia 2020-2024.

Uruguay on Etelä-Amerikan poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti vakain valtio.

Malta on avotalous, jonka finanssisektori on moninkertainen maan BKT:seen nähden. Maltan salliva sääntely-ympäristö tarjoaa suomalaisyrityksille englantia puhuvan testimarkkinan, jossa voi pilotoida uusiin teknologioihin (kuten tekoälyyn) perustuvia tuotteita ja palveluja. Suomalainen koulutusvienti Maltalle jatkuu. Maltalta voi Euroopan lisäksi ponnistaa Pohjois-Afrikan markkinoille.

Suomalaisille yrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia useilla toimialoilla. Tällaisia toimialoja ovat mm. vesi-, kaivos-, energia-, metsä-, terveys-, koulutus-, digitalisaatio- ja cleantech-sektorit. Valtio panostaa erityisesti energiasektorin kehittämiseen.

Pakistan on maailman viidenneksi väkirikkain, 220 miljoonan asukkaan, alemman keskitulon maa. Suomen ja Pakistanin kauppavaihdon arvo on vaatimatonta. Suomi sulki edustustonsa Islamabadissa vuonna 2012, jonka jälkeen vientimme Pakistaniin on supistunut. Pakistanista löytyisi suomalaisyrityksille hyviä markkinamahdollisuuksia erityisesti voimatalouden, clean techin, kaivosteollisuuden, terveysteknologian, koulutuksen ja digitalisaation aloilla. Kiinan ja Pakistanin talouskäytävä (CPEC) tarjoaa investointimahdollisuuksia erityisesti infrastruktuurin alalla.

Saksa meni juuri ennen joululomien alkua uuteen lockdowniin tartuntalukujen kasvaessa edelleen. Saksan talous on selvinnyt vuodesta kuitenkin odotettua paremmin. Tälle vuodelle liittohallitus odottaa 5,5 % laskua, mutta ensi vuoden toiselle neljännekselle odotetaan jo huomattavaa kasvua. Loppuvuoden lockdownin vuoksi Saksan talous mennee kuitenkin vuoden lopussa ja ensi vuoden alussa taantumaan.

Miehitetyllä palestiinalaisalueella olisi mahdollisesti kysyntää joillekin suomalaisille tuotteille, kuten metsäteollisuuden tuotteille sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyville tuotteille. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Israelin miehitys estää vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin Palestiinalaisalueella. Tästä syystä suomalaisyritysten realistisin kauppapotentiaali koskee ennen kaikkea YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksia.

Tällä hetkellä lupaavimpia sektoreita ovat digitalisaatio ja kiertotalous, joka on Sloveniassa strateginen prioriteettiala. Potentiaalisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille mm. seuraavissa investointihankkeissa: 5G/6G-teknologia, strategiset elpymisprojektit (mm. vesivoima-, rautatie- ja moottoritiehankkeet) ja Krškon ydinvoimalan uusi reaktori.

Ukrainan markkina on haastava, mutta maantieteellinen läheisyys, suuri kysyntäpotentiaali ja kansainväliset rahoitusmahdollisuudet tekevät siitä kiinnostavan suomalaisille yrityksille. Vuonna 2021 kannattaa pitää silmällä suurten kaupunkien jätehuoltohankkeita, julkisten rakennusten ja asuinkerrostalojen energiatehokkuus- ja perusparannusurakoita, tieverkon perusparannusta sekä energian-tuotantoratkaisuja ja energiavarmuuteen liittyviä hankkeita.

Peru on edelleen yksi suomalaisten kaivosteknologiafirmojen päämarkkinoista. Koronapandemia on hidastanut tilapäisesti kaivostuotantoa, jonka odotetaan kuitenkin elpyvän lähikuukausien aikana. Yhdessä hallituksen elvytystoimien kanssa (18% BKT:sta), kaivossektorin aktivoitumisen uskotaan johtavan jopa 10% talouskasvuun vuonna 2021. 5G-teknologian tuomat mahdollisuudet kaivosteollisuuden, satamien ja lentokenttien automatisointiin ovat kiinnostavia suomalaisyrityksille. Toisaalta, pandemia on jättänyt perulaisille viranomaisille selväksi sen, kuinka tarpeellinen nopea ja läpileikkaava digiloikka on eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi maassa.

Tällä hetkellä koronan seurauksena kysyntä, kuten talouden kehitys on erittäin heikkoa Kosovossa. BKT:n arvellaan laskevan 6 prosenttia tänä vuonna ja ehkä kasvavan neljä prosenttia ensi vuonna. Suurin potentiaalinen mahdollisuus suomalaisyritykselle on EU:n Länsi-Balkanin investointipaketti, jossa on EU-rahoitusta jopa 9 miljardia euroa. Nyt olisi tärkeää löytää yritysryppäät Suomesta, jotka voisivat osallistua näihin IPA III mukanaan tuomiin investointeihin ja avustaa yrityksiä tarjouskilpailujen haussa. Investointisuunnitelman tärkeimmät alueet ovat kestävä liikenne, puhdas energia, ympäristö ja ilmasto, digitaalinen tulevaisuus, yksityinen sektori ja inhimillinen pääoma. Nämä ovat myös alueita, joilla suomalaisilla on paljon osaamista. Kosovossa yhä jatkuva rakennusbuumi tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi hisseille, nostureille, jäteastioille ja vaikkapa suomalaisille saunoille.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Beirutin sataman jälleenrakennus voi avata hankemahdollisuuksia.

EU:n elpymissuunnitelman yhden miljardin potilla ja Kyprokselle MFF-paketista suunnattavalle 1,45 miljardin euron summalle riittää käyttöä. Kypros aikoo niiden avulla ottaa yhteiskunnalllisia jättiaskelia, joissa suomalaisyritysten kannattaisi olla myös mukana. Kyproksella pieni on kaunista, mikä sopii suomalaisille yrityksille hyvin. Suunnitelmia laaditaan vauhdilla, nopeasti reagoivat ovat etusijalla. Kypros vahvistaa terveydenhuoltokapasiteettiaan, uudistaa koulutusjärjestelmänsä ja oikeuslaitoksensa, muuttaa rakennuskantansa energiatehokkaaksi, digitalisoi julkiset palvelut, vahvistaa IT-sektoria ja siirtyy nopeisiin laajakaistoihin, asentaa hiilikuitukapselit kaikkialle ja siirtyy 5 G:hen.

Algeria on haastava markkina, mutta tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia lähes kaikilla Suomen vahvuusalueilla; metsäteollisuus, telekommunikaatioala, puhdas teknologia, teknologiateollisuus, terveysteknologia, kiertotalous ja sääteknologia. Suomalaiseen osaamiseen osataan Algeriassa luottaa. Ympäristöasioissa ja terveydenhoitoteknologian alalla Suomella on Algeriassa erinomainen maine. Seuraavan vuoden aikana odotetaan lisääntyvää kysyntää sääteknologian alalla. Algerian suuret teolliset investoinnit tarjoavat mahdollisuuksia edellyttäen, että yritys kykenee toimimaan paikallisesti Algeriassa.

Suomalaisyritysten toimintaympäristö Valko-Venäjällä on huonontunut merkittävästi kuluvan vuoden aikana. Maan tarjoamat kaupalliset mahdollisuudet näyttävät nykytilanteessa varsin rajallisilta. Valko-Venäjän talouteen on iskenyt tänä vuonna kolme shokkia: Venäjän öljytoimitusten keskeytyminen, COVID-19-epidemia sekä poliittinen kriisi elokuun presidentinvaalien jälkeen. Ihmisoikeustilanne ja oikeusvaltion toiminta ovat heikentyneet merkittävästi. Yleinen pysähtyneisyyden tila maan taloudessa jatkuu, eikä maan johto ole edelleenkään valmis aloittamaan tarvittavia uudistuksia talouden rakenteen ja valtionyhtiösektorin tervehdyttämiseksi. Maa on matkalla kohti alati syvenevää lamaa. Maan bruttokansantuotteen arvioidaan kutistuvan 2,8 prosenttia vuonna 2020 ja 5,5 prosenttia vuonna 2021. Suomalaisyrityksillä on nähty suurempaa kaupallista potentiaalia metsä-, energia- ja IT-sektoreilla. Maan poliittisen ja taloudellisen tilanteen heikentymisen sekä EU:n ja Yhdysvaltain asettamien pakotteiden myötä yhteydet ja kaupalliset mahdollisuudet hallituksen ja valtionyritysten kanssa ovat kärsineet. Valtiontalouden heikko tila johtaa julkisten investointien vähentymiseen ja heikentää siten myös suomalaisyhtiöiden markkinanäkymiä Valko-Venäjällä; tämä koskee erityisesti suurempia suomalaisia energia-alan toimijoita. Yhteistyömahdollisuudet näyttävät olevan vähentymässä myös IT-sektorilla.

Uusi-Seelanti otti ripeästi tiukat toimet käyttöön koronan leviämisen estämiseksi alkuvuodesta 2020. Ns. ensimmäisestä aallosta maa selvisikin hyvin ja nopealla aikataululla. Elokuussa Aucklandissa uudet tartuntatapaukset aiheuttivat jälleen kuitenkin huolta ja maan hätätason noston, mutta tästäkin toivuttiin. Bruttokansantuote on ollut laskussa ja kaikki kaupanalat kärsivät, mutta työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla. Vapaakauppaneuvotteluja jatketaan usealla rintamalla, ja vahvan taloutensa vuoksi Uusi-Seelanti on hyvin asemoitunut selviämään koronan aiheuttamista haasteista.

Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Belgian markkinoille on haasteellista puuttellisen kysynnän ja tarjonnan vuoksi. Belgian hallituksen muodostamista koskevissa poliittisissa keskusteluissa potentiaalisia aloja voisivat olla energia, liikkuvuus ja digitalisaatio, mutta konkreettiset aloitteet hallitukselta edelleen puuttuvat. Puolitoista vuotta vaalien jälkeen muodostettu hallitus on edelleen niin tuore, ettei mitään kauaskantoisia teollisia investointisuunnitelmia ja -päätöksiä ole tehty.

Koronakriisi on aiheuttanut Mosambikin taloudelle sekä suoran että epäsuoran iskun. Talouskasvu on hidastunut. Maailmantalouden epävarmuus heijastuu maan tuleviin, kaasusektoriin liittyviin suurinvestointeihin. Myös maan turvallisuustilanne vaikuttaa tuleviin talousnäkymiin. Kun talouden parempi huomen koittaa, voi maassa kuitenkin lähteä liikkeelle suurenkin mittakaavan hankkeita muun muassa infrastruktuurisektorilla. Afrikan taloudellinen integraatio hyödyttää Mosambikia.

Tunisiassa riittää kiinnostusta suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan, joskin tarkemman kysynnän määrittely on yhä tarpeen. Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille löytyy kiertotaloudesta, digitalisaatiosta ja teknologiasta sekä terveyssektorilta. Pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia avautuu energia-alalla Tunisian siirtyessä uusiutuviin energianlähteisiin, erityisesti aurinkovoimaan. Haasteita aiheuttavat heikkenevä taloustilanne, uudistusten hidas eteneminen ja eri intressiryhmien painostus päätöksentekoon.

China is going through a massive vocational education and training (VET) reform. As China rebuilds its system, the Finnish VET-model has answers to many of the challenges China hopes to resolve. Currently VET-cooperation between China and Finland is built on business-to-business models (where Chinese institutes purchase products or service from Finnish providers), but the reform may open new possibilities for the Finnish players. Pedagogical teacher training, course module development and consultation on Finnish vocational qualification system will remain of interest, but joint programs with tuition fees may offer new forms of partnerships.

Iran on keskituloinen, luonnonvarojen ja inhimillisen pääoman osalta vauras 84 miljoonan kuluttajan markkina, jonka nuori väestö vaatii työtä ja parempaa toimeentuloa. Lupaavista mahdollisuuksista huolimatta maan tuotantorakenne on yksipuolinen, vanhentunut ja protektionistinen. Poliittinen järjestelmä on monimutkainen, mutta vallitseva käsitys maassa on, että tuotantorakennetta on monipuolistettava ja uudistettava. Tämä edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, jossa myös suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa. Riskinä on, että poliittinen jännite jatkuu, jolloin Iranin kaupallinen potentiaali jää toteutumatta ja epävakaus lisääntyy.

Kazakstanin talouden monipuolistamiseen tähtäävän uudistusohjelman prioriteettisektorit tarjoavat hyviä markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Digitaalisille palveluille sekä vihreään kasvuun ja koulutukseen liittyville ratkaisuille on kova kysyntä. Kazakstanissa panostetaan jatkossa kestävään kehitykseen ja terveydenhuollon laadun parantamiseen. Liiketoimintaympäristö on haasteellinen ja valtiolla on vahva rooli taloudessa.

Katse kannattaa lähivuosina kiinnittää EU:n elpymistukivälineen vauhdittamiin kasvusektoreihin. Portugali investoi vahvasti vihreään siirtymään, painottaen kestäviä liikennereformeja, bio- ja kiertotaloutta, teollisuuden hiilineutraalisuustavoitetta, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä. Toinen elpymissuunnitelman investointikärki liittyy yhteiskunnan digivalmiuksien vahvistamiseen ja kolmas terveys- ja sosiaalisektorien vahvistamistaan. Huomattavia infrastruktuuri-investointeja tullaan tekemään mm. satamiin, rautateihin ja kaivosteollisuuteen. Portugalista avautuu mittavat markkinat myös maailman muille portugalinkielisille alueille.

Kolumbian talous on Latinalaisen Amerikan 4. suurin Brasilian, Meksikon ja Argentiinan jälkeen. Maan talouskasvu on ollut alueen voimakkainta 2000-luvulla. Vuonna 2016 solmittu rauhansopimus on vahvistanut taloutta entisestään. Kuluva vuosi on ollut tiukkojen koronarajoitusten takia vaikea, mutta tulevana vuonna talouden ennustetaan palautuvan varsin nopeasti. Elpyminen nojaa investointeihin, jotka kohdistuvat uusiutuvaan energiaan, digitalisaatioon sekä maaseutukehitykseen, ml. kierto- ja biotalous. Suomalaisyrityksille avautuu mahdollisuuksia hyötyä näistä merkittävästi. Maassa on selvästi kasvavaa kysyntää suomalaisten yritysten tarjonnalle niin puolustus-, terveys- kuin koulutussektorillakin.

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita tulevat olemaan ensi vuonna yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, energiasektorin viherryttäminen uusiutuvilla energialähteillä ja liikenteen sähköistämisen kautta, jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi. Kreikka on saamassa Elvytysrahastosta 16,5 mrd. EUR tukia ja 12,5 mrd. EUR halpakorkoisia lainoja. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Mahdolliset uudet teolliset investoinnit odottavat kasvustrategian valmistumista.

Marokon kansantuotto laskee vuonna 2020 koronan vuoksi 5-7%. Vastaavasti vuodelle 2021 ennustetaan 5% kasvua. Kysynnän odotetaan nousevan koronan jälkeen ja Marokolle keskeisten alojen palvelujen, teollisuuden ja maatalouden palaavan nousuakselille. Markkinamahdollisuuksia tarjoutunee ennen kaikkea teollisuuden ja maatalouden sektoreilla. Automatisaatio, digitalisaatio ja tekoälyn lisääntyvä käyttäminen tukevat suomalaista osaamista. Vaihtoehtoisen energiatuotannon ratkaisut ja kiertotalouden kasvu lisäävät suomalaista kysynnän mahdollisuuksia. Tuonnin kehitys liittyy ennen kaikkea Marokon maataloustuotteiden tuonnin kasvuun, jolle olisi olemassa potentiaalia suomalaisessa vähittäiskaupassa, jos vain maahantuojia löytyy. Samoin suomalaisen turismin lisääntyminen tasoittaisi ylijäämäistä kauppatasettamme. Suuret investoinnit liittyvät logistiikkahankkeisiin satamissa ja rautateillä. Suomalaisella satamalogistiikalla on jo markkina-asema Marokossa.

Argentiina on syvässä talouslamassa, jota Covid-19 -kriisi on pahentanut. Sen tulisi panostaa markkinoiden luottamuksen palauttamiseen paitsi makrotalouden ja rahapolitiikan keinoin, myös helpottamalla investointeja ja tehostamalla vientiä. Tähän se tarvitsee teollisuustuotantonsa uudistamista ja maataloustuotantonsa rohkaisemista investointeihin ja vientiin. Tarpeita on erityisesti infrastruktuurin parantamisessa, digitalisaatiossa ja telekommunikaatiossa, samoin kiertotaloudessa ja energiasektorilla.

Nepal tarjoaa 30 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan, joka sijaitsee kahden taloudellisen jättiläisen - Intian ja Kiinan - välissä. Korona-pandemia ja sen mukana tulleet rajoittavat toimet ovat hidastaneet Nepalin talouskasvua ja investointeja merkittävästi vuoden 2020 aikana ja negatiiviset vaikutukset jatkunevat myös vuonna 2021. Nepalin talous tarvitsee investointeja infrastruktuuriin, innovaatioita ja teknologian siirtoa toipuakseen korona-epidemian vaikutuksista kestävällä tavalla. Kansainvälisten avunantajien tuki tälle tulee olemaan merkittävä lähivuosien aikana. Suomi pyrkii kehittämään kauppasuhteitaan aloilla, joilla meillä on suhteellista etua. Näitä mm. ovat Suomen kehitysyhteistyön painopistealueet Nepalissa: vesi- ja sanitaatio sekä opetus. Näiden lisäksi suomalaiselle osaamiselle olisi kysyntää niillä sektoreilla joilla investointien tarve on suurinta ml. clean tech, uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut, ICT, kaupunkisuunnittelu ja infrastruktuurin kehittäminen sekä maa- ja metsätalous.

Tshekin kansallisen elpymissuunnitelman eräitä painopisteitä ovat digitalisaatio (mm. laajakaistaverkot, 5G), fyysinen infrastruktuuri ja vihreä siirtymä, koulutus ja työmarkkinat sekä terveys. Slovakian elpymissuunnitelman eräitä prioriteetteja ovat vihreä talous, koulutus, terveys ja digitalisaatio. Tshekissä teollisuussektorin (ms. autot) muutoshaaste kohti kestävää ja ympäristöystävällistä tuotanto- ja toimintamallia avaa mahdollisuuksia esim. tekoälylle ja kestäville tuotanto-ratkaisuille, jotka kattavat useita osa-alueita, mm. akut, kierto- ja materiaalitehokkuus. Tshekin ja Slovakian koulutussektoreiden uudistaminen on korkealla poliittisella agendalla. Suomen hyvän maineen hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä vaikuttamis- ja myyntityötä.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana on Kreikan energiasektorille tiedossa arviolta 45 mrd. EUR edestä investointeja. Eniten investointeja odotetaan kohdistuvan uusiutuviin energialähteisiin (15,1 mrd.), energiatehokkuuden parantamiseen (11 mrd.), sähköverkon laajentamiseen (5,6 mrd.), maakaasun jakeluverkon laajentamiseen ja nestekaasun varastointiin (3,3 mrd.), uusiin sähköntuotantoyksiköihin (3 mrd.) sekä öljyn jalostukseen ja kauppaan (2 mrd.). Öljyn etsintä- ja poraustoimintaan odotettujen 5 mrd. EUR investointien kohtalo riippuu pitkälti öljyn hinnan kehityksestä. Osa energian infrastruktuuri-investoinneista saadaan rahoitettua EU:n Elvytyspaketin varoista.

Irlanti on merkittävä datatalouden sekä IT-, lääke- ja terveysteknologian keskittymä, ja sektoreiden painoarvo nousee koronan myötä. Irlanti voi toimia ponnahduslautana yhteistyöhön yhdysvaltalaisfirmojen kanssa sekä jenkkimarkkinoille. Ilmasto on prioriteetti, ja uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen, erit. sähköautoiluun, ja energiatehokkaaseen uus- ja korjausrakentamiseen panostetaan. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia energiasektorilla, mm. kaukolämmössä, älysähköverkoissa ja tuulivoimassa, sekä sähköautoiluinfrastruktuurissa. Koronakriisin myötä terveydenhuoltosektorin uudistaminen korostuu. Erityisesti terveydenhuollon digitalisaation ratkaisuille on kysyntää. Irlanti tarvitsee osaamista kestävässä maankäytössä, maataloudessa sekä metsänhoidossa saavuttaakseen ilmastotavoitteet. EUn elvytyspaketista Irlannille on tulossa 1,3 mrd. euroa. Keskeiset investointisektorit ovat: talouden digitalisointi, energia/hiilineutraalisuus; alueellisen liikenneverkoston kehittäminen (ml. rautatiet); asuntojen energiatehokkuuden parantaminen; turvesoiden perusparannus.

Nigeria on Afrikan suurin talous ja ja markkina. Lagos on todellinen liiketoimintakeskittymä koko Afrikkaa ajatellen. Liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille löytyy useilta aloilta: digitalisaatio on yksi hallituksen kärkiteemoista talouden monipuolistamisessa ja kahittämisessä, ja siihen haetaan ulkomaisia investointeja; energiasektorilla on suuri uudistusprosessi menossa, joka on myös investointivetoinen ala; Kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle on valtavasti; myös terveyssektori, kiertotalous/ympäristöteknologiat sekä maa- ja metsätalous- ja ruokatuotantoteknologiat tarjoavat potentiaalia kaupalliseen toimintaan. Suomalaisilla firmoilla on hyvää liiketoimintaa myös liikenteeseen/logistiikkaan liittyen (GPS, sääteknologia) sekä rakennustekniikassa (esim. hissit, rakennukset, konevuokraus, jne).

Vietnamin talouskasvu jatkuu korona-tilanteesta huolimatta. Vietnamin menestys on sidottu avoimeen talouteen ja kansainväliseen kaupalliseen integraatioon, jota myös EU-Vietnam vapaakauppasopimus tukee. Suomen avainalueet Vietnamissa ovat jo pitkäaikaisia; koulutus, digitalisaatio, metsä- ja puunjalostusteollisuus, koneet- ja laitteet, energia ja etenkin uusiutuvan energian hankkeet, telekommunikaatio, isojen infrastruktuurihankkeiden alihankinnat, logistiikan kehittäminen. Vietnam voi hyötyä USA:n ja Kiinan välisestä kauppasodasta, toisaalta vahvasti kauppataseeltaan ylivoimaisesta Vietnamista voi tulla USA:n vastatoimien kohde. Vietnamin sisäinen yhteiskunnallinen kehitys ja liiketoimintaympäristön ongelmat, sekä Vietnamissa toimimisen pitkäjännitteisyys ovat haasteellisia, erityisesti nämä haasteet voivat vuonna 2021 kohdistua pilvipalvelujen käytöstä riippuvaiseen teknologiaan. Vietnamin Kommunistisen Puolueen 13. edustajakokous keväällä 2021 vaikuttaa päätöksentekoa lykkäävästi ja yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymiseen maassa.

Pienikokoinen, joskin Suomessa vielä heikosti tunnettu Bhutanin kuningaskunta itäisellä Himalajalla on toimiva ja vakaa yhteiskunta. Huomionarvoista on toimiva vapaakauppasopimus Intian kanssa, joka mahdollistaa pääsyn 1,3 miljardin kuluttajan markkinoille. Bhutanissa on käynnissä mittavia uudistuksia ja Suomi kiinnostaa mallimaana. Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia löytyy erityisesti rakennusteollisuudessa, puurakentamisessa, metsäsektorilla, kaivostoiminnassa, koulutuksessa, terveysteknologiassa sekä laajemmin digitalisaatiossa ja clean techissä.

Tansanian liiketoimintaympäristö on haasteellinen, mutta suomalaisyrityksille löytyy markkinamahdollisuuksia maataloudesta, metsäsektorilta, logistiikasta ja ICT-alalta. Ruandan liiketoimintaympäristö on toimiva. Markkinamahdollisuuksia löytyy etenkin kiertotalouden, logistiikan ja kaivosteollisuuden piiristä.

COVID-19 tilanne on ajanut Espanjan talouden alamaihin. Espanja on yksi pahiten pandemiasta kärsineistä talouksista. Jos vuonna 2019 oltiin yhä kasvu-uralla, talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 10,5 % - 12,6 %. Vakava taloustilanne ja voimakas työttömyyden kasvu näkyvät kuluttajien luottamuksen heikkenemisenä ja kulutuksen laskuna. EU:n elpymisvaroista odotetaan lääkettä tilanteeseen. Potentiaalista kysynnän kasvua erityisesti voimakkaan julkisen tuen ansiosta on varsinkin ICT-alalla ja digitalisaatiossa muun muassa teollisuudessa, terveysalalla ja julkisissa palveluissa. Suomi näyttäytyy näiden sektoreiden edelläkävijänä.

Latvia panostaa tulevina vuosina alue-, terveydenhuolto- ja koulutusuudistuksiinsa, mutta myös digi- ja ilmastotransitioon. Latvia pyrkii käyttämään EU:n koronaelpymisrahoitusta (maa saanee vastikkeetonta elpymisrahaa noin 2,5 mrd €; tämä tekee yhdessä EU:n monivuotisen rahoituskehyskausi 2021-2027:n rahoituksen kanssa yht. 10,5 mrd €) käynnissä oleviin uudistuksiin, mutta rahoitus tuo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille lisäksi mm. kestävässä energiantuotannossa, julkisen liikenteen kehittämisessä, jätehuollossa, kestävän metsäteollisuuden ja kiertotalouden kehittämisessä. Myös 5G-ratkaisut teollisessa tuotannossa kiinnostavat.

Malesiassa on paljon kysyntää suomalaista osaamista ja ratkaisuja kohtaan usealla sektorilla. Keskeisimmät mahdollisuudet liittyvät kiertotalouteen ja ilmastoystävällisiin ratkaisuihin, tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ml. 5G-verkot, koulutussektoriin sekä digitalisaatioon ml. terveysteknologia, Smart City-hankkeisiin ja kyberturvallisuuteen. Teollisista investoinneista suomalaisyrityksille merkittävin potentiaali on kestävässä metsäteollisuudessa ja avaruusteknologian tuotannossa. Malesian liiketoimintaympäristö kuuluu maailman avoimimpien joukkoon ja se on samalla portti Kaakkois-Aasian kasvaville markkinoille.

Digitaaliset oppimis- ja muut ratkaisut, uusiutuva energia, kaivosteknologia ja maatalouden arvoket-jut sekä rakentaminen ja infrastruktuuri tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

Israel on yksi maailman innovatiivisimmista maista. Suomelle potentiaalisia yhteistyösektoreita ovat mm. energia, terveys, kestävät ratkaisut ja kiertotalous sekä digitalisaatio laajemmin. energiasektoria yksityistetään, ja investoidaan sähköinfrastruktuuriin ja maakaasun hyödyntämiseen. investointiyhteistyö kiinnostaa. Israelin ja arabiemiraattien kaupallisen yhteistyön vahvistaminen voi avata mahdollisuuksia kolmansille maille.

Keniassa on merkittävää kasvupotentiaalia. Globaali pandemia on hidastanut talouskasvua nollan tuntumaan sitä edeltäneestä yli 5 % vuositahdista. Keskiluokan kasvu, digitalisaatio ja kaupungistuminen ovat keskeisimpiä megatrendejä, jotka vaikuttavat talouden muutokseen. Ruokaturvaan, kuluttajatuotteisiin ja infrastruktuurirakentamiseen liittyvät markkinat ovat keskeisiä suomalaisten yritysten viennille.

Investointihyödykkeiden kysyntä keskittyy raaka-ainesektorin yrityksiin sekä infrastruktuurihankkeisiin ja julkisiin hankintoihin, joissa lokalisaatiovaatimukset jatkuvasti tiukkenevat. Kuluttajien ostovoimassa ei ole odotettavissa kasvua pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna. Ruplan alhainen kurssi suosii Venäjällä toimivia yrityksiä.

Arabiemiirikunnat investoi tulevina vuosina mittavasti taloutensa monipuolistamiseen saavuttaakseen kunnianhimoiset tavoitteensa koronakriisistä toipumiseksi ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Lupaavimmat sektorit ovat terveys, kiertotalous ja älykkäät energiaratkaisut, älykäs liikkuvuus (satamat ja laivat) ja koulutus sekä digitalisaatio. Näillä aloilla Team Finland -työllä rakennetaan ekosysteemeitä ja luodaan kysyntää suomalaisia ratkaisuja kohtaan. Dubaissa 2021-2022 järjestettävä Expo 2020 –maailmannäyttely tarjoaa Suomelle ja suomalaisyrityksille ainutlaatuisen mahdollisuuden esitellä osaamistamme ja toimii alustana yhteyksien luomiselle Gulfin alueen elinkeinoelämän toimijoihin.

EU:n elvytyspaketista saatavaa rahoitusta tullaan käyttämään yhteiskunnan eri sektoreiden IT-hankkeisiin ja digitalisointiin. Puhtaan ympäristöteknologian kysyntä tulee todennäköisesti kasvamaan. Koulutusviennin mahdollisuudet Bulgariaan kannattaisi selvittää tarkemmin.

Filippiinit on ollut viime vuosina Kaakkois-Aasian ja globaalistikin yksi nopeimmin kasvavista talouksista noin kuuden prosentin vuotuisella BKT-kasvullaan. Covid-19 -pandemian myötä voimassa olevien tiukkojen rajoitusten vuoksi maan talouden arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 2-7 prosenttia. Palautumisen ennakoidaan olevan V-mallinen, ja ensi vuodelle ennustetaan jälleen noin kuuden prosentin talouskasvua. Kansallinen kehityssuunnitelma perustuu kestävän kehityksen ajattelulle. Filippiineillä jatkuu laaja julkisen sektorin infrastruktuurirakennusohjelma (build-build-build), minkä lisäksi vaalivuotta 2022 edeltävän julkisen kulutuksen ja investointien lisäämisen odotetaan synnyttävän merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia myös muilla suomalaisosaamisen kannalta relevanteilla sektoreilla: jätteiden energiahyödyntäminen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen, kestävät kulutus- ja tuotantotavat, terveysteknologia, koulutus sekä digitalisaatio läpileikkaavana teemana.

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla kuten metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. EU:n elpymispaketti sekä Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii myös YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö on kiinnostava suomalaisten yritysten kannalta.