Edustustojen raportit

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Slovakia toimitti ’Innovatiivinen talous, nykyaikainen hallinto, terve maa’ –nimisen kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.4.

Hongkongin monet uudet infrastruktuuri hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Hongkongin älykkään kaupunkikehityksen strategian päivitys sisältää mm. aloitteita liittyen energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon kestävän kehityksen vauhdittajina.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkong julkaisi maaliskuussa 2021 tiekartan sähköajoneuvoihin siirtymisestä. Ensimmäinen askel liikenteen sähköistämisessä tulee olemaan uusien yksityiskäyttöisten polttomoottoriajoneuvojen ml. hybridiautojen rekisteröinnin vuoteen 2035 mennessä. Hongkongin päivitetty älykkään kaupunkikehityksen strategia sisältää aloitteita liittyen ympäristöystävälliseen liikkumiseen innovaatioita ja teknologiaa hyödyntäen. Hongkong tulee panostamaan kestäviin ja älykkäisiin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköautoihin – ja busseihin, liukukäytäviin ja liikkumista helpottaviin applikaatioihin, lisäämään raideliikenneyhteyksiä sekä pilotoimaan vihreää teknologiaa lauttaliikenteessä. Hongkongin lentokenttä ja satama ovat on maailman vilkkaimpia. Lentokentän laajentamisen yhteydessä koko lentokenttäalueesta on tarkoitus kehittää hiilineutraali yhteisö. Monet hongkongilaiset varustamot ovat sitoutuneita investoimaan puhtaaseen teknologiaan laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa heikensivät Kazakstanin talousnäkymiä merkittävästi. Talous kutistui vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Tänä vuonna BKT:n oletetaan kasvavan jälleen ja ensi vuonna kasvu voi olla jo 3,5 prosenttia. Elpymisessä ja talouden monipuolistamisessa panostetaan mm. IT-sektoriin, maatalouteen sekä vihreään kasvuun. Liiketoimintaympäristön tutut haasteet säilyvät yhä, mutta kysyntää suomalaisosaamiselle on useilla aloilla.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkongin hallinto julkaisi jätestrategian helmikuussa 2021. Pyrkimyksenä on vähentää jätteenmäärää, edistää kiertotaloutta lisäämällä pilotoimalla erilaisia kierrätys-, jätteenkäsittely- ja kiertotalousratkaisuja sekä investoimalla waste-to-resources / waste-to-energy ratkaisuihin. Hongkong tulee järjestämään tarjouskilpailut sellutehtaasta jätepaperin kierrätykseen ja jätteenpolttolaitoksesta. Myös innovatiiviset ja kestävää kehitystä edistävät rakennusmetodit kiinnostavat.

Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä panostamalla kestävään energiaan, ympäristöystävälliseen liikenteeseen ja jätehuollon kehittämiseen (90% kasvihuonekaasupäästöistä). Alueen hallinto tulee päivittämään ilmastostrategiansa kesään 2021 mennessä. Tämän lisäksi alueen hallinto on julkaissut tai tulee julkaisemaan erilliset strategiat jätehuollosta, sähköautoista ja ilmansaasteista. Strategia ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävistä toimista valmistuu kesällä 2021. Lisäksi joulukuussa 2020 päivitettyyn älykkään kaupunkikehityksen strategiaan sisältyy aloitteita tehdä Hongkongista ympäristöystävällisempi ja resurssitehokkaampi hyödyntäen innovaatioita ja teknologiaa. Strategioiden sisältämät aloitteet tarjoavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja kestäville ratkaisulle. Hongkongin hallinto on ilmaissut olevansa kiinnostunut eurooppalaisia ratkaisuista ja ympäristöministeri on ilmaissut kiinnostuksensa suomalaisiin kestäviin ratkaisuihin.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Meksikon talous näyttää hienoisia elpymisen merkkejä pandemian aiheuttamasta taantumasta. Vuonna 2020 maan talous supistui 8,2 %, mikä oli vähemmän kuin ennustettiin. Meksikon keskuspankki ennustaa 4,8 % kasvua vuodelle 2021, mutta monet kansainväliset ennusteet ovat valoisampia. Ennusteita vauhdittavat erityisesti USA:n talouden elpyminen ja siitä hyötyvä vientisektori. Kotimaahan suuntautuneiden sektoreiden kehitys laahaa kuitenkin perässä hidastaen näin koko talouden elpymistä. Positiivisista merkeistä huolimatta Meksikon talous kohtaa edelleen haasteita ja sen ennustetaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2023. Palautuminen riippuu Meksikon pandemia- ja rokotetilanteen kehityksestä sekä kuluttajien ja investoijien luottamukseen vaikuttavista talous- ja politiikkatoimista. Myös kesäkuun välivaalien tuloksella voi olla kauaskantoiset seuraukset Meksikon talouden kehitykselle.

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Lisäksi maata koetelleella koronapandemialla ennustetaan olevan pitkäaikaisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tanskan ilmastolaki hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä joulukuussa 2019. Sitovaksi tavoitteeksi määriteltiin kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Tanska on kuitenkin viimeisimpien arvioiden mukaan jäämässä tavoitteistaan jälkeen; tämänhetkisillä toimilla ja sopimuksilla saavutetaan vain noin 55% päästövähennykset.

Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

Tanskan parlamentti hyväksyi 4.5.2021 lain, jolla sallitaan ulkomaisten investointien seuranta. Lain tarkoituksena on estää ulkomaisista suorista sijoituksista tai taloudellisista sopimuksista aiheutuva uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Tanskan kansalliseen elpymissuunnitelmaan sisältyvät hankkeet koskevat terveydenhoidon digitalisointia, maatalouden vihreää siirtymää, energiatehokkuustoimia, vihreää veroreformia, tieliikenteen viherryttämistä, digitalisaatiota sekä vihreää tutkimusta. Suomalaisyrityksille Tanskasta saattaisi löytyä mahdollisuuksia mm. terveydenhoitojärjestelmän digitalisointiin liittyen. Suomalais- ja tanskalaisyritysten yhteistyölle lienee myös potentiaalia.

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.

Kanadan talous on jatkanut viime vuoden lopulla alkanutta toipumistaan ja hallitus on päättänyt varmistaa elpymisen jatkumisen lähitulevaisuudessa esittelemällä C$ 101 Mrdin elvytystoimet uudessa budjetissa. Pandemian aikana kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla ja talouden avautuessa näiden säästöjen purkautuminen arvioidaan tuovan n. C$ 180 Mrd:in elvytyspiikin yksityiseen kulutukseen. Budjetissa pyritään varmistamaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen panostamalla vihreän teknologian investointeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallitus panostaa myös sosiaaliseen infrastruktuuriin rakentamalla edullisen maanlaajuisen lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän, pyrkimyksenä edesauttamaan naisten, nuorten ja rotuvähemmistöjen työllistymistä, sillä heidän työllisyytensä on tippunut suhteettomasti pandemian aikana.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Kestävät pakkausratkaisut herättävät kasvavaa kiinnostusta Sveitsissä, ja ensimmäiset konkreettiset ratkaisut ovat jo käytössä elintarviketeollisuudessa.

Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa, ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat 4.000 aluksellaan Euroopan suurin toimija sektorilla. Joillain laivanvarustajilla on omistuksia mm. jalkapallojoukkueista, mediakonserneista, hotelleista ja öljynjalostuksesta. Kreikan satamista on pari yksityistetty ja muita ollaan yksityistämässä lainoittajien kanssa sovittujen velvoitteiden takia. Kreikan ja Italian sekä Kreikan mantereen ja saariston välisessä liikenteessä toimii kolme laivayhtiötä. Kreikan telakoilla on viime vuosina ollut pääasiassa vain korjaus- ja huoltotoimintaa. Kreikka tavoittelee nesteytetyn maakaasun osalta laivojen tankkauskeskuksen asemaa itäisellä Välimerellä.

Suomen tavaravienti Tanskaan oli arvoltaan hieman alle miljardi euroa vuonna 2020. Vienti laski 3 %:a koronavuoden aikana verrattuna vuoteen 2019. Suomen ja Tanskan välisessä palvelukaupassa vuosi oli vaikeampi, mikä heijastelee myös yleisemmin palvelukaupan kehityskulkuja viime vuonna.

Ruotsi aikoo kehittää huoltovarmuuttaan merkittävästi tulevina vuosina. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tarjota palveluitaan, tuotteitaan ja osaamistaan Ruotsin huoltovarmuus kehitystyön avuksi. Myös Suomen ja Ruotsin lisääntynyt huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita suomalaisiin yrityksiin.

Brasilialla on mittavat ja monipuoliset energiavarat. Brasilia tuottaa tänä päivänä lähes puolet energiastaan uusiutuvista energialähteistä maailman keskiarvon ollessa 11 prosenttia. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 83 prosenttia.

Ranska panostaa 1,8 miljardia euroa kvanttiteknologiaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kyseessä on strateginen investointi teknologiseen suvereenisuuteen, joka nostaa Ranskan alan kärkimaiden joukkoon. Tavoitteena on varmistaa Ranskan kyvykkyys tieteen ja teknologian ohella teollisissa arvoketjuissa ja inhimillisen pääoman kehittämisessä. Leijonanosa eli 780 miljoonaa euroa kohdistetaan kvanttilaskennan kehittämiseen. Kokonaisuuteen kuuluu yritysvetoisen innovaatioympäristön tukeminen, jossa suuryritykset ja parikymmentä kasvuyritystä on avainroolissa. Strategian ja paikallisten toimien avulla pyritään tehostamaan yliopistojen, valmistajien ja start-up-yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Ranskan sadan miljardin euron elpymissuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ensi vaiheessa Ranskan oman budjetin kautta tulevien 60 miljardin euron turvin. Maaliskuussa 2021 maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä, ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu kymmenen miljardia. Parikymmentä hanketta on käynnistynyt ja kevään mittaan määrä nousee. Teknologiahankkeisiin panostetaan: esimerkiksi vety- ja kvanttiteknologia, kyberosaaminen ja tekoäly ovat tärkeitä aloja.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Vuoden 2022 alusta alkaen Kiinassa toimivien yhtiöiden ulkomaalaisten työtekijöiden aiemmin nauttimat verottomat luon-toisedut, lasten koulutus, asuminen ja kielikurssit, tulevat veronalaiseksi tuloksi. Veromuutos tulee nostamaan merkittävästi Kiinassa toimivien yritysten henkilöstökuluja, vähentämään ennestään muutoinkin väheneviä yritysten ”expattisopimuksia”, vaikeuttamaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja lahjakkuuksien muuttamista Kiinaan sekä mahdollisesti jopa vaikuttamaan negatiivisesti ulkomaalaisiin investointeihin.

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa. Perinteiset rajat terveyslaitosten, terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen välillä hämärtyvät. Uudet teknologiat tukevat ennaltaehkäisyn tarvetta ja parantavat kommunikaatiota terveyshoitoalan henkilökunnan välillä.

Ympäristötietoisuus ja pyrkimys kestäviin ratkaisuihin ovat Ranskassa nykyään valtavirtaa toimialasta riippumatta. Kehitys näkyy myös rakennussektorilla, jossa puurakentamisen markkinaosuus on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä reilut yksitoista prosenttia omakotitaloista ja parikymmentä prosenttia laajennusrakentamisen hankkeista toteutetaan puurakenteisina. Markkinaosuus kasvaa myös julkisissa rakennushankkeissa kuten kouluissa.

Norjan Elinkeinoelämän keskusliitto NHO julkaisi syksyllä 2020 laajan raportin talouskasvun avaimista koronapandemian jälkeiseen aikaan. NHO:n analyysin mukaan koronapandemia kiihdyttää digitalisaatiota ja vihreää muutosta. NHO korostaa pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä koronapandemian jälkeisessä kestävässä talouskasvussa.

Tanskan talous on selviytynyt koronakriisistä ennakoitua paremmin. BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Ilmassa on merkkejä talouden elpymisestä: BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Talouden toipuminen on kotimarkkinoilla viemässä oletettua pidempään. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat kuitenkin olemassa, kunhan laajoista yhteiskunnan rajoitustoimenpiteistä ensin päästään eroon.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan verkottuneen ja automaattisen tieliikenteen kehittymisellä on suuri potentiaali: ajamisen automaatiolla uskotaan voitavan vähentää inhimillisiä virheitä liikenteessä ja saada monia onnettomuuksia vältettyä. Liikenteen automaatio on arkipäiväämme ehkä nopeammin kuin arvaammekaan.

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Kroatian kansallisena tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, lisätä omaa energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä, parantaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa, löytää energian varastointiin liittyviä innovaatioita ja tukea liikenteen biopolttoaine- ja vetyratkaisuja. Kroatia on ottanut käyttöön huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Adrianmeren pohjoisrannikon saaret. Esimerkiksi monelle suomalaismatkailijallekin tutut Krk, Lošinj ja Cres ovat profiloituneet kansallisina kiertotalousajattelun edelläkävijöinä. 

Rautatieliikenteeseen panostava Portugali aloitti EU-puheenjohtajuuskaudensa Euroopan rautateiden teemavuonna 2021. Portugali satsaa rautatieliikenteeseen, sillä rautateiden katsotaan tulevaisuudessa olevan maan tärkein liikenneverkosta sekä oleellinen tekijä pyrkiessä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen TEE 2.0 –esitystä Euroopan pääkaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien verkoston elvyttämisestä. Maassa on käynnissä kattavia rataverkostohankkeita, sekä lähivuosina uusia hankkeita tullaan käynnistämään. Portugali on niin ikään tarkastellut junayhteyksien rakentamista maan lentokentille.

Kiinan valtioneuvoston koronavirusepidemian torjuntaa koordinoiva johtoryhmä on julkaissut tammikuun puolivälissä tekniset ohjeet koskien konttien ja ulkopakkausten desinfiointia sekä toimenpiteitä tuontitavaroiden käsittelyä ja myyntiä harjoittavissa yrityksissä.

Singapore panostaa laadukkaaseen kansainväliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, jonka suunnittelussa valtiolla on vahva rooli. Uusi tutkimuksen puiteohjelma, Research, Innovation and Enterprise 2025 Plan (RIE2025) vuosille 2021-2025 julkaistiin joulukuun puolivälissä 2020.

Suomalaisyritysten kannattaa muistaa Ranskan markkinoiden kehittyvät mahdollisuudet. Ranskalaiset ovat innostuneet niin mölkystä kuin sauvakävelystäkin.

Suomen Ankaran suurlähettiläs Ari Mäki keskusteli Turkin energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Abdullah Tancanin kanssa Turkin energiapolitiikasta, yhteistyöpotentiaalista kestävän kehityksen saralla sekä Suomen tarjoamasta energiasektorilla tammikuussa 2021. Turkin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2033 ja hiilinegatiivisuus vuonna 2050.

Euroopan komission talven 2021 talousennuste antaa optimistisen arvion (5,3%) Kroatian talouden kasvusta tänä vuonna. Työnantajille maksettavat koronatuet jatkuvat nykyisellään ainakin helmikuun loppuun. Yritystoimintaan kohdistuvia koronarajoituksia ollaan varovasti purkamassa. Uudet koronatartunnat ovat tilastojen mukaan laskeneet merkittävästi viime viikkoina, vaikka uudet virusmuunnokset ovat rantautuneet myös Kroatiaan.

Suomi on yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa julkaissut hiljattain kansallisen akkustrategiansa, jonka tavoitteena on vahvistaa akkualan innovatiivista ekosysteemiä, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähähiilistä talouden kasvua sekä tukea liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomen kansallinen akkustrategia kytkeytyy Euroopan unionin akkustrategiaan.

Odotukset Eurooppaa ja EU:n elpymispakettia kohtaan ovat Kroatiassa korkealla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kyseessä on suurin NGEU-elpymisvälineen hyötyjävaltio. Rahanreikää Kroatiassa kirjaimellisesti riittää, sillä koronapandemian lisäksi maata koetteli kaksi tuhoisaa maanjäristystä vuonna 2020. Elpymissuunnitelman luonnostelu on täten elänyt omaa elämäänsä ja koronapaperia kirjoitetaan komission suostumuksella myös maanjäristystaustoja vasten.

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Nykyinen hallitus myös pyrkii uudistamaan taloutta kuluttajavetoisesta investointivetoiseksi. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: siellä on saatavilla koulutettua työvoimaa, maassa on nopeat internetyhteydet, ja matalat liiketoiminnan kustannukset. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romanialla on mahdollisuus seuraavien vuosien aikana saada EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, 5G-verkkojen rakentamisesta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista, sähköautoinfrastruktuurista ja terveysteknologiasta.

Team Finland-työ Kiinassa tulee vuonna 2021 keskittymään kuudelle eri sektorille, joilla tarjontamme vastaa parhaiten kiinalaista kysyntää. Näitä ovat 1) kestävät kaupungit (sis. bio- ja kiertotalous, digitalisaatio sekä älykäs liikenne ja energia), 2) ruoka ja maatalous, 3) koulutus, 4) talviurheilu, 5) matkailu ja 6) terveysteknologia. Teollisia investointeja Kiina tulee tekemään vuonna 2021 uuteen infrastruktuuriin, uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa edelleen omaa tuotantorakennetta ja vähentää riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista oman kysynnän kautta.