Edustustojen raportit

Namibian BKT:n arvioidaan supistuvan tänä vuonna 7,8 prosenttia Covid-19-pandemian seurauksena. Terveys- ja ICT-sektorit ovat vahvistuneet kriisin aikana. Alkuvuoden sateiden ansiosta maataloussektorilla on ollut kasvua. Pitkällä aikavälillä koulutus, energia ja kaivostoiminta tarjoavat lukuisia markkinamahdollisuuksia.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Talous nojaa palvelusektoriin (58 % BKT:sta), mutta myös teollisuuteen (28 %), suurimpina teollisuussektoreina autoteollisuus ja siihen linkittyvä metalliteollisuus.

Indonesian biljoonan euron talouden odotetaan palaavan viiden prosentin kasvuvauhtiin. Maa jatkaa investointejaan infraan. Kysyntää on uusiutuvan energian ja jätteidenkäsittelyn ratkaisuille. Indonesia on myös herännyt kyberturvallisuuden merkitykseen. Suunnittelupöydällä on todellinen megaprojekti: uuden pääkaupungin rakentaminen.

Jätteenkäsittely- ja energiaratkaisut, terveysteknologia, digitalisaatio ja koulutusvienti tarjoavat kysyntälähtöisesti lupaavimmat mahdollisuudet suomalaisyrityksille Kroatiassa. Hankerahoitusikkuna aukeaa EU:n elpymispaketin myötä – suhteessa BKT:hen Kroatia on suurin avustusten saaja. Kansallinen elpymissuunnitelma on edelleen tekeillä, mutta merkittävimmät lähitulevaisuuden investoinnit liittyvät rautatieverkoston modernisointiin ja Zagrebin maaliskuisten maanjäristystuhojen korjausinvestointeihin. Tällä hetkellä terveydenhuollon digitalisaatio ja tekoälyn logistiset ratkaisut ovat paikallisten pk-yritysten T&K-toiminnan ytimessä. Twinning-yhteistyö taas on sekä Suomen että Kroatian intresseissä: FI-HR -asiantuntijakonsortiot Länsi-Balkanin maissa tarjoavat alustan markkinoida laajemmin suomalaista osaamista.

Norjalla ja Suomella on samat haasteet – vihreän muutoksen läpivieminen ja väestön vanheneminen. Haasteet tarjoavat kuitenkin suuria mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kysyntää on erityisesti ilmasto- ja ympäristöystävälliselle teknologialle, biopolttoaineille, kiertotalousosaamiselle, uusiutuvalle energialle, vihreälle merenkululle ja terveydenhuollon ratkaisuille. Hallituksen tuoreessa budjettiesityksessä suunnataan 1,5 mrd. NOK (138 milj. €) julkisen sektorin digitalisaatioon. Tuomioistuimet, valtion tievirasto ja erityisesti terveydenhuolto saavat osansa digitalisaatiokruunuista. Infrastruktuuri saa myös lisäkruunuja koronaelvytyksen ansiosta – useita tiehankkeita ja rautateiden rakennus- ja kunnostustöitä luvassa.

5G-verkon tarjouskilpailu avaa telekommunikaatioalan markkinat suurine, useille sektoreille ulottuvine mahdollisuuksineen. Perinteisten, suomalaisviejien vahvojen kaivos- ja metsäsektoreiden normaalinäkymien lisäksi digitalisointimahdollisuudet ja uudenlainen innovaatioyhteistyö. Kiertotalous ja vihreä vety nykyisiä ja tulevia mahdollisuuksia. Virtuaalisuus on lisännyt koulutus- ja terveyssektorin kiinnostavuutta.

Sveitsin potentiaalia olisi hyödynnettävä tähänastista systemaattisemmin. Lupaavimpia markkinamahdollisuuksia lähitulevaisuudessa löytyy seuraavilta toimialoilta: eHealth, koulutus, kiertotalous, elintarvikevienti ja matkailu.

Cleantech-sektorin innovaatiot kiinnostavat Unkarissa: kaukolämmön infrastruktuurihankkeet, waste-to-energy -laitokset, e-mobility-ratkaisut ja kiertotalousinnovaatiot. Uusia potentiaalisia markkinamahdollisuuksia: tekoäly, start-upit (erit. digitalisaatio), smart city -hankkeet. Merkittävä kiinnostava teollisuusinvestointi on Paksin ydinvoimalan laajennushanke (Paks 2).

Britannian pääministeri Boris Johnson julkaisi 18.11. UK:n 10-kohtaisen elvytyssuunnitelman. Tarkoituksena on rakentaa koronakriisin jälkeisestä UK:sta globaali keskus vihreälle teknologialle ja rahoitukselle sekä luoda perustaa tulevien vuosikymmenten talouskasvulle. Toimet myös korostavat UK:n roolia tulevan Glasgow'ssa pidettävän YK:n ilmastokonferenssi COP26:n puheenjohtajana. Suunnitelma pitää sisällään tuulivoimatavoitteen lisäksi energiaan, liikenteeseen (bensa-autojen myyntikielto v. 2035), luontoon ja innovatiivisiin teknologioihin liittyviä tavoitteita. Mukana on myös suunnitelma lisäydinvoiman rakentamisesta. Team Finland – näkökulmasta UK:n elvytyspaketti tarjoaa mahdollisuuksia: esimerkiksi energiatehokkuus (ml. kaukolämpö), sähköautot ja digitaaliset ratkaisut ovat jo nyt UK:n TF-verkoston työssä esillä. Suunnitelman myötä mahdollisuuksia on vielä enemmän.

Bangladeshissa on vientipotentiaalia suomalaisyritysten energia-, satama- ja muille infrastruktuuriratkaisuille sekä palveluviennille. Lisäksi maan tietoliikennekapasiteetin ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen luo mahdollisuuksia suomalaisille alan toimijoille, ml. PK-yritykset. Chittagongin satama ja asevoimien hankinnat ovat näistä tärkeimmät julkiset urakat. LNG-infrastruktuuri ja voimalaitokset taas keskeisimpiä yksityisiä investointihankkeita.

Tanskan ilmastotavoitteen toimeenpano on tärkein uusi markkinamahdollisuus suomalaisyrityksille. Merituulivoiman tuotanto kaksinkertaistuu. Hallitus neuvottelee parhaillaan liikenteen ja maatalouden päästövähennyksistä. Mahdollisuuksia mm. biopolttoaineissa, sähköautojen tukipalveluissa, jätteiden uusiokäytössä, merenkulun viherryttämisessä, ympäristöystävällisissä pakkausmateriaaleissa ja asuntojen energiatehokkuuden lisäämisessä. Julkisella sektorilla satsaus terveydenhuoltoon. Kuluttajasektorilla erikoisruokavalioissa ja designtuotteissa myös kysyntää.

Talouskehitys on ollut nopeaa. Kasvun odotetaan jatkuvan korona-ajan jälkeen, joskin tasaantuvan aiempaan verrattuna. Suomalaistaustaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Virossa. Markkinamahdollisuuksia on paljon. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa, joskin Viron suhteellinen etu työvoimakustannuksissa on kaventumassa. Työvoimavaltaisia yrityksiä on jo siirtynyt Virosta halvempien työvoimakustannusten maihin (mm. tekstiiliteollisuus). Viron sitoutuminen ilmastotavoitteisiin ja tähän liittyvät energiasektorin muutokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Tanskan hallitus julkaisi syksyllä 2020 kansallisen ilmasto-ohjelmansa, jonka avulla maa pyrkii toteuttamaan ilmastolakinsa kunnianhimoiset päästönvähennystavoitteet. Ensimmäisten konkreettisten toimien joukossa julkaistiin jätehuolto-, vesi- ja energiasektorin, sekä teollisuuden viherryttämishankkeet, jotka voivat tarjota markkinamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Saudi-Arabia on Lähi-Idän suurin markkina, G20-maa, joka BKT:lla mitattuna on maailman 16. suurin talous. Saudi-Arabia on myös Suomen merkittävin vientikohde alueella. Öljytuotteiden viennistä hyvin riippuvainen Saudi-Arabia on vuonna 2020 kärsinyt COVID-19-pandemian myötä romahtaneesta öljyn kysynnästä. Talouden ennakoidaan supistuvan jopa yli 6 %, mikä heikentänee markkinamahdollisuuksia joillakin sektoreilla lähitulevaisuudessa. Saudi-Arabia kuitenkin jatkaa mittavaa uudistus- ja investointiohjelmaansa, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljystä ja petrokemian teollisuudesta. Suomalaisyritysten kannalta erityisen merkittäviä mahdollisuuksia on kaivossektorilla, sekä myös telekommunikaatio- ja muun infrastruktuurin kehittämisessä. Saudi-Arabian koulutussektorin ja terveydenhuollon kehittäminen tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia suomalaistoimijoille.

Brasilia on ainoa maailman TOP10-talous Latinalaisessa Amerikassa, kaikilla mittareilla puolet Etelä-Amerikasta. Maa on toipumassa koronakriisin lisäksi myös vuosien 2015-2016 lamasta. Markkinamyönteinen hallitus nousi valtaan 2019 ja jatkaa maan avaamista kv. kilpailulle, esimerkkinä EU-Mercosur-sopimuksen hyväksyntä. Eläkeuudistuksen jälkeen valtiontalouden tasapainotus meneillään verouudistuksen, byrokratian purkamisen ja yksityisohjelman avulla, joiden vaikutukset näkyvät viiveellä. Elpymisen Brasiliassa ennustetaan tapahtuvan nopeammin kuin alueen muissa maissa vahvemman teollisen pohjan vuoksi. Yksi maailman suurimmista 5G-huutokaupoista tulossa keväällä 2021.

Italia on G7-talous, jonka talouden ennakoidaan kasvavan 6 % ensi vuonna. Se on Euroopan toiseksi suurin valmistavan teollisuuden maa myös koronapandemian aikana. Maan teollisuus tarvitsee kuitenkin modernia teknologiaa säilyttääkseen kilpailukykynsä, mihin suomalaisyrityksillä on tarjottavaa. Italia on EU:n elpymisvälineen suurin edunsaaja – digitalisaatio synnyttää uusia tarpeita.

Koronaepidemia on kurittanut Nepalin taloutta kovalla kädellä vuoden 2020 aikana ja negatiiviset vaikutukset jatkuvat Maailmanpankin ennusteen mukaan vakavina myös vuonna 2021. Maailmanpankki arvioi Nepalin talouden kasvavan vain 0,2 % tänä vuonna kun kolmena edellisenä vuonna kasvu on ollut 7-8%:n luokkaa. Maan velkaantumisen kasvu jatkuu maltillisena. Ulkomailla työskentelevien nepalilaisten lähettämien rahalähetyksien (remittances) taso on myös laskussa. Viime vuonna niiden osuus BKT:sta oli lähes kolmannes. Noin 800 000 siirtotyöläistä on joutunut palaamaan kotiin. Turismi on yksi eniten kärsineistä sektoreista, kun turisteja ei ole päässyt maahan sitten maaliskuun lopun. Vaikutukset työllisyyteen ovat tuntuvat. Köyhyyden vähentämisessä otetaan takapakkia. Nepal on asettanut tavoitteeksi siirtyä pois maailman vähiten kehittyneiden maiden kategoriasta vuonna 2022. Vielä ei voida sanoa, onko aikatauluja tarkasteltava uudelleen koronaepidemian vaikutusten vuoksi.

Meksikon talous jatkaa syvässä taantumassa ja uuden pandemia-aallon mahdollisuus pitää arviot varovaisina. Koronaviruspandemian edettyä arviot ovat pysyneet melko tasaisina: Maailmanpankki arvioi Meksikon talouden supistuvan 10,5 %, IMF povaa 9 % supistumista. Meksikon keskuspankki Banxico ennustaa 12,8% supistumista. Varsinaista kasvua odotetaan vasta vuoden 2021 loppupuolelle.

Kysyntätilanne on heikentynyt jonkin verran Covid-19 pandemian takia, mutta sen odotetaan paranevan kohtuullisen nopeasti. Pandemian toinen aalto on todennäköinen, mutta talouselämää rajoittavia toimenpiteitä tuskin enää asetetaan. Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet suomalaisille yrityksille löytyvät energiatehokkuuteen, sähkön siirtoon ja varastointiin liittyvistä ratkaisuista, koulutuksesta, digitalisaatiosta, kiertotaloudesta ja maatalousteknologiasta.

Kanadan talouden ennustetaan kasvavan 8,2 % vuonna 2021. Pandemian jälkeen maa panostaa kestävään kehitykseen tavoitteena rakentaa taloudesta parempi ja vahvempi. Kanadan Team Finland -tiimi näkee mahdollisuuksia energiasektorilla (energiatehokkuus ja uusiutuva energia) sekä kiertotalouden ratkaisuissa. Kanadan kiinnostus akkuteknologian ja sähköautotuotannon kehittämiseen luo mahdollisuuksia yhteistyöhön. Kanadalla on myös hyvä asema keinoälyssä ja peliteollisuudessa, joka tulee huomioida tulevaisuudessa.

EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan Puolan talouskasvuksi ennustetaan 4,3% vuodelle 2021. Kasvua siivittävät varsinkin EU-rahoitteiset investoinnit, sillä Puola tulee samaan yksistään EU:n elvytyspaketista 22 miljardia € vuosina 2021-2023. Elvytyspaketin investointien odotetaan kohdentuvan erityisesti terveydenhuoltoon sekä vihreään siirtymään. Puola suunnittelee merkittäviä investointeja mm. tuulivoimapuistoihin ja ydinenergiaan. Em. sektoreiden ohella markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, meriteollisuus ja logistiikka, teollinen valmistus, e-commerce sekä akkuteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijannin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman.

Ranskan 490 miljardin euron talousarvioehdotus vuodelle 2021 on leimallisesti elvytysbudjetti, joka panee täytäntöön maan elpymissuunnitelmaa: ekologista ja digitaalista siirtymää, solidaarisuutta ja kilpailukykyä. Koronavirusepidemian vuoksi romukoppaan ovat lentäneet aiemmat julkisen talouden tasapainottamista koskeneet tavoitteet, mutta ei huolellisen taloudenpidon ohjenuora.

Etelä-Afrikassa on n. 35 etabloitunutta suomalaisyritystä ja määrä on ollut kasvussa edellisten vuosien aikana. Noin 100 suomalaisyritystä on maassa edustettuna erilaisin järjestelyin. Yritysten näkymät markkinoilla ovat edelleen optimistisia, maan talousreformien toteutuksen hitaudesta ja COVID-kriisin syventämistä talouskasvun haasteista huolimatta. Mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoutuu monilla aloilla ml. elintarvike-, energia-, kierto- ja digitalous- sekä koulutussektoreilla. Business Finland on identifioinut digitalisaation yhdeksi Etelä-Afrikan markkinoiden suurimmaksi mahdollisuudeksi.

Ranskan markkina on maailman seitsemänneksi suurin talous ja kolmanneksi suurin Euroopassa. Maan johto on sitoutunut jatkamaan uudistuksia kilpailukyvyn parantamiseksi ja talouskasvun lisäämiseksi. 100 miljardin euron kansallinen elpymissuunnitelma tähtää talouden ekologisen ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseen. Suuria teollisia investointeja on luvassa muun muassa tulevaisuuden teknologioihin ja hiilettömiin energiamuotoihin mukaan lukien vihreän vedyn sovellusten kehittäminen.

Huolimatta viimeaikojen heikosta talouskehityksestä Turkin suuri keskiluokka, nuori väestö ja geostrateginen sijainti tarjoavat mahdollisuuksia. Heikko liira ja alhainen öljynhinta tekevät maasta houkuttelevan tuotantokohteen. Älykkäillä energia-, teollisuus 4.0:n ja 5G-verkkojen ratkaisuilla on kysyntää Turkissa. Koronavirus on synnyttänyt myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. terveys-, digitaali- ja clean-tech -sektoreilla.

Australia on hyvin verrattavissa Pohjoismaihin: elintaso, turvallisuus, ilmainen terveydenhoito, julkinen liikenne, korkea koulutustaso ja tiukka normisto ovat hyvin samankaltaisia. Australiassa on kova kysyntä pohjoismaisille tuotteille, teknologioille ja palvelukonsepteille. Tärkeimmät kasvutoimialat ovat digi-, energia-, ruoka-, terveys-, valmistus- ja mineraaliteollisuus. Teollisissa investoinneissa kumppaneita haetaan tällä hetkellä erityisesti energian tuotannossa, energiatehokkuudessa, liikenteessä, vedyn hyödyntämisessä, kyberturvallisuudessa ja tietoliikenteessä, sekä kaivos- ja mineraalialalla.

Britannian on parannettava tuottavuuttaan korvatakseen EU-eron ja koronan negatiiviset taloudelliset vaikutukset. Maa investoi merkittävästi digitalisaatioon (5G ja laaja-kaistaverkot) ja uusiin teknologioihin ja pyrkii ensimmäisenä suurena taloutena hiilineutraalisuuteen 2050. Hallitus on ilmoittanut suurista (40) sairaalainvestoinneista, lämpöverkkoinvestoinneista ja tavoitteesta saada kaikkien UK-talouksien sähkö tuulivoimasta 2030 mennessä.

Etelä-Koreasta kuuluu monessa mielessä hyvää. Se on onnistunut tiukoilla koronaviruksen torjuntatoimillaan pitämään samanaikaisesti talouttaan yllättävän avoimena. Talous tulee sukeltamaan korkeintaan kaksi prosenttiyksikköä tänä vuonna. Maa on ollut mallioppilas OECD-maiden joukossa. Etelä-Korea ei ole mennyt missään vaiheessa kiinni. Kotimainen kysyntä on säilynyt hyvällä tasolla. Maan odotetaan ensi vuonna nousevan maailman yhdeksänneksi suurimmaksi taloudeksi.

Vuoden 2020 alkaessa Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja Euroalueen kuudenneksi suurin talous, astui koronakriisiin hyvästä taloudellisesta tilanteesta. Ensimmäisen epidemia-aallon vaikutukset pysyivät muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui ajoissa toiseen aaltoon ja sen seurauksiin laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin älyratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa. Brexit vahvistanee Alankomaiden asemaa jatkossa, millä on myös merkitystä maassa toimiville suomalaisyrityksille.

Ruotsin taloudella menee yhä hyvin ja Suomen arvostus kauppakumppanina ja investointikohteena on erinomainen. Pandemia on tuonut perinteisten alojen rinnalle uusia mahdollisuuksia etenkin IT-, terveys- ja ympäristösektoreilla. Ruotsi jatkaa investointejaan infrastruktuuriin ja rakentamiseen. Palvelusektorin mahdollisuudet kasvussa. Lähetystö, Business Finland ja kauppakamari ovat valmiita tukemaan yrityksiä.

Kaakkois-Aasian toiseksi suurin talous Thaimaa kärsii Covid-rajoituksista alueen muita maita enemmän, johtuen turismin ja vientiteollisuuden merkittävästä osuudesta taloudessa. BKT:n odotetaan putoavan vähintään 8% vuonna 2020. Paluu kasvu-uralle on mahdollinen mikäli rajoituksia voidaan purkaa asteittain. Suomalainen koulutusosaaminen toimii maassa ovien avaajana. Thaimaa 4.0 -kasvustrategia merkitsee investointeja digitalisaatioon, logistiikkaan, infrastrutkuuriin ja maatalouteen. Thaimaa on myös mahdollinen työvoiman lähde esim. palvelu-, marjanpoiminta- ja maataloussektoreilla. Kambodzha on ollut yksi Kaakkois-Aasian nopeiten kasvava talous viime vuosina. Covid-rajoitusten vuoksi talouden odotetaan kutistuvan 4% vuonna 2020. Maassa on merkittäviä energia-sektorin suunnitelmia lähivuosille.

Japanissa on käynnissä yhteiskunnallinen murros, joka tarjoaa ennennäkemättömiä markkinamahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisille palveluille, biomateriaaleille, terveysteknologialle, puurakentamiselle sekä elintarvikkeille. Suomen vahva ja positiivinen maakuva edistää markkinoillepääsyä.

Saksan massiiviset elvytystoimet nousevat vuoden 2020 aikana lähes kolmannekseen sen BKT:sta, 1 250 miljardiin euroon. Kriisi vauhditti Saksan rakenteellisia uudistuksia, ja mahdollisuuksia tar-joavat etenkin digitaalinen ja vihreä siirtymä. Saksassa on kysyntää etenkin digitaalisten ratkaisujen toimeenpanolle ja käyttöönottoon eri sektoreilla, ilmastotavoitteiden saavuttamisessa mm. bio-pohjaisten tuotteiden, sekä energiatehokkaiden ratkaisujen osalta, terveyssektorin digitalisaation ja resilienssin parantamisessa ja kuluttajaliiketoiminnassa etenkin älykkäiden teknologioiden ja verkkokauppojen osalta.

Kysyntä ja markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät etenkin liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin, joita myös Euroopan unionin alueellinen talous- ja investointisuunnitelma Länsi-Balkanille vuosille 2021-2017 priorisoi. Suunnitelman lippulaiva- ym. projekteissa tarjouskilpailut toteutetaan kansainvälisten julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Myös kansalliset investointiohjelmat saattavat tarjota mahdollisuuksia.

Meksiko on korkeasti teollistunut maa, jossa kriisin jälkeinen sopeutuminen ja toipuminen luovat suomalaisratkaisuille konkreettista kysyntää. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan ja palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Teollisissa hankkeissa potentiaalia suomalaisyrityksille löytyy i) energiatuotannossa (smart grids, 5G, uusiutuvat energiat, jätteistä energiaa); ii) kaivosalalla (kestävät teknologiaratkaisut) sekä iii) ympäristösektorilla (vihreä toipuminen). Maassa on lisäksi käynnistetty suuria teollisia infrastruktuurihankkeita, joissa ketjutetuilla suomalaisratkaisuilla potentiaalia mm. uudessa öljynjalostamohankkeessa.

Suomalaisyritysten tavara- ja palveluviennissä Intiaan on haasteista huolimatta kasvupotentiaalia. Intia on tienhaarassa, jolloin läsnäolo ja vaikuttaminen maan tulevaisuuteen ja sen suuntaan tulee tehdä nyt, jotta myös Suomen ja suomalaisyritysten intressit tulee turvattua ja uudet markkinamahdollisuudet hyödynnettyä.

Singaporessa menestyminen edellyttää korkeaa laatua ja teknologista edistyksellisyyttä sekä kestävän kehityksen ratkaisuja. Maa vannoo digitaalisuuden ja kaiken toiminnan ”älyllistämisen” nimiin. Markkinamahdollisuuksia mm. terveydenhuollossa ja rakentamisessa. Suuria teollisia investointeja on käynnissä (mm. suursatama) ja suunnitteilla.

Pandemia koettelee Islannin taloutta ja sen kivijalkoja – turismia, kalastusta ja alumiinituotantoa – toden teolla. Lähes kymmenen vuotta kestänyt voimakas kasvubuumi antaa kuitenkin hallitukselle vahvat lääkkeet pandemiavaikutusten lieventämiseen. Tukipaketit ovat olleet ennätyksellisen suuria ja ensi vuoden budjettiesityksessä ennakoidut investointikohdennukset noussevat historiallisiksi. Hallitus aikoo elvyttää taloutta päättäväisesti sekä jättää joustovaraa tuleville vuosille pandemian mahdollisten pitkäaikaisvaikutusten lieventämiselle.

Biotalouden edistäminen on ollut johdonmukaisesti Yhdysvaltojen liittovaltion prioriteetti. Yhdysvaltojen metsäbiotalouden kehitys on haaste, joka on samalla luomassa Suomelle mahdollisuuksia. Mahdollisuuden tuovat sekä kehittyvä innovatiivisten puutuotteiden markkina, että maastopalojen metsänhoidolle tuoma poliittinen huomio, jotka ovat liikahduttamassa ”nukkuvaa jättiläistä” uudistautumaan.

Saksan elinkeinoelämä huolissaan marraskuun sulkutilan taloutta jakavista vaikutuksista; toisaalta talouden sektoreiden osasululla halutaan suojata kokonaistaloutta. Marraskuun lockdownin arvioidaan maksavan Saksan taloudelle reilut 19 mrd €. Liittohallitus on luvannut jälleen uuden tukipaketin vuoden toisen lockdownin taloudellisten vaikutusten pehmentämiseksi. Liikevaihtoon perustuva tuki yltää 10 mrd euroon.

Tanskan hallitus julkaisi 29.10 uuden julkisten hankintojen strategian. Tavoitteena on muun muassa, että kaikki julkiset hankinnat ovat ympäristömerkittyjä vuoteen 2030 mennessä. Hankintojen kokonaisvolyymi nykytilanteessa on noin 51 miljardia euroa / vuosi.

Öljyrahasto auttaa Norjan talouden jaloilleen koronakriisin jälkeen Norjan talous nousee koronakriisistä nopeammin kuin keväällä uskottiin. Öljyrahastosta nostettuja varoja käytetään tänä vuonna ennätysmäärä budjetin alijäämän paikkaamiseen, mutta normaalitaso saavutetaan jo ensi vuonna.

Verkkojätti Amazon avaa palvelunsa Ruotsiin. Tarkoitus on laajentaa sieltä kaikkiin Pohjoismaihin, missä verkkokaupat valtaavat yhä suurempaa markkina-alaa. Lanseeraus merkitsee tilaisuutta myös suomalaisille yrityksille. Tarjolla on näkyvyyttä ja mahdollisuuksia markkinoiden laajentamiseen. Liikekumppanina Amazon on kuitenkin haastava ja kannattaa siksi tuntea hyvin.

Koulutusjärjestelmien resilienssin vahvistaminen tärkeää. Suomen asiantuntemus koulutus- ja teknologia-alalla kiinnostaa.

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez esitteli 7.10. kansallisen elvytyssuunnitelman suuret linjat, jotka ohjaavat vuosina 2021–2023 EU:n elvytysvarojen käyttöä. Reilu kolmasosa (37 %) Espanjan odottamista lähes 72 mrd. euron varoista ohjataan vihreisiin investointeihin ja toinen kolmannes (33 %) digitalisaation edistämiseen. Kaksi muuta keskeistä elvytystä ohjaavaa toimintalinjaa ovat alueiden ja sukupolvien välisten sekä sukupuolten välisten taloudellisten erojen kurominen umpeen. Yksittäiset hankkeet kootaan 10 veturihankkeen alle. Hallitus julkisti 6.10. myös suuntaviivat vuoden 2021 valtion talousarviolle, jossa julkisen sektorin ns. menokatto on historiallisen suuri.

Ranskan talouteen haetaan lisää potkua jatkamalla massiivista elvytystä koronakriisistä nousemiseksi. Syyskuussa julkaistiin uusi 100 miljardin euron elpymissuunnitelma "France Relance" jo aiemmin ilmoitettujen noin 470 miljardin euron tukien jatkoksi. Elpymissuunnitelmasta noin 40 miljardia euroa saadaan EU:n kautta. Ranska onkin EU:n elpymisvälineen kolmanneksi suurin saaja Italian ja Espanjan jälkeen.

Liettua julkaisi kesällä 2020 puolitoistavuotisen investointisuunnitelman taloutensa modernisoimiseksi ja elvyttämiseksi. Investointeja kaavaillaan yhteensä 6,3 miljardin edestä, joista uusia alotteita 2,2 miljardin euron edestä. Haut rahoituksen saamiseksi avautuvat lähikuukausien aikana. Sijoituksia ohjataan pääasiassa seuraaville aloille: inhimillinen pääoma, digitaalinen talous, innovaatiot ja tutkimus, talouden infrastruktuuri sekä ilmastonmuutos ja energia.

Vientisektorin elvyttämiseen keskittynyt foorumi antoi 15.9 suosituksensa, joiden pohjalta käydään poliittiset neuvottelut tukipaketista vientiyrityksille. Vientiyritysten keskeisimmät haasteet ovat laskeva kansainvälinen kysyntä, lisääntynyt epävarmuus markkinoilla ja matkustamisen rajoituksista johtuvat vaikeudet. Suosituksissa korostuvat etenkin digitaaliset ratkaisut, matkustusrajoitusten lieventäminen sekä matkusrajoitusten kansainvälinen koordinaatio.

Saksa allokoi 413,3 miljardia euroa ensi vuodelle etenkin talouden, työnantajien ja terveyssektorin tukemiseen. Budjetti on koronalisästä huolimatta jopa viidenneksen pienempi kuin tämän vuoden budjetti.