Edustustojen raportit

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.

Kanadan talous on jatkanut viime vuoden lopulla alkanutta toipumistaan ja hallitus on päättänyt varmistaa elpymisen jatkumisen lähitulevaisuudessa esittelemällä C$ 101 Mrdin elvytystoimet uudessa budjetissa. Pandemian aikana kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla ja talouden avautuessa näiden säästöjen purkautuminen arvioidaan tuovan n. C$ 180 Mrd:in elvytyspiikin yksityiseen kulutukseen. Budjetissa pyritään varmistamaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen panostamalla vihreän teknologian investointeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallitus panostaa myös sosiaaliseen infrastruktuuriin rakentamalla edullisen maanlaajuisen lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän, pyrkimyksenä edesauttamaan naisten, nuorten ja rotuvähemmistöjen työllistymistä, sillä heidän työllisyytensä on tippunut suhteettomasti pandemian aikana.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Kestävät pakkausratkaisut herättävät kasvavaa kiinnostusta Sveitsissä, ja ensimmäiset konkreettiset ratkaisut ovat jo käytössä elintarviketeollisuudessa.

Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa, ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat 4.000 aluksellaan Euroopan suurin toimija sektorilla. Joillain laivanvarustajilla on omistuksia mm. jalkapallojoukkueista, mediakonserneista, hotelleista ja öljynjalostuksesta. Kreikan satamista on pari yksityistetty ja muita ollaan yksityistämässä lainoittajien kanssa sovittujen velvoitteiden takia. Kreikan ja Italian sekä Kreikan mantereen ja saariston välisessä liikenteessä toimii kolme laivayhtiötä. Kreikan telakoilla on viime vuosina ollut pääasiassa vain korjaus- ja huoltotoimintaa. Kreikka tavoittelee nesteytetyn maakaasun osalta laivojen tankkauskeskuksen asemaa itäisellä Välimerellä.

Suomen tavaravienti Tanskaan oli arvoltaan hieman alle miljardi euroa vuonna 2020. Vienti laski 3 %:a koronavuoden aikana verrattuna vuoteen 2019. Suomen ja Tanskan välisessä palvelukaupassa vuosi oli vaikeampi, mikä heijastelee myös yleisemmin palvelukaupan kehityskulkuja viime vuonna.

Ruotsi aikoo kehittää huoltovarmuuttaan merkittävästi tulevina vuosina. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tarjota palveluitaan, tuotteitaan ja osaamistaan Ruotsin huoltovarmuus kehitystyön avuksi. Myös Suomen ja Ruotsin lisääntynyt huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita suomalaisiin yrityksiin.

Brasilialla on mittavat ja monipuoliset energiavarat. Brasilia tuottaa tänä päivänä lähes puolet energiastaan uusiutuvista energialähteistä maailman keskiarvon ollessa 11 prosenttia. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 83 prosenttia.

Ranska panostaa 1,8 miljardia euroa kvanttiteknologiaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kyseessä on strateginen investointi teknologiseen suvereenisuuteen, joka nostaa Ranskan alan kärkimaiden joukkoon. Tavoitteena on varmistaa Ranskan kyvykkyys tieteen ja teknologian ohella teollisissa arvoketjuissa ja inhimillisen pääoman kehittämisessä. Leijonanosa eli 780 miljoonaa euroa kohdistetaan kvanttilaskennan kehittämiseen. Kokonaisuuteen kuuluu yritysvetoisen innovaatioympäristön tukeminen, jossa suuryritykset ja parikymmentä kasvuyritystä on avainroolissa. Strategian ja paikallisten toimien avulla pyritään tehostamaan yliopistojen, valmistajien ja start-up-yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Ranskan sadan miljardin euron elpymissuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ensi vaiheessa Ranskan oman budjetin kautta tulevien 60 miljardin euron turvin. Maaliskuussa 2021 maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä, ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu kymmenen miljardia. Parikymmentä hanketta on käynnistynyt ja kevään mittaan määrä nousee. Teknologiahankkeisiin panostetaan: esimerkiksi vety- ja kvanttiteknologia, kyberosaaminen ja tekoäly ovat tärkeitä aloja.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Vuoden 2022 alusta alkaen Kiinassa toimivien yhtiöiden ulkomaalaisten työtekijöiden aiemmin nauttimat verottomat luon-toisedut, lasten koulutus, asuminen ja kielikurssit, tulevat veronalaiseksi tuloksi. Veromuutos tulee nostamaan merkittävästi Kiinassa toimivien yritysten henkilöstökuluja, vähentämään ennestään muutoinkin väheneviä yritysten ”expattisopimuksia”, vaikeuttamaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja lahjakkuuksien muuttamista Kiinaan sekä mahdollisesti jopa vaikuttamaan negatiivisesti ulkomaalaisiin investointeihin.

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa. Perinteiset rajat terveyslaitosten, terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen välillä hämärtyvät. Uudet teknologiat tukevat ennaltaehkäisyn tarvetta ja parantavat kommunikaatiota terveyshoitoalan henkilökunnan välillä.

Ympäristötietoisuus ja pyrkimys kestäviin ratkaisuihin ovat Ranskassa nykyään valtavirtaa toimialasta riippumatta. Kehitys näkyy myös rakennussektorilla, jossa puurakentamisen markkinaosuus on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä reilut yksitoista prosenttia omakotitaloista ja parikymmentä prosenttia laajennusrakentamisen hankkeista toteutetaan puurakenteisina. Markkinaosuus kasvaa myös julkisissa rakennushankkeissa kuten kouluissa.

Norjan Elinkeinoelämän keskusliitto NHO julkaisi syksyllä 2020 laajan raportin talouskasvun avaimista koronapandemian jälkeiseen aikaan. NHO:n analyysin mukaan koronapandemia kiihdyttää digitalisaatiota ja vihreää muutosta. NHO korostaa pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä koronapandemian jälkeisessä kestävässä talouskasvussa.

Tanskan talous on selviytynyt koronakriisistä ennakoitua paremmin. BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Ilmassa on merkkejä talouden elpymisestä: BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Talouden toipuminen on kotimarkkinoilla viemässä oletettua pidempään. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat kuitenkin olemassa, kunhan laajoista yhteiskunnan rajoitustoimenpiteistä ensin päästään eroon.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan verkottuneen ja automaattisen tieliikenteen kehittymisellä on suuri potentiaali: ajamisen automaatiolla uskotaan voitavan vähentää inhimillisiä virheitä liikenteessä ja saada monia onnettomuuksia vältettyä. Liikenteen automaatio on arkipäiväämme ehkä nopeammin kuin arvaammekaan.

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Kroatian kansallisena tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, lisätä omaa energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä, parantaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa, löytää energian varastointiin liittyviä innovaatioita ja tukea liikenteen biopolttoaine- ja vetyratkaisuja. Kroatia on ottanut käyttöön huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Adrianmeren pohjoisrannikon saaret. Esimerkiksi monelle suomalaismatkailijallekin tutut Krk, Lošinj ja Cres ovat profiloituneet kansallisina kiertotalousajattelun edelläkävijöinä. 

Rautatieliikenteeseen panostava Portugali aloitti EU-puheenjohtajuuskaudensa Euroopan rautateiden teemavuonna 2021. Portugali satsaa rautatieliikenteeseen, sillä rautateiden katsotaan tulevaisuudessa olevan maan tärkein liikenneverkosta sekä oleellinen tekijä pyrkiessä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen TEE 2.0 –esitystä Euroopan pääkaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien verkoston elvyttämisestä. Maassa on käynnissä kattavia rataverkostohankkeita, sekä lähivuosina uusia hankkeita tullaan käynnistämään. Portugali on niin ikään tarkastellut junayhteyksien rakentamista maan lentokentille.

Kiinan valtioneuvoston koronavirusepidemian torjuntaa koordinoiva johtoryhmä on julkaissut tammikuun puolivälissä tekniset ohjeet koskien konttien ja ulkopakkausten desinfiointia sekä toimenpiteitä tuontitavaroiden käsittelyä ja myyntiä harjoittavissa yrityksissä.

Singapore panostaa laadukkaaseen kansainväliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, jonka suunnittelussa valtiolla on vahva rooli. Uusi tutkimuksen puiteohjelma, Research, Innovation and Enterprise 2025 Plan (RIE2025) vuosille 2021-2025 julkaistiin joulukuun puolivälissä 2020.

Suomalaisyritysten kannattaa muistaa Ranskan markkinoiden kehittyvät mahdollisuudet. Ranskalaiset ovat innostuneet niin mölkystä kuin sauvakävelystäkin.

Suomen Ankaran suurlähettiläs Ari Mäki keskusteli Turkin energia- ja luonnonvaraministeriön varaministeri Abdullah Tancanin kanssa Turkin energiapolitiikasta, yhteistyöpotentiaalista kestävän kehityksen saralla sekä Suomen tarjoamasta energiasektorilla tammikuussa 2021. Turkin tavoitteena on hiilineutraalisuus vuonna 2033 ja hiilinegatiivisuus vuonna 2050.

Euroopan komission talven 2021 talousennuste antaa optimistisen arvion (5,3%) Kroatian talouden kasvusta tänä vuonna. Työnantajille maksettavat koronatuet jatkuvat nykyisellään ainakin helmikuun loppuun. Yritystoimintaan kohdistuvia koronarajoituksia ollaan varovasti purkamassa. Uudet koronatartunnat ovat tilastojen mukaan laskeneet merkittävästi viime viikkoina, vaikka uudet virusmuunnokset ovat rantautuneet myös Kroatiaan.

Suomi on yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa julkaissut hiljattain kansallisen akkustrategiansa, jonka tavoitteena on vahvistaa akkualan innovatiivista ekosysteemiä, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähähiilistä talouden kasvua sekä tukea liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suomen kansallinen akkustrategia kytkeytyy Euroopan unionin akkustrategiaan.

Odotukset Eurooppaa ja EU:n elpymispakettia kohtaan ovat Kroatiassa korkealla. Suhteessa bruttokansantuotteeseen kyseessä on suurin NGEU-elpymisvälineen hyötyjävaltio. Rahanreikää Kroatiassa kirjaimellisesti riittää, sillä koronapandemian lisäksi maata koetteli kaksi tuhoisaa maanjäristystä vuonna 2020. Elpymissuunnitelman luonnostelu on täten elänyt omaa elämäänsä ja koronapaperia kirjoitetaan komission suostumuksella myös maanjäristystaustoja vasten.

Puola selvisi pandemiavuodesta monia EU-maita pienemmin vaurion niin BKT:n kuin työllisyyden osalta. Yritystukien antajana Puola sijoittui EU-maiden viiden kärkeen, pääroolissa olivat pienet ja keskisuuret yritykset ja työllisyyden turvaaminen.

Romanian talous on kasvanut vahvasti viime vuosina (4,1 % v. 2019), ja vaikka koronakriisi pudottikin bruttokansantuotetta v. 2020, vuodelle 2021 odotetaan uutta kasvua. BKT:n kasvua nostivat erityisesti kotitalouksien kulutus, maatalous ja IT-sektori, joka on Romaniassa vahva. Nykyinen hallitus myös pyrkii uudistamaan taloutta kuluttajavetoisesta investointivetoiseksi. Romania on monella tapaa houkutteleva liiketoimintaympäristö: siellä on saatavilla koulutettua työvoimaa, maassa on nopeat internetyhteydet, ja matalat liiketoiminnan kustannukset. Romanian etuja ovat myös sisämarkkinat ja sen sijainti EU:n, itäisen Euroopan ja Lähi-idän risteyksessä. Romanialla on mahdollisuus seuraavien vuosien aikana saada EU:lta n. 79 miljardia euroa monivuotisen talouskehyksen ja elpymisrahaston kautta, mikä tarjoaa lisämahdollisuuksia yritystoiminnalle. Suomalaisyrityksille kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä esimerkiksi kiertotaloudesta, jätehuollosta ja muusta cleantechistä, metsätaloudesta, energiasektorilta, 5G-verkkojen rakentamisesta, kyberturvallisuudesta ja digitalisaatiosta, autoteollisuuden ratkaisuista, sähköautoinfrastruktuurista ja terveysteknologiasta.

Team Finland-työ Kiinassa tulee vuonna 2021 keskittymään kuudelle eri sektorille, joilla tarjontamme vastaa parhaiten kiinalaista kysyntää. Näitä ovat 1) kestävät kaupungit (sis. bio- ja kiertotalous, digitalisaatio sekä älykäs liikenne ja energia), 2) ruoka ja maatalous, 3) koulutus, 4) talviurheilu, 5) matkailu ja 6) terveysteknologia. Teollisia investointeja Kiina tulee tekemään vuonna 2021 uuteen infrastruktuuriin, uusiin teknologioihin ja kestävään kehitykseen. Tavoitteena on vahvistaa edelleen omaa tuotantorakennetta ja vähentää riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista oman kysynnän kautta.

Hungary´s National AI Strategy announced by the minister of Innovation and technology, László Palkovics sets goals up to 2030 and outlines a related action plan extending up to 2025.

Surinamin ja Guyanan julkishallinnot hakevat konsultointiosaamista Surinamin ja Guyanan yhdistävään siltarakennusprojektiin (toteutettavuustutkimus ja suunnittelu).

Meksiko jatkaa syvässä taantumassa. Vuoden 2020 osalta kansainvälisten instituuttien arviot n. 10% talouden supistumisesta ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan, Meksikon keskuspankin ennuste parani hieman: uusin arvio 9%. Vuoden 2020 lopussa Meksikolla oli 53,3% BKT:staan valtionvelkaa. Vuodelle 2021 maan hallitus odottaa 4,6% kasvua. Maan keskuspankin arvio varovaisempi, kuten myös kansainvälisten instituuttien arviot: Maailmanpankki ennustaa 3,7%, Economist Intelligence Unit ja IMF 3,5% kasvua.

Afganistan on hauras valtio ja sotatoimialue. Turvallisuustilanne on heikko ja poliittinen tilanne vaikeasti ennustettava. Liiketoimintaympäristön haasteet ovat moninaiset, ml. korruptio. Nykytilanne ei salli laajamittaisia yksityisiä investointeja eikä normaalia kaupallista toimintaa, vaikka potentiaalia olisi mm. kaivosteollisuudessa, energia-alalla sekä mobiili- ja ympäristöteknologiassa. Kansainvälisten rahoituslaitosten sekä järjestöjen (mm. Maailmanpankki, YK) rahoittamat hankkeet kilpailutuksineen tarjoavat merkittävimpiä ja vähiten riskialttiita mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Kansainvälisissä hankinnoissa korostuvat turvallisuussektori, kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja jälleenrakennus.

Uusi-Seelanti on pieni, mutta Suomen kanssa huomattavan samankaltainen markkina keskellä eteläistä Tyyntä valtamerta. Uuden-Seelannin potentiaali markkinoilla on todettu myös kansainvälisesti: mm. Doing Business 2020 –tutkimuksessa Uusi-Seelanti sijoittui ensimmäiseksi. Kasvavat investoinnit ilmastopolitiikkaan, terveyteen, infrastruktuuriin ja älykkäisiin ratkaisuihin, sekä kiinnostus Pohjoismaita kohtaan tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suomalaisen teknologian ja innovaatioiden vientiin. Kuten muuallakin maailmassa, myös tietoturvakysymykset ovat nousset keskeiseksi.

Alue on ollut perinteisesti Yhdysvaltain dominoimaa ja tämä näkyy Kiinan kasvavasta vaikutuksesta huolimatta selkeästi kauppatilastoissa. Karibian suurimmat valtiot väkiluvultaan ovat Kuuba, Haiti ja Dominikaaninen tasavalta (kukin yli 10 miljoonan väestö). Näiden lisäksi eniten potentiaalia alueella on Jamaikassa, Guyanassa ja Surinamessa. Haitin tilanne jatkuu kaoottisena joten sinne ei suunnitella markkinointiponnistuksia. Kiertotalous, energia, koulutus, metsätalous, terveydenhuolto, ICT digitalisaatio ja metereologia ovat näillä kaikilla mailla sektoreita jotka tarjoavat tilaisuuksia suomalaisille yrityksille. Maailmanpankin (WB) ja Latinalaisen-amerikan kehityspankin (IDB) luotoilla ollaan käynnistämässä terveydenhuollon ja digitalisaation hankkeita (DT, Jamaika ja Itä-Karibian OECS saarivaltiot).

Biotieteet on nouseva, korkean arvolisän toimiala, johon Liettua panostaa. Alalla on potentiaalia lisäyhteistyölle suomalaisten kanssa. Elpymispaketin investointeja suunnataan erityisesti kuljetusalan muodonmuutokseen päästöjen vähentämiseksi, ml. toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen. Liettua sijoittaa vuonna 2021 myös koulutukseen, digitaaliseen talouteen (vihreän innovaation laboratorio) sekä terveysinnovaatioiden edistämiseen. Tärkeä yksittäinen hanke on Ignalinan ydinvoimalaitoksen käytöstä poisto. Suomalaisilla on tähän vaadittavaa asiantuntemusta.

Malediivien talous rakentuu pitkälti matkailun ja kalatalouden ympärille, mutta maassa on kysyntää erityisesti erilaisille älyratkaisuille myös muilla sektoreilla. Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavimpia aloja ovat digitalisaatio, uusiutuva energia, koulutus ja puuraken-nusteollisuus. On arvioitu, että Malediivien talous toipuu koronakriisistä nopeammin kuin monin muiden maiden taloudet. Suomella on Malediiveilla erittäin hyvä maine, mikä tukee suomalaisyritysten markkinoillepääsyä.

Ranska ajaa terveysalan strategisen autonomian vahvistamista teollisuuspolitiikan keinoin. Se toivoo innovatiivisten terveystuotteiden ja teollisten prosessien käyttöönoton edistämistä. Ranskalaisten ja suomalaisten toimijoiden verkottaminen samoin kuin tekoäly-yhteistyön vieminen seuraavalle tasolle voi tarjota markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, EU:n elpymisvälineen rahoitusta unohtamatta.

Geneve tarjoaa suomalalaisyrityksille monipuoliset ja kansainväliset hankintamarkkinat. Usealla merkittävällä organisaatiolla on päämaja Genevessä. Suomalaisosaamista ajatellen mahdollisuuksia löytyy erityisesti seuraavilta sektoreilta: humanitaarisen kriisiliiketoiminta, terveys, ITC-palvelut ja teknologia, ympäristö ja kestävä kehitys.

Koronaviruspandemia heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan nopeasti pandemian päättymisen jälkeen. Keskeiset sektorit cleantech, vesi ja energiasektorit, opetussektori, IT-ala sekä startupit.

Sri Lanka panostaa uusiutuvaan energiaan, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin. Investoinnit näkyvät eri sektoreilla, terveys ja koulutus mukaan lukien. Maassa on kysyntää energiatehokkuutta ja maatalouden tuottavuutta edistäville ratkaisuille. Suomi on kahden viime vuoden aikana allekirjoittanut Sri Lankan kanssa aiesopimukset digitalisaation, koulutuksen ja terveysteknologian sektoreilla. Pääministerit allekirjoittivat julkilausuman energia-alan yhteistyöstä v. 2017. Aiesopimukset auttavat suomalaisyrityksiä pääsemään Sri Lankan markkinoille.

Lissabonin metroverkoston laajennusta rahoitetaan maan elpymispaketista 554 miljoonalla eurolla. Tällä tavoin Portugali pyrkii edistämään kestävämpää liikennettä ja tukemaan ilmastosiirtymää. Uudet hankkeet alkavat ensi vuonna ja kestävät ainakin vuoteen 2027 asti. Elpymispaketilla rahoitettujen hankkeiden kilpailutukset aukevat vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Ghana on aktiivinen ja rakentava taloudellista ja poliittista yhteistyötä korostava kansainvälisen yhteisön jäsen. Ghanan liiketoimintaympäristö Maailmanpankin arvioiden mukaan edelleen kirkkaasti Saharan etelänpuolisen Afrikan keskiarvon yläpuolella, ja se on Doing Business indeksillä sijalla 118/190. Korkea inflaatio ja vaatimattomat verotulot sekä lisäksi koronan aiheuttamat talouden rajoitukset ovat vaikuttaneet Ghanan reaalitalouden kehityksen negatiivisesti. 2020 ennustettu n. 5% PKT kasvu kääntyikin 3% negatiiviseksi. Talouden kehityksen kuitenkin odotetaan elpyvän vuonna 2021 tuoden maan BKT:n takaisin n. 5% kasvuun.

Palveluihin nojautuvan Panaman talouden kasvu on ollut vakaata viimeiset 30 vuotta. Ennen pandemiaa talouden ennustettiin kasvavan yli viiden prosentin verran, joka on alueen maista parhainta luokkaa. Pandemian vaikutuksesta talouden odotetaan supistuvan vuonna 2020 n. 9% ja kasvavan n. 4 % vuoden 2021 aikana. Pandemiasta huolimatta Panama säilyttänee asemansa yhtenä globaalin logistiikan solmukohtana Panaman kanavan yhdistäessä valtameret. Investointien odotetaan virtaavan ja kanavoituvan Panaman kautta jatkossakin.