Edustustojen raportit

Slovakian talousministeriön tuoreimman ennusteen mukaan talous tulee kasvamaan 3,7 % vuonna 2021 ja 4,2 % vuonna 2022. Työttömyys laskee vähitellen, mutta pysyy edelleen kriisiä edeltäneen tason yläpuolella. Slovakian vuotuinen inflaatio nousi 5,1 % :in lokakuussa 2021, mikä oli korkein luku kolmeentoista vuoteen. Investointien ennakoidaan kiihtyvän vuonna 2022 EU:n rakennerahastojen ja EU:n uuden elvytysvälineen tuella, mutta autoteollisuuden haasteet tuovat epävarmuutta talouteen.

Slovakian energian kulutuksesta maakaasu kattaa noin 24%, ydinvoima 23%, maaöljy 22%, hiili 16%, uusiutuvat energialähteet ja energiajäte 14% sekä (tuonti)sähkö 1%.

Tanskan voimakas talouskasvu ja monet suuret infrastruktuurihankkeet tarjoavat mielenkiintoisia markkinamahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille.

Ranska julkisti jo viime vuoden syksyllä kunnianhimoisen 100 miljardin euron elvytyspaketin, josta 60 prosenttia on kansallista rahoitusta ja 40 prosenttia EU-rahoitusta. Digitalisaatio on yksi elvytyspaketin kulmakivistä ja siihen on allokoitu seitsemän miljardia euroa. Investointeja suunnataan teollisuuden, yritysten ja julkisen sektorin digitalisaatioon sekä strategisiin sektoreihin, joita ovat esimerkiksi tekoäly, 5G, kyberturvallisuus, pilvipalvelut ja kvanttilaskenta.

Hongkongin talous elpyy levottomuuksien, Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan sekä koronan aiheuttamasta taantumasta. Tiukka karanteenipolitiikka estää kuitenkin edelleen matkailualan toipumisen ja aiheuttaa epävarmuutta kansainvälisen liike-elämän keskuudessa. Koronatoimet ovat nousseet yritysten suurimmaksi huolenaiheeksi, ja tyytymättömyys nykytilaan kasvaa muun maailman avautuessa. Hongkong on maailman kilpailukykyisimpiä ja toimivimpia liiketoimintaympäristöjä. Sen etuja ovat yksinkertainen sääntely-ympäristö, matala veroaste, toimivat instituutiot, englanninkielisyys sekä läheisyys ja yhteydet Manner-Kiinaan. Yrityksiä kuitenkin huolettaa, että pidemmällä aikavälillä koronapolitiikka ja poliittinen kehitys heikentävät Hongkongin asemaa kansainvälisenä talouskeskuksena. Kiinan ja Hongkongin suunnitelmissa Hongkongin kansainvälistä, palveluvetoista taloutta halutaan vahvistaa tiivimmässä yhteistyössä mantereen kanssa. Ulkomaisille yrityksille yhteistyön tiivistäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sillä Manner-Kiinan markkinoille pääsy Hongkongista käsin voi edelleen helpottua.

Korkea sähkön hinta rokottaa Espanjassa niin yksityistä kulutusta kuin yritysten tuotantoa. Maan hallitus pyrkii hillitsemään kuluttajahintoja sähköyhtiöiden tuottoja leikkaamalla, veroja ja maksuja alentamalla sekä haavoittuvia kuluttajia tukemalla. Elinkeinoelämässä sähköyhtiöihin kohdistuvat toimet herättävät kuitenkin närää. Pahimmillaan jännite voi uhata Espanjan elpymisen kannalta tärkeitä reformeja.

Hongkong panostaa tulevina vuosina massiivisesti infrastruktuuriin, vihreään siirtymään ja talouden kehittämiseen. Suurimpana yksittäisenä hankkeena on uuden kaupunginosan rakentaminen, johon panostetaan vuosittain 11 miljardia euroa. Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vähentämällä energiantuotannon päästöjä ja rakennusten energiankulutusta, edistämällä vihreää liikennettä ja parantamalla jätteidenhuoltoa. Tämä tarjoaa myös suomalaistoimijoille mahdollisuuksia energian, rakentamisen ja liikenteen aloilla. Lisäksi panostuksia tehdään talouden eri sektoreilla (kv. rahoitus, kv. kauppa, APEC-alueen välimiesoikeus, kv. ilmaliikenne, teknologia ja innovaatiot, tekijänoikeudet, kulttuurivaihto). Hallintojohtaja Carrie Lam esitteli kehityssuunnitelmia linjapuheessaan 6.10.2021.

Presidentti Macronin investointipaketti ”France 2030” on Ranskan taloussyksyn merkkipaalu, jonka tavoitteena on vahvistaa Ranskan kilpailukykyä kohdennetuilla 30 miljardin euron investoinneilla tulevaisuuden teknologioihin ja perinteisen teollisuuden uudistamiseen. Macron esitteli paketin tasan puoli vuotta ennen presidentinvaaleja. France 2030 on Ranskan aiemman sadan miljardin euron elpymissuunnitelman kohdennettu jatko-osa. Lisämiljardit panostetaan kymmeneen keskeiseen alaan ydinvoimasta vetytalouteen ja terveyssektorista auto- ja ilmailuteollisuuteen, kulttuuriakaan unohtamatta. Olennaista on vähähiilisyys.

Ranskan talous on vahvassa nousussa: kuluvalle vuodelle ennakoidaan vähintään kuuden prosentin kasvua. Talous pyörii lähes täydellä teholla ja pandemiaa edeltänyt taso ollaan saavuttamassa ennen vuoden loppua. Hyvin edenneet rokotukset ovat edistäneet paluuta kohti normaalia, reilut 85 prosenttia yli 12-vuotiaista on täysin rokotettu. Talousministeri Bruno Le Maire kiittää koronapassin olleen erittäin hyvä ratkaisu. Elinkeinoelämän etujärjestö on todennut kannattavansa koronapassin harkittua käyttöä.

Italian saanto EU:n elpymisvaroista on 190 miljardia euroa seuraavan 5 vuoden aikana. Lisäksi maa elvyttää omalla velalla. Uutta kysyntää syntyy muun muassa tietojärjestelmille, tietoturvapalveluille, älyliikenneratkaisuille, kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiselle, jätteenkäsittelyyn sekä logistiikan ja teollisuuden automatisaatiolle. Myös kotitalouksien ostovoima kasvaa. Kysynnän kasvu voi muuttua myynnin kasvuksi myös suomalaisyrityksille. Tämä vaatii läsnäoloa, markkinaan perehtymistä sekä useimmiten kumppanuuksia ja omia alkuinvestointeja.

Vuonna 2020 julkaistua vetystrategiaa kritisoitiin konkretian puutteesta. Tiekartta on vastaus kritiikkiin – siinä luetellaan selkeät tavoitteet vetytalouden kehittämiselle sekä nimetään konkreettisia hankkeita.

Perun BKT:n kasvuennuste vuodelle 2021 on jopa 12%, mikä tarkoittaisi maan talouden palautumista vuoden 2019 aikaiselle tasolle. Kasvua kiihdyttää erityisesti kuparin ennätyskorkea hinta, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Uuden vasemmistohallituksen budjettiehdotusta vuodelle 2022 voidaan pitää yleisesti varsin optimistisena ja sovittelevana yksityisen sektorin ja opposition suuntaan. Suurimmat korotukset valtion budjetissa ollaan tekemässä terveydenhuoltoon, koulutukseen, sosiaalipalveluihin ja maatalouteen. Verouudistuksia ei ole esitetty. Presidentti Castillo kohtaa kuitenkin suuria haasteita sekä aggressiivisen opposition että oman puolueensa taustavaikuttajien taholta. Poliittisen epävakauden uskotaan jatkuvan, mikä vaikuttaa myös maan BKT:n kasvuarvioihin keskipitkällä aikavälillä. Vuosina 2022-2025 BKT:n kasvun odotetaan olevan noin 3%.

Tshekin elpymissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa yksityisiä ja julkisia investointeja ja siten vauhdittaa talouden elpymistä. Vuonna 2022 BKT:n kasvua tuetaan myös EU:n uudella rahoitusjaksolla. Tshekillä on paineita uudistaa vahvasti teollisuuteen nojaavaa elinkeinoelämää digitalisoinnin ja ilmastoystävällisten ratkaisujen kautta. Samanaikaisesti elpymisvarat täytyy käyttää tiukassa aikataulussa, joten oikein hankkeiden valitseminen rahoituskohteiksi on tärkeää. Tshekin elpymispaketti on yhteensä noin 7 miljardia euroa, josta 42 % käytetään ilmastotavoitteita tukeviin uudistuksiin ja investointeihin.

Jos Grönlanti vielä joitain vuosia sitten oli lähinnä äärielämyksiä etsivien luontoseikkailijoiden kohdelistalla, on tilanne tänään toinen. Grönlanti puhuttaa ja kiinnostaa poliitikkoja ja liikemiehiä Vancouverista Vladivostokiin. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös muualla kuin pohjoisessa. 

Turkki tarjoaa mahdollisuuksia koulutusviennissä etenkin digitaalisia oppimisratkaisuja ja oppimisekosysteemejä sekä opettajien täydennyskoulutuspalveluita tarjoaville yrityksille.

Norjan hallitus julkaisi esityksen merituulivoimarakentamisen säätelystä. Hallitus avaa Pohjanmerelle kaksi aluetta merituulivoimarakentamiselle. Norja aikoo olla merituulivoiman edelläkävijä, ja on valmis panostamaan päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2021 kääntyessä loppupuolelleen Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja euroalueen kuudenneksi suurin talous, on päässyt läpi koronakriisistä varsin vähillä vahingoilla. Maa astui pandemiaan hyvästä taloudellisesta tilanteesta ja epidemian vaikutukset pysyivät moniin muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui talouden kannattamiseen laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus, ympäristöteknologia, ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin ratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa.

Tekstiä päivitetty 10.9.2021/ Portugalin elpymissuunnitelman pääpilarit ovat resilienssin vahvistaminen, ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä. Kokonaisbudjetti on 16,6 miljardia euroa. Tästä 38% on suunnattu vihreää siirtymää tukeviin toimiin ja 22 % digitaaliseen siirtymään. Tiedot suunnitelman pohjalta julkistettavista hankehauista löytyvät keskitetysti sivustolta recuperarportugal.gov.pt.

Brasilian vesi- ja sanitaatiosektori on muutosvaiheessa. Heinäkuussa 2020 hyväksytyn lakiuudistuksen myötä tarkoituksena on lisätä yksityisten toimijoiden osallistumista markkinoille, mikä tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Investointiennuste on jopa 114 miljardia euroa seuraavien 12 vuoden aikana. l

Brasilia on käynnistämässä maailman suurimmaksi sanottua 5G-taajuushuutokauppaa. Se käsittää 67 erää, jotka kattavat neljä taajuusaluetta: 700 MHz, 2,3 GHz, 3,5 GHz ja 26 GHz. Huutokauppaan liittyviä investointeja jatketaan yli kaksi vuosikymmentä.

Viron talouskehitys on vuonna 2021 ollut nousujohteista. Maan talouden kasvuvauhti oli keväällä Euroopan nopeimpia. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat matkailuala pois lukien jääneet useilla sektoreilla ennakoitua vähäisemmiksi. Kansallisen rahoituksen ja EU-tukien myötä maassa toteutetaan lähivuosina useita suurhankkeita, mikä tuo talouden näkymiin varmuutta ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.​​​​​​​ Palkkojen nousu on viime kuukausina kiihtynyt.

Namibia on lähivuosina lisäämässä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoaan. Suunnitelmissa on kasvattaa esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian tuotantoa. Vihreän vedyn ja ammoniakin tuotannon kehittämiselle laaditaan kansallista suunnitelmaa ja etsitään yhteistyökumppaneita. Potentiaalia puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen Namibiassa on paljon. Esimerkiksi aurinkoisia päiviä on yli 300 vuodessa ja tuulista rannikkoa yli 1 500 kilometriä. Suunnitelmat luovat uusia mahdollisuuksia suomalaisten energia-alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Markkinanäkymiä löytyy myös esimerkiksi energian varastoinnissa, jäte-energian hyödyntämisessä ja tulevaisuuden energiajärjestelmien kehittämisessä.

Kanada panostaa lähivuosina entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös suomalaisille yrityksille.

Tunisian sijainti ja alueellisesti verrattain koulutettu työvoima tarjoavat mahdollisuuksia eurooppalaisyrityksille. Tästä huolimatta viime vuosikymmenen ajan ulkomaalaisten investointien määrä on laskenut. EU pyrkii lähivuosina lisäämään kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon liittyviä investointeja Tunisiassa Global Europe -instrumentin kautta. Neuvottelut uudesta IMF-ohjelmasta alkoivat viime keväänä.

Globaalista koronapandemiasta toipumiseksi Liettua tulee saamaan merkittävän määrän EU-rahoitusta, muiden EU-maiden tavoin. Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Koronan aiheuttama kriisi iski Espanjaan erittäin ankarasti, ja maan talous supistui 10,8 % vuonna 2020. Espanjan näkymät ovat nyt toiveikkaammat. Suotuisan trendin jatkuminen on edelleen riippuvainen pandemian kehityksestä ja sen vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä haasteina tulevat edelleen olemaan valtiontalouden alijäämän ja korkean työttömyyden aiheuttamat ongelmat, joihin pyritään vaikuttamaan Next Generation EU -elpymishankkeilla ja rakenneuudistuksilla.

Romania julkaisi elpymissuunnitelmansa kesäkuussa. 29,2 miljardin euron suunnitelmassa suurimmat hankkeet liittyvät moottoriteiden rakentamiseen ja raideliikenteeseen ja erilaisiin pitkään odotettuihin välttämättömiin uudistuksiin (mm. uudet sairaalat, valtionhallinnon digitalisaatio ja jätteiden kierrätys). Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia osa-alueita ovat erityisesti suuret sairaalahankkeet ja terveysteknologian hankkiminen, mutta mahdollisuuksia voi löytyä myös mm. digihankkeista, kyberturvallisuudesta ja jäte/energiasektorilta. Myös koulutussektorille suunnitellaan uudistuksia ja investointeja.

Iso-Britannia erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron siirtymäajan päätyttyä. EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita. Lue Terhi Bundersin raportista EU:n ja Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin, Britannian 2021-22 lainsäädäntöohjelmasta sekä brexitin jälkeisestä sääntelystä, maahanmuuttojärjestelmästä ja kauppapolitiikasta.

Euroopan komissio on näyttänyt vihreää valoa Kroatian kunnianhimoiselle 6,3 miljardin euron elpymissuunnitelmalle. Kroatia on EU:n elpymistukivälineen suurin saaja bruttokansantuotteeseen (BKT) suhteutettuna: tarjolla oleva lahjaraha vastaa 11,6 prosenttia Kroatian vuoden 2019 BKT:stä. Suunnitelman avulla Kroatian talouden on määrä kasvaa 1,5-2,9 prosenttiyksikköä per vuosi vuoteen 2026 asti. Lisäksi sen avulla toivotaan luotavan ainakin 21 000 uutta työpaikkaa.

Pohjois-Ruotsissa on meneillään historialliset 100 miljardin euron ilmastoystävällisen teollisuuden investoinnit. Alueella on suuri tarve alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille sekä esimerkiksi kulttuuri- ja terveydenhoitopalveluiden tuottajille.

Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.

Etelä-Afrikan taloudessa saattaa koittaa uusi, valoisampi kausi nyt, kun presidentti Cyril Ramaphosa on päättänyt panna vauhtia kipeästi kaivattuihin rakenteellisiin uudistuksiin.

NEP2020:n toimeenpano ajoittuu haastavaan aikaan koronaepidemian koetellessa maata. Koronakriisi on johtanut koulutuksen nopeaan digitalisoitumiseen, ja voittajia ovat ollet nopealiikkeiset, online-kouluturatkaisuja tarjoavat firmat. Nopea digiloikka on osaltaan murentanut tasa-arvokehitystä, sillä digi-Intia on monilla vielä loikan päässä. Mahdollisia yhtymäkohtia suomalaiseen osaamiseen on paljon joka tasolla, myös projektin hallinnan ja johtamisen näkökulmasta. Helpoimmin partnerit löytynevät yksityiseltä puolelta, vaikka osaamisen tarve on suuri nimenomaan julkisella puolella. Ei-kaupallisilla ponnistuksilla voidaan luoda referenssejä ja luottamusta, jotka ovat tärkeitä kaupallisen toiminnan rakentamisessa.

National Education Policy 2020 on kunnianhimoinen koulutusuudistus, joka tähtää syvälliseen uudistukseen Intian koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on vähentää ulkoa opiskelua ja testaamista ja lisätä toiminnallisuutta, vuorovaikutusta sekä kokemuspohjaista oppimista. Ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu sekä uteliaisuus on nostettu ohjaaviksi pedagogisiksi ajureiksi. NEP2020 tuo Intian koulutusjärjestelmän ja sen uudistuksen lähemmäksi suomalaista osaamista ja suomalaisia pedagogisia käytäntöjä. Paljon kuitenkin riippuu resursoinnista: uudistuksessa tavoitellaan koulutusbudjetin tuplaamista seuraavien 10 vuoden aikana, mutta liittovaltion budjetti 2021 höyläsi koulutusmenoja 6,1% edellisvuodesta.

Intian koulutusjärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten saatossa lukuisilla uudistuksilla, toimintaohjelmilla ja asetuksilla, ja nyt on käsillä uusin reformi, NEP2020. Aiempien uudistusten karma on ollut alavireinen, vaikka Intiassa on saavutettu myös merkittävää edistystä, esimerkiksi tyttöjen lukutaidon osalta. Uudistuksen isona koetinkivenä ovat patriarkaalinen kastikulttuuri sekä opettajien ammattitaito ja arvomaailma. Lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö mutkistavat erityisesti tyttöjen koulutietä. Kerala ja Delhi ovat uineet vastavirtaan tehden huomionarvoisia uudistuksia ja saavuttaneet myös tuloksia. Olisiko näistä siemeneksi isommalle muutokselle jättiläisvaltion koulutusjärjestelmässä?

Kazakstanin uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.7.2021. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja tehdä Kazakstanista hiilineutraali valtio vuoteen 2060 mennessä. Uusi ympäristölaki edistää saasteita vähentävän teknologian käyttöönottoa ja lisää ympäristövaikutusten valvontaa. Suurennuslasin alla ovat etenkin 50 suurinta Kazakstanissa toimivaa yritystä, jotka tuottavat 80% maan päästöistä. Uudella lainsäädännöllä halutaan näiden yritysten ottavan käyttöönsä parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ratkaisuja siirtymäajan puitteissa. Jos yritykset eivät noudata uutta lainsäädäntöä, uhkana ovat monikertaisesti nousevat sakot ja päästömaksut. Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Kazakstanissa kootaan paraikaa listaa yrityksistä, jotka saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa.

Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.

Unkari jätti korjatun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 11.5.2021. Suunnitelman esittelyä edelsi intensiivinen vuoropuhelu Unkarin kansallisten viranomaisten ja komission välillä. Unkari on päättänyt jättää lainaosuuden toistaiseksi käyttämättä, mutta ilmoittanut, että lainaosuus saatetaan nostaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään vuonna 2023.

Kiinnostus finanssiteknologiaa eli fintechiä kohtaan on kasvussa Ruotsissa. Maa on alan edelläkävijä. Erityisesti sääntelyteknologiaan eli regtechiin ja rahoitusalan vastuullisuuteen liittyvät palvelut kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään. Rekrytointiin, koulutukseen, sääntelypalveluihin, lohkoketjuteknologiaan ja tekoälyyn sekä vastuullisuuteen liittyvät ratkaisut voivat olla suomalaisyritysten mahdollisuuksia alalla.

Ruotsin hallitus toimitti EU elpymisväline -suunnitelmansa komissiolle 28.5.. Ruotsi arvioi saavansa 34 miljardia kruunua (3,2 miljardia euroa), ja käyttää rahat valtion talousarvioissa jo aiemmin esitettyihin toimenpiteisiin - 40 prosenttia ilmastotoimiin, 24 prosenttia digitalisaatioon. Suomalaisille vientiyrityksille avautuu suunnitelman eri teemoissa markkinamahdollisuuksia lähivuosina.

Itävalta vannoo kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ekonomian ja ekologian yhdistelmään: 46 % varoista osoitetaan vihreään siirtymään, 41 % digitalisointihankkeisiin. Suunnitelma ylittää selkeästi EU:n vaatimukset ilmastonsuojelusta (tavoitetaso 37 %) ja digitalisoinnista (tavoitetaso 20 %).

Kiinan viranomainen on julkaissut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikilta Kiinaan elintarvikkeita vieviltä yrityksiltä vaaditaan rekisteröitymistä. Aiemmin korkean riskin elintarvikkeita kuten esimerkiksi liha-, kala- ja maitotuotteita koskeneet riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia elintarvikkeita. Uudet rekisteröintivaatimukset vaikuttavat erityisesti niihin suomalaisiin valmistajiin ja viejiin, joilta ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Uudet asetukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Norjan markkinoilla on tarvetta nykyaikaisille terveydenhuollon palveluille. Tilaa on myös suomalaisyrityksille. Norjaan rakennetaan 13 uutta sairaalaa lähivuosina, joiden yhteiskustannukset nousevat yli 80 mrd. kruunuun (8 mrd. €). Norjan moniin sairaalahankkeisiin kaivataan kokonaisratkaisuja. Kuntien terveyspalveluissa voidaan hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja.

Tshekki toimitti kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 3.6. Kansalliseen elpymiseen on suunnitelman mukaan käytössä noin 7,8 miljardia euroa, joista 7,1 miljardia on EU:n elpymisvaroja ja loput kansallisia varoja.

Kesän kynnyksellä Ranskan talouden kasvunäkymät ovat lupaavat: lähemmäs kuuden prosentin talouskasvu vuonna 2021 näyttää mahdolliselta. Yrityksille suunnattuja tukitoimia poistetaan asteittain, mutta yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan. Ranskan elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia seitsemän miljardin euron investointeineen.

Portugalin hallitus näkee maan mineraaliesiintymät ja kaivostoiminnan aktivoinnin yhtenä talouskasvua edistävänä elementtinä, mikä on huomioitu myös Portugalin kansallisessa elpymissuunnitelmassa.

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Slovakia toimitti ’Innovatiivinen talous, nykyaikainen hallinto, terve maa’ –nimisen kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.4.

Hongkongin monet uudet infrastruktuuri hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Hongkongin älykkään kaupunkikehityksen strategian päivitys sisältää mm. aloitteita liittyen energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon kestävän kehityksen vauhdittajina.