Edustustojen raportit

Tshekin elpymissuunnitelman tavoitteena on vahvistaa yksityisiä ja julkisia investointeja ja siten vauhdittaa talouden elpymistä. Vuonna 2022 BKT:n kasvua tuetaan myös EU:n uudella rahoitusjaksolla. Tshekillä on paineita uudistaa vahvasti teollisuuteen nojaavaa elinkeinoelämää digitalisoinnin ja ilmastoystävällisten ratkaisujen kautta. Samanaikaisesti elpymisvarat täytyy käyttää tiukassa aikataulussa, joten oikein hankkeiden valitseminen rahoituskohteiksi on tärkeää. Tshekin elpymispaketti on yhteensä noin 7 miljardia euroa, josta 42 % käytetään ilmastotavoitteita tukeviin uudistuksiin ja investointeihin.

Jos Grönlanti vielä joitain vuosia sitten oli lähinnä äärielämyksiä etsivien luontoseikkailijoiden kohdelistalla, on tilanne tänään toinen. Grönlanti puhuttaa ja kiinnostaa poliitikkoja ja liikemiehiä Vancouverista Vladivostokiin. Kiinnostus arktisia alueita kohtaan on voimakkaassa kasvussa myös muualla kuin pohjoisessa. 

Turkki tarjoaa mahdollisuuksia koulutusviennissä etenkin digitaalisia oppimisratkaisuja ja oppimisekosysteemejä sekä opettajien täydennyskoulutuspalveluita tarjoaville yrityksille.

Norjan hallitus julkaisi esityksen merituulivoimarakentamisen säätelystä. Hallitus avaa Pohjanmerelle kaksi aluetta merituulivoimarakentamiselle. Norja aikoo olla merituulivoiman edelläkävijä, ja on valmis panostamaan päästäkseen tavoitteeseensa.

Vuoden 2021 kääntyessä loppupuolelleen Alankomaat, Suomen neljänneksi suurin vientimaa ja euroalueen kuudenneksi suurin talous, on päässyt läpi koronakriisistä varsin vähillä vahingoilla. Maa astui pandemiaan hyvästä taloudellisesta tilanteesta ja epidemian vaikutukset pysyivät moniin muihin EU-maihin verrattuna varsin rajallisina. Alankomaiden hallitus varautui talouden kannattamiseen laajoin tukitoimin. Prioriteettiteemat, joissa näemme suurimmat markkinamahdollisuudet, ovat edelleen tulevina vuosina Alankomaiden energiatransitio ja kiertotalous. Vastuullisuus, ympäristöteknologia, ja digitalisaatio teemoina kasvavat, samoin ratkaisut mm. rakentamisen, asumisen, kaupunkisuunnittelun ja terveellisemmän elinympäristön ja hyvinvoinnin suunnittelussa.

Tekstiä päivitetty 10.9.2021/ Portugalin elpymissuunnitelman pääpilarit ovat resilienssin vahvistaminen, ilmastosiirtymä ja digitaalinen siirtymä. Kokonaisbudjetti on 16,6 miljardia euroa. Tästä 38% on suunnattu vihreää siirtymää tukeviin toimiin ja 22 % digitaaliseen siirtymään. Tiedot suunnitelman pohjalta julkistettavista hankehauista löytyvät keskitetysti sivustolta recuperarportugal.gov.pt.

Brasilian vesi- ja sanitaatiosektori on muutosvaiheessa. Heinäkuussa 2020 hyväksytyn lakiuudistuksen myötä tarkoituksena on lisätä yksityisten toimijoiden osallistumista markkinoille, mikä tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia. Investointiennuste on jopa 114 miljardia euroa seuraavien 12 vuoden aikana. l

Brasilia on käynnistämässä maailman suurimmaksi sanottua 5G-taajuushuutokauppaa. Se käsittää 67 erää, jotka kattavat neljä taajuusaluetta: 700 MHz, 2,3 GHz, 3,5 GHz ja 26 GHz. Huutokauppaan liittyviä investointeja jatketaan yli kaksi vuosikymmentä.

Viron talouskehitys on vuonna 2021 ollut nousujohteista. Maan talouden kasvuvauhti oli keväällä Euroopan nopeimpia. Koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat matkailuala pois lukien jääneet useilla sektoreilla ennakoitua vähäisemmiksi. Kansallisen rahoituksen ja EU-tukien myötä maassa toteutetaan lähivuosina useita suurhankkeita, mikä tuo talouden näkymiin varmuutta ja avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.​​​​​​​ Palkkojen nousu on viime kuukausina kiihtynyt.

Namibia on lähivuosina lisäämässä merkittävästi uusiutuvan energian tuotantoaan. Suunnitelmissa on kasvattaa esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian tuotantoa. Vihreän vedyn ja ammoniakin tuotannon kehittämiselle laaditaan kansallista suunnitelmaa ja etsitään yhteistyökumppaneita. Potentiaalia puhtaan energian tuotannon kasvattamiseen Namibiassa on paljon. Esimerkiksi aurinkoisia päiviä on yli 300 vuodessa ja tuulista rannikkoa yli 1 500 kilometriä. Suunnitelmat luovat uusia mahdollisuuksia suomalaisten energia-alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Markkinanäkymiä löytyy myös esimerkiksi energian varastoinnissa, jäte-energian hyödyntämisessä ja tulevaisuuden energiajärjestelmien kehittämisessä.

Kanada panostaa lähivuosina entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä avaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös suomalaisille yrityksille.

Tunisian sijainti ja alueellisesti verrattain koulutettu työvoima tarjoavat mahdollisuuksia eurooppalaisyrityksille. Tästä huolimatta viime vuosikymmenen ajan ulkomaalaisten investointien määrä on laskenut. EU pyrkii lähivuosina lisäämään kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon liittyviä investointeja Tunisiassa Global Europe -instrumentin kautta. Neuvottelut uudesta IMF-ohjelmasta alkoivat viime keväänä.

Globaalista koronapandemiasta toipumiseksi Liettua tulee saamaan merkittävän määrän EU-rahoitusta, muiden EU-maiden tavoin. Liettuan elpymissuunnitelma tarjoaa mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

Koronan aiheuttama kriisi iski Espanjaan erittäin ankarasti, ja maan talous supistui 10,8 % vuonna 2020. Espanjan näkymät ovat nyt toiveikkaammat. Suotuisan trendin jatkuminen on edelleen riippuvainen pandemian kehityksestä ja sen vaikutuksista. Pitkällä aikavälillä haasteina tulevat edelleen olemaan valtiontalouden alijäämän ja korkean työttömyyden aiheuttamat ongelmat, joihin pyritään vaikuttamaan Next Generation EU -elpymishankkeilla ja rakenneuudistuksilla.

Romania julkaisi elpymissuunnitelmansa kesäkuussa. 29,2 miljardin euron suunnitelmassa suurimmat hankkeet liittyvät moottoriteiden rakentamiseen ja raideliikenteeseen ja erilaisiin pitkään odotettuihin välttämättömiin uudistuksiin (mm. uudet sairaalat, valtionhallinnon digitalisaatio ja jätteiden kierrätys). Suomalaisyritysten kannalta kiinnostavia osa-alueita ovat erityisesti suuret sairaalahankkeet ja terveysteknologian hankkiminen, mutta mahdollisuuksia voi löytyä myös mm. digihankkeista, kyberturvallisuudesta ja jäte/energiasektorilta. Myös koulutussektorille suunnitellaan uudistuksia ja investointeja.

Iso-Britannia erosi EU:sta 1.2.2020 ja lähti EU:n sisämarkkinoilta ja tulliunionista 1.1.2021 EU-eron siirtymäajan päätyttyä. EU:n ja Britannian välinen kauppa- ja yhteistyösopimus on kaupan osalta kattava, mutta se ei korvaa sisämarkkinoita. Lue Terhi Bundersin raportista EU:n ja Britannian välisestä kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sen vaikutuksista yrityksiin, Britannian 2021-22 lainsäädäntöohjelmasta sekä brexitin jälkeisestä sääntelystä, maahanmuuttojärjestelmästä ja kauppapolitiikasta.

Euroopan komissio on näyttänyt vihreää valoa Kroatian kunnianhimoiselle 6,3 miljardin euron elpymissuunnitelmalle. Kroatia on EU:n elpymistukivälineen suurin saaja bruttokansantuotteeseen (BKT) suhteutettuna: tarjolla oleva lahjaraha vastaa 11,6 prosenttia Kroatian vuoden 2019 BKT:stä. Suunnitelman avulla Kroatian talouden on määrä kasvaa 1,5-2,9 prosenttiyksikköä per vuosi vuoteen 2026 asti. Lisäksi sen avulla toivotaan luotavan ainakin 21 000 uutta työpaikkaa.

Pohjois-Ruotsissa on meneillään historialliset 100 miljardin euron ilmastoystävällisen teollisuuden investoinnit. Alueella on suuri tarve alihankkijoille, asiakkaille, konsulteille, palvelujentuottajille, koulutukselle, asuntorakentajille sekä esimerkiksi kulttuuri- ja terveydenhoitopalveluiden tuottajille.

Puolan hallitus pyrkii valmistavan teollisuuden keskittymästä CEE-alueen innovaatiojohtajaksi. Puolan vahvuutena ovat kansainvälisten yritysten TKI-keskukset sekä niissä tehdyt tutkimus- ja teknologiainnovaatiot, joita Puola tukee yrityksille myönnettävien verohelpotusten kautta. Kansallisesti määritellyt erikoistumisalueet ohjaavat Puolan innovaatioekosysteemin rakentumista. Innovaatioekosysteemin kehittymistä tukee Puolan korkeakoulutettu väestö, mutta haasteena on osaajien maastamuutto ja kasvava työvoimapula.

Etelä-Afrikan taloudessa saattaa koittaa uusi, valoisampi kausi nyt, kun presidentti Cyril Ramaphosa on päättänyt panna vauhtia kipeästi kaivattuihin rakenteellisiin uudistuksiin.

NEP2020:n toimeenpano ajoittuu haastavaan aikaan koronaepidemian koetellessa maata. Koronakriisi on johtanut koulutuksen nopeaan digitalisoitumiseen, ja voittajia ovat ollet nopealiikkeiset, online-kouluturatkaisuja tarjoavat firmat. Nopea digiloikka on osaltaan murentanut tasa-arvokehitystä, sillä digi-Intia on monilla vielä loikan päässä. Mahdollisia yhtymäkohtia suomalaiseen osaamiseen on paljon joka tasolla, myös projektin hallinnan ja johtamisen näkökulmasta. Helpoimmin partnerit löytynevät yksityiseltä puolelta, vaikka osaamisen tarve on suuri nimenomaan julkisella puolella. Ei-kaupallisilla ponnistuksilla voidaan luoda referenssejä ja luottamusta, jotka ovat tärkeitä kaupallisen toiminnan rakentamisessa.

National Education Policy 2020 on kunnianhimoinen koulutusuudistus, joka tähtää syvälliseen uudistukseen Intian koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on vähentää ulkoa opiskelua ja testaamista ja lisätä toiminnallisuutta, vuorovaikutusta sekä kokemuspohjaista oppimista. Ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu sekä uteliaisuus on nostettu ohjaaviksi pedagogisiksi ajureiksi. NEP2020 tuo Intian koulutusjärjestelmän ja sen uudistuksen lähemmäksi suomalaista osaamista ja suomalaisia pedagogisia käytäntöjä. Paljon kuitenkin riippuu resursoinnista: uudistuksessa tavoitellaan koulutusbudjetin tuplaamista seuraavien 10 vuoden aikana, mutta liittovaltion budjetti 2021 höyläsi koulutusmenoja 6,1% edellisvuodesta.

Intian koulutusjärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten saatossa lukuisilla uudistuksilla, toimintaohjelmilla ja asetuksilla, ja nyt on käsillä uusin reformi, NEP2020. Aiempien uudistusten karma on ollut alavireinen, vaikka Intiassa on saavutettu myös merkittävää edistystä, esimerkiksi tyttöjen lukutaidon osalta. Uudistuksen isona koetinkivenä ovat patriarkaalinen kastikulttuuri sekä opettajien ammattitaito ja arvomaailma. Lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö mutkistavat erityisesti tyttöjen koulutietä. Kerala ja Delhi ovat uineet vastavirtaan tehden huomionarvoisia uudistuksia ja saavuttaneet myös tuloksia. Olisiko näistä siemeneksi isommalle muutokselle jättiläisvaltion koulutusjärjestelmässä?

Kazakstanin uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.7.2021. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja tehdä Kazakstanista hiilineutraali valtio vuoteen 2060 mennessä. Uusi ympäristölaki edistää saasteita vähentävän teknologian käyttöönottoa ja lisää ympäristövaikutusten valvontaa. Suurennuslasin alla ovat etenkin 50 suurinta Kazakstanissa toimivaa yritystä, jotka tuottavat 80% maan päästöistä. Uudella lainsäädännöllä halutaan näiden yritysten ottavan käyttöönsä parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ratkaisuja siirtymäajan puitteissa. Jos yritykset eivät noudata uutta lainsäädäntöä, uhkana ovat monikertaisesti nousevat sakot ja päästömaksut. Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Kazakstanissa kootaan paraikaa listaa yrityksistä, jotka saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa.

Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.

Unkari jätti korjatun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 11.5.2021. Suunnitelman esittelyä edelsi intensiivinen vuoropuhelu Unkarin kansallisten viranomaisten ja komission välillä. Unkari on päättänyt jättää lainaosuuden toistaiseksi käyttämättä, mutta ilmoittanut, että lainaosuus saatetaan nostaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään vuonna 2023.

Kiinnostus finanssiteknologiaa eli fintechiä kohtaan on kasvussa Ruotsissa. Maa on alan edelläkävijä. Erityisesti sääntelyteknologiaan eli regtechiin ja rahoitusalan vastuullisuuteen liittyvät palvelut kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään. Rekrytointiin, koulutukseen, sääntelypalveluihin, lohkoketjuteknologiaan ja tekoälyyn sekä vastuullisuuteen liittyvät ratkaisut voivat olla suomalaisyritysten mahdollisuuksia alalla.

Ruotsin hallitus toimitti EU elpymisväline -suunnitelmansa komissiolle 28.5.. Ruotsi arvioi saavansa 34 miljardia kruunua (3,2 miljardia euroa), ja käyttää rahat valtion talousarvioissa jo aiemmin esitettyihin toimenpiteisiin - 40 prosenttia ilmastotoimiin, 24 prosenttia digitalisaatioon. Suomalaisille vientiyrityksille avautuu suunnitelman eri teemoissa markkinamahdollisuuksia lähivuosina.

Itävalta vannoo kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ekonomian ja ekologian yhdistelmään: 46 % varoista osoitetaan vihreään siirtymään, 41 % digitalisointihankkeisiin. Suunnitelma ylittää selkeästi EU:n vaatimukset ilmastonsuojelusta (tavoitetaso 37 %) ja digitalisoinnista (tavoitetaso 20 %).

Kiinan viranomainen on julkaissut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikilta Kiinaan elintarvikkeita vieviltä yrityksiltä vaaditaan rekisteröitymistä. Aiemmin korkean riskin elintarvikkeita kuten esimerkiksi liha-, kala- ja maitotuotteita koskeneet riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia elintarvikkeita. Uudet rekisteröintivaatimukset vaikuttavat erityisesti niihin suomalaisiin valmistajiin ja viejiin, joilta ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Uudet asetukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Norjan markkinoilla on tarvetta nykyaikaisille terveydenhuollon palveluille. Tilaa on myös suomalaisyrityksille. Norjaan rakennetaan 13 uutta sairaalaa lähivuosina, joiden yhteiskustannukset nousevat yli 80 mrd. kruunuun (8 mrd. €). Norjan moniin sairaalahankkeisiin kaivataan kokonaisratkaisuja. Kuntien terveyspalveluissa voidaan hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja.

Tshekki toimitti kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 3.6. Kansalliseen elpymiseen on suunnitelman mukaan käytössä noin 7,8 miljardia euroa, joista 7,1 miljardia on EU:n elpymisvaroja ja loput kansallisia varoja.

Kesän kynnyksellä Ranskan talouden kasvunäkymät ovat lupaavat: lähemmäs kuuden prosentin talouskasvu vuonna 2021 näyttää mahdolliselta. Yrityksille suunnattuja tukitoimia poistetaan asteittain, mutta yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan. Ranskan elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia seitsemän miljardin euron investointeineen.

Portugalin hallitus näkee maan mineraaliesiintymät ja kaivostoiminnan aktivoinnin yhtenä talouskasvua edistävänä elementtinä, mikä on huomioitu myös Portugalin kansallisessa elpymissuunnitelmassa.

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Slovakia toimitti ’Innovatiivinen talous, nykyaikainen hallinto, terve maa’ –nimisen kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.4.

Hongkongin monet uudet infrastruktuuri hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Hongkongin älykkään kaupunkikehityksen strategian päivitys sisältää mm. aloitteita liittyen energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon kestävän kehityksen vauhdittajina.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkong julkaisi maaliskuussa 2021 tiekartan sähköajoneuvoihin siirtymisestä. Ensimmäinen askel liikenteen sähköistämisessä tulee olemaan uusien yksityiskäyttöisten polttomoottoriajoneuvojen ml. hybridiautojen rekisteröinnin vuoteen 2035 mennessä. Hongkongin päivitetty älykkään kaupunkikehityksen strategia sisältää aloitteita liittyen ympäristöystävälliseen liikkumiseen innovaatioita ja teknologiaa hyödyntäen. Hongkong tulee panostamaan kestäviin ja älykkäisiin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköautoihin – ja busseihin, liukukäytäviin ja liikkumista helpottaviin applikaatioihin, lisäämään raideliikenneyhteyksiä sekä pilotoimaan vihreää teknologiaa lauttaliikenteessä. Hongkongin lentokenttä ja satama ovat on maailman vilkkaimpia. Lentokentän laajentamisen yhteydessä koko lentokenttäalueesta on tarkoitus kehittää hiilineutraali yhteisö. Monet hongkongilaiset varustamot ovat sitoutuneita investoimaan puhtaaseen teknologiaan laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa heikensivät Kazakstanin talousnäkymiä merkittävästi. Talous kutistui vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Tänä vuonna BKT:n oletetaan kasvavan jälleen ja ensi vuonna kasvu voi olla jo 3,5 prosenttia. Elpymisessä ja talouden monipuolistamisessa panostetaan mm. IT-sektoriin, maatalouteen sekä vihreään kasvuun. Liiketoimintaympäristön tutut haasteet säilyvät yhä, mutta kysyntää suomalaisosaamiselle on useilla aloilla.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkongin hallinto julkaisi jätestrategian helmikuussa 2021. Pyrkimyksenä on vähentää jätteenmäärää, edistää kiertotaloutta lisäämällä pilotoimalla erilaisia kierrätys-, jätteenkäsittely- ja kiertotalousratkaisuja sekä investoimalla waste-to-resources / waste-to-energy ratkaisuihin. Hongkong tulee järjestämään tarjouskilpailut sellutehtaasta jätepaperin kierrätykseen ja jätteenpolttolaitoksesta. Myös innovatiiviset ja kestävää kehitystä edistävät rakennusmetodit kiinnostavat.

Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä panostamalla kestävään energiaan, ympäristöystävälliseen liikenteeseen ja jätehuollon kehittämiseen (90% kasvihuonekaasupäästöistä). Alueen hallinto tulee päivittämään ilmastostrategiansa kesään 2021 mennessä. Tämän lisäksi alueen hallinto on julkaissut tai tulee julkaisemaan erilliset strategiat jätehuollosta, sähköautoista ja ilmansaasteista. Strategia ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävistä toimista valmistuu kesällä 2021. Lisäksi joulukuussa 2020 päivitettyyn älykkään kaupunkikehityksen strategiaan sisältyy aloitteita tehdä Hongkongista ympäristöystävällisempi ja resurssitehokkaampi hyödyntäen innovaatioita ja teknologiaa. Strategioiden sisältämät aloitteet tarjoavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja kestäville ratkaisulle. Hongkongin hallinto on ilmaissut olevansa kiinnostunut eurooppalaisia ratkaisuista ja ympäristöministeri on ilmaissut kiinnostuksensa suomalaisiin kestäviin ratkaisuihin.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Meksikon talous näyttää hienoisia elpymisen merkkejä pandemian aiheuttamasta taantumasta. Vuonna 2020 maan talous supistui 8,2 %, mikä oli vähemmän kuin ennustettiin. Meksikon keskuspankki ennustaa 4,8 % kasvua vuodelle 2021, mutta monet kansainväliset ennusteet ovat valoisampia. Ennusteita vauhdittavat erityisesti USA:n talouden elpyminen ja siitä hyötyvä vientisektori. Kotimaahan suuntautuneiden sektoreiden kehitys laahaa kuitenkin perässä hidastaen näin koko talouden elpymistä. Positiivisista merkeistä huolimatta Meksikon talous kohtaa edelleen haasteita ja sen ennustetaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2023. Palautuminen riippuu Meksikon pandemia- ja rokotetilanteen kehityksestä sekä kuluttajien ja investoijien luottamukseen vaikuttavista talous- ja politiikkatoimista. Myös kesäkuun välivaalien tuloksella voi olla kauaskantoiset seuraukset Meksikon talouden kehitykselle.

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Lisäksi maata koetelleella koronapandemialla ennustetaan olevan pitkäaikaisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tanskan ilmastolaki hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä joulukuussa 2019. Sitovaksi tavoitteeksi määriteltiin kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Tanska on kuitenkin viimeisimpien arvioiden mukaan jäämässä tavoitteistaan jälkeen; tämänhetkisillä toimilla ja sopimuksilla saavutetaan vain noin 55% päästövähennykset.

Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

Tanskan parlamentti hyväksyi 4.5.2021 lain, jolla sallitaan ulkomaisten investointien seuranta. Lain tarkoituksena on estää ulkomaisista suorista sijoituksista tai taloudellisista sopimuksista aiheutuva uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Tanskan kansalliseen elpymissuunnitelmaan sisältyvät hankkeet koskevat terveydenhoidon digitalisointia, maatalouden vihreää siirtymää, energiatehokkuustoimia, vihreää veroreformia, tieliikenteen viherryttämistä, digitalisaatiota sekä vihreää tutkimusta. Suomalaisyrityksille Tanskasta saattaisi löytyä mahdollisuuksia mm. terveydenhoitojärjestelmän digitalisointiin liittyen. Suomalais- ja tanskalaisyritysten yhteistyölle lienee myös potentiaalia.

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.