Edustustojen raportit

3.6.2024

Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 1/2024

Meksiko sijoittui maailman 12. suurimmaksi taloudeksi sekä Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmaksi taloudeksi (Brasilian jälkeen) vuonna 2023. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi, mutta eriarvoisuus on voimakasta. Meksikon talous kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2023, kuluvalle vuodelle ennustetaan reilun 2 prosentin kasvua. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on tiiviisti integroitunut kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta tehden siitä yhden maailman avoimimmista talouksista. Viime vuosina moni kansainvälinen yritys on päättänyt siirtää tuotantoaan lähemmäs päämarkkinoitaan. Nearshoring-trendi on kääntänyt katseet Meksikoon. Siitä tekee houkuttelevan muun muassa integroitu sisämarkkina ja yhteinen yli 3 000 kilometrin raja Yhdysvaltojen kanssa, kustannuksiltaan kilpailukykyinen työvoima, vakiintuneet logistiset ketjut sekä verotukselliset kannustimet. Nearshoringin ansiosta Meksiko sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 21 ulkomaisten investointien määrässä vuonna 2023. Yli 82 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Kokonaistavarakauppa Suomen ja Meksikon välillä oli noin 766,4 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Edustustojen raportit |
16.1.2024

Kreikan energiasektorilla on mahdollisuuksia suomalaisyrityksille

Kreikan energiayhteyksien laajentamisesta tehtiin viime vuoden aikana uusia aiesopimuksia erityisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän suuntaan, jotta Kreikan asema vihreän energian risteysasemana vahvistuu. Kreikan valtion sähköyhtiö PPC:n omistusta on vähennetty energiasektorilla myymällä kantaverkkoyhtiö ADMIE:stä kiinalaiselle State Grid:illä 24 % osuus ja sähkönsiirtojärjestelmää operoivasta, Hedno:sta, 49 % osuus Macquarie Asset Management –yhtiölle. PPC:n osakkeista on Kreikan valtion hallussa enää 34,12 %. Yhtiö on vielä vahva toimija Kaakkois-Euroopan energiasektorilla, ja sillä on suunnitelmia toimintansa laajentamisesta edelleen. Kreikassa on tarvetta uudelle sähkönsiirtokapasiteetille, jotta kaikki luvan saaneet uusiutuvat energialähteet ja varastointikapasiteetti saadaan liitettyä verkkoon. Älykkäitä sähkömittareita ollaan vasta vähitellen asentamassa vanhojen tilalle. Kreikka pyrkii myös maakaasun osalta vahvaksi alueelliseksi toimijaksi rakentamalla kelluvia nestekaasuterminaaleja ja laajentamalla kaasuputkia naapurimaiden suuntaan. Maakaasun tärkein käyttötarkoitus on ollut Kreikassa sähköntuotanto. Valtionyhtiö DEPA on ollut suurin toimija sektorilla. Kaasuputkien infrastruktuurin omistaa nykyisin Italgas 90 % osuudella. Suurin yksityinen toimija maakaasusektorilla on Kopelouzos Group. Helleniq Energy ja Motoroil ovat kaksi perinteistä öljytuotteita valmistavaa yritystä, joiden toiminta on viime vuosina laajentunut mm. sähköntuotantoon uusiutuvilla energialähteillä ja jätteiden hyödyntämiseen

Edustustojen raportit |