Edustustojen raportit

Intian koulutusjärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten saatossa lukuisilla uudistuksilla, toimintaohjelmilla ja asetuksilla, ja nyt on käsillä uusin reformi, NEP2020. Aiempien uudistusten karma on ollut alavireinen, vaikka Intiassa on saavutettu myös merkittävää edistystä, esimerkiksi tyttöjen lukutaidon osalta. Uudistuksen isona koetinkivenä ovat patriarkaalinen kastikulttuuri sekä opettajien ammattitaito ja arvomaailma. Lapsiavioliitot ja lapsityövoiman käyttö mutkistavat erityisesti tyttöjen koulutietä. Kerala ja Delhi ovat uineet vastavirtaan tehden huomionarvoisia uudistuksia ja saavuttaneet myös tuloksia. Olisiko näistä siemeneksi isommalle muutokselle jättiläisvaltion koulutusjärjestelmässä?

Kazakstanin uusi ympäristölaki tuli voimaan 1.7.2021. Tavoitteena on vähentää päästöjä ja tehdä Kazakstanista hiilineutraali valtio vuoteen 2060 mennessä. Uusi ympäristölaki edistää saasteita vähentävän teknologian käyttöönottoa ja lisää ympäristövaikutusten valvontaa. Suurennuslasin alla ovat etenkin 50 suurinta Kazakstanissa toimivaa yritystä, jotka tuottavat 80% maan päästöistä. Uudella lainsäädännöllä halutaan näiden yritysten ottavan käyttöönsä parhaan saatavilla olevan teknologian (BAT) ratkaisuja siirtymäajan puitteissa. Jos yritykset eivät noudata uutta lainsäädäntöä, uhkana ovat monikertaisesti nousevat sakot ja päästömaksut. Ottaen huomioon ympäristölain velvoittaman päästöjen seurantajärjestelmien sekä muun BAT-teknologian käyttöönoton saattavat uudistukset tarjota uusia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, joilta löytyy osaamista esimerkiksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön sekä tietoliikenteen ja digitaalisten ratkaisujen aloilta. Kazakstanissa kootaan paraikaa listaa yrityksistä, jotka saavat tarjota BAT-ratkaisuja ympäristölain puitteissa.

Kreikka odottaa saavansa EU:n elpymisvälineestä 17,8 mrd. EUR tukia ja 12,7 mrd. EUR lainoja yrityksien investointeja varten. Kreikan tavoitteissa on saada aktivoitua näillä varoilla kaikkiaan 57 mrd. EUR edestä investointeja vuoteen 2026 mennessä.

Unkari jätti korjatun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 11.5.2021. Suunnitelman esittelyä edelsi intensiivinen vuoropuhelu Unkarin kansallisten viranomaisten ja komission välillä. Unkari on päättänyt jättää lainaosuuden toistaiseksi käyttämättä, mutta ilmoittanut, että lainaosuus saatetaan nostaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään vuonna 2023.

Kiinnostus finanssiteknologiaa eli fintechiä kohtaan on kasvussa Ruotsissa. Maa on alan edelläkävijä. Erityisesti sääntelyteknologiaan eli regtechiin ja rahoitusalan vastuullisuuteen liittyvät palvelut kasvattavat tulevaisuudessa merkitystään. Rekrytointiin, koulutukseen, sääntelypalveluihin, lohkoketjuteknologiaan ja tekoälyyn sekä vastuullisuuteen liittyvät ratkaisut voivat olla suomalaisyritysten mahdollisuuksia alalla.

Ruotsin hallitus toimitti EU elpymisväline -suunnitelmansa komissiolle 28.5.. Ruotsi arvioi saavansa 34 miljardia kruunua (3,2 miljardia euroa), ja käyttää rahat valtion talousarvioissa jo aiemmin esitettyihin toimenpiteisiin - 40 prosenttia ilmastotoimiin, 24 prosenttia digitalisaatioon. Suomalaisille vientiyrityksille avautuu suunnitelman eri teemoissa markkinamahdollisuuksia lähivuosina.

Itävalta vannoo kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassaan ekonomian ja ekologian yhdistelmään: 46 % varoista osoitetaan vihreään siirtymään, 41 % digitalisointihankkeisiin. Suunnitelma ylittää selkeästi EU:n vaatimukset ilmastonsuojelusta (tavoitetaso 37 %) ja digitalisoinnista (tavoitetaso 20 %).

Kiinan viranomainen on julkaissut uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan kaikilta Kiinaan elintarvikkeita vieviltä yrityksiltä vaaditaan rekisteröitymistä. Aiemmin korkean riskin elintarvikkeita kuten esimerkiksi liha-, kala- ja maitotuotteita koskeneet riskinarviointi- ja rekisteröintivaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia elintarvikkeita. Uudet rekisteröintivaatimukset vaikuttavat erityisesti niihin suomalaisiin valmistajiin ja viejiin, joilta ei tähän mennessä ole vaadittu rekisteröintejä. Näiden tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2020 noin 4 miljoonaa euroa. Uudet asetukset tulevat voimaan 1.1.2022.

Norjan markkinoilla on tarvetta nykyaikaisille terveydenhuollon palveluille. Tilaa on myös suomalaisyrityksille. Norjaan rakennetaan 13 uutta sairaalaa lähivuosina, joiden yhteiskustannukset nousevat yli 80 mrd. kruunuun (8 mrd. €). Norjan moniin sairaalahankkeisiin kaivataan kokonaisratkaisuja. Kuntien terveyspalveluissa voidaan hyödyntää uusia digitaalisia ratkaisuja.

Tshekki toimitti kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 3.6. Kansalliseen elpymiseen on suunnitelman mukaan käytössä noin 7,8 miljardia euroa, joista 7,1 miljardia on EU:n elpymisvaroja ja loput kansallisia varoja.

Kesän kynnyksellä Ranskan talouden kasvunäkymät ovat lupaavat: lähemmäs kuuden prosentin talouskasvu vuonna 2021 näyttää mahdolliselta. Yrityksille suunnattuja tukitoimia poistetaan asteittain, mutta yrityskentälle ei haluta antaa tunnetta jäämisestä oman onnensa nojaan. Ranskan elpymissuunnitelman täytäntöönpano etenee jatkuvasti. Keskeinen ulottuvuus on teollisuuden siirtyminen vähähiiliseen tuotantoon tai hiilettömyyteen. Kokonaisuuteen nivoutuu myös Ranskan kansallinen vetystrategia seitsemän miljardin euron investointeineen.

Portugalin hallitus näkee maan mineraaliesiintymät ja kaivostoiminnan aktivoinnin yhtenä talouskasvua edistävänä elementtinä, mikä on huomioitu myös Portugalin kansallisessa elpymissuunnitelmassa.

Kyproksen tuhatsivuinen elpymis- ja resilienssisuunnitelma luo kokonaan uuden vision koronanjälkeiseen aikaan. Suunnitelma sisältää 58 uudistusehdotusta ja 76 investointikohdetta, joista 41 prosenttia suuntautuu ns. vihreään siirtymään ja 23 prosenttia digitaaliseen muutokseen. Suunnitelman rahoitus koostuu EU:n elpymisrahastosta suunnattavan 1,2 mrd ja EU:n koheesiorahaston 1,8 mrd summista sekä 1,4 mrd euron yksityisistä investoinneista sisältäen julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuudet. Suunnitelma johtaa henkisesti, teknologisesti ja institutionaalisesti uuteen tilanteeseen. Kyproksesta pyritään kehittämään entistä kestävämpi, tuottavampi, kilpailukykyisempi ja tavoitteissaan pitkäjänteisempi maa.

Slovakia toimitti ’Innovatiivinen talous, nykyaikainen hallinto, terve maa’ –nimisen kansallisen elpymissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 28.4.

Hongkongin monet uudet infrastruktuuri hankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja ympäristöystävällisille ratkaisuille.

Hongkongin älykkään kaupunkikehityksen strategian päivitys sisältää mm. aloitteita liittyen energiatehokkuuteen ja digitalisaatioon kestävän kehityksen vauhdittajina.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkong julkaisi maaliskuussa 2021 tiekartan sähköajoneuvoihin siirtymisestä. Ensimmäinen askel liikenteen sähköistämisessä tulee olemaan uusien yksityiskäyttöisten polttomoottoriajoneuvojen ml. hybridiautojen rekisteröinnin vuoteen 2035 mennessä. Hongkongin päivitetty älykkään kaupunkikehityksen strategia sisältää aloitteita liittyen ympäristöystävälliseen liikkumiseen innovaatioita ja teknologiaa hyödyntäen. Hongkong tulee panostamaan kestäviin ja älykkäisiin liikenneratkaisuihin, erityisesti sähköautoihin – ja busseihin, liukukäytäviin ja liikkumista helpottaviin applikaatioihin, lisäämään raideliikenneyhteyksiä sekä pilotoimaan vihreää teknologiaa lauttaliikenteessä. Hongkongin lentokenttä ja satama ovat on maailman vilkkaimpia. Lentokentän laajentamisen yhteydessä koko lentokenttäalueesta on tarkoitus kehittää hiilineutraali yhteisö. Monet hongkongilaiset varustamot ovat sitoutuneita investoimaan puhtaaseen teknologiaan laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

Viimevuotinen öljyn maailmanmarkkinahinnan romahtaminen yhdessä pandemian muiden vaikutusten kanssa heikensivät Kazakstanin talousnäkymiä merkittävästi. Talous kutistui vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun. Tänä vuonna BKT:n oletetaan kasvavan jälleen ja ensi vuonna kasvu voi olla jo 3,5 prosenttia. Elpymisessä ja talouden monipuolistamisessa panostetaan mm. IT-sektoriin, maatalouteen sekä vihreään kasvuun. Liiketoimintaympäristön tutut haasteet säilyvät yhä, mutta kysyntää suomalaisosaamiselle on useilla aloilla.

Osana Hongkongin pyrkimystä hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä Hongkongin hallinto julkaisi jätestrategian helmikuussa 2021. Pyrkimyksenä on vähentää jätteenmäärää, edistää kiertotaloutta lisäämällä pilotoimalla erilaisia kierrätys-, jätteenkäsittely- ja kiertotalousratkaisuja sekä investoimalla waste-to-resources / waste-to-energy ratkaisuihin. Hongkong tulee järjestämään tarjouskilpailut sellutehtaasta jätepaperin kierrätykseen ja jätteenpolttolaitoksesta. Myös innovatiiviset ja kestävää kehitystä edistävät rakennusmetodit kiinnostavat.

Hongkong pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä panostamalla kestävään energiaan, ympäristöystävälliseen liikenteeseen ja jätehuollon kehittämiseen (90% kasvihuonekaasupäästöistä). Alueen hallinto tulee päivittämään ilmastostrategiansa kesään 2021 mennessä. Tämän lisäksi alueen hallinto on julkaissut tai tulee julkaisemaan erilliset strategiat jätehuollosta, sähköautoista ja ilmansaasteista. Strategia ilmansaasteiden vähentämiseen tähtäävistä toimista valmistuu kesällä 2021. Lisäksi joulukuussa 2020 päivitettyyn älykkään kaupunkikehityksen strategiaan sisältyy aloitteita tehdä Hongkongista ympäristöystävällisempi ja resurssitehokkaampi hyödyntäen innovaatioita ja teknologiaa. Strategioiden sisältämät aloitteet tarjoavat markkinamahdollisuuksia suomalaisille innovatiivisille ja kestäville ratkaisulle. Hongkongin hallinto on ilmaissut olevansa kiinnostunut eurooppalaisia ratkaisuista ja ympäristöministeri on ilmaissut kiinnostuksensa suomalaisiin kestäviin ratkaisuihin.

Puolan hallituksen kansallinen elpymissuunnitelma toimitettiin komission arvioitavaksi toukokuun alussa. Suunnitelma painottuu talouden resilienssiin, vihreään siirtymään, digitalisaatioon, terveydenhuoltoon sekä älykkääseen liikkuvuuteen. Valtio-omisteisilla suuryrityksillä ja keskushallinnolla on suunnitelmassa keskeinen rooli. Investointeja alueille on määrä toteuttaa pitkälti lainarahoituksella.

Meksikon talous näyttää hienoisia elpymisen merkkejä pandemian aiheuttamasta taantumasta. Vuonna 2020 maan talous supistui 8,2 %, mikä oli vähemmän kuin ennustettiin. Meksikon keskuspankki ennustaa 4,8 % kasvua vuodelle 2021, mutta monet kansainväliset ennusteet ovat valoisampia. Ennusteita vauhdittavat erityisesti USA:n talouden elpyminen ja siitä hyötyvä vientisektori. Kotimaahan suuntautuneiden sektoreiden kehitys laahaa kuitenkin perässä hidastaen näin koko talouden elpymistä. Positiivisista merkeistä huolimatta Meksikon talous kohtaa edelleen haasteita ja sen ennustetaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vasta vuonna 2023. Palautuminen riippuu Meksikon pandemia- ja rokotetilanteen kehityksestä sekä kuluttajien ja investoijien luottamukseen vaikuttavista talous- ja politiikkatoimista. Myös kesäkuun välivaalien tuloksella voi olla kauaskantoiset seuraukset Meksikon talouden kehitykselle.

Ruotsissa erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hallituksen prioriteeteissa. Lisäksi maata koetelleella koronapandemialla ennustetaan olevan pitkäaikaisia mielenterveysvaikutuksia. Hoitopolkuja halutaan yhtenäistää ja digitalisoida, ja ala onkin tehnyt digiloikan pandemian aikana. Ruotsin tavoitteet mielenterveystyössä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Tanskan ilmastolaki hyväksyttiin parlamentin laajalla enemmistöllä joulukuussa 2019. Sitovaksi tavoitteeksi määriteltiin kasvihuonepäästöjen alentaminen 70%:lla vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoneutraaliksi pyritään viimeistään 2050. Tanska on kuitenkin viimeisimpien arvioiden mukaan jäämässä tavoitteistaan jälkeen; tämänhetkisillä toimilla ja sopimuksilla saavutetaan vain noin 55% päästövähennykset.

Kyproksella on pitkä historia merenkäynnistä. Saarella on maailman yhdenneksitoista suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin laivasto. Limassol on suuri meriliikenteen keskittymä ja kaupungissa sijaitsee Euroopan suurin kolmansien osapuolien merenkulkuliikenteen hallinto: siellä toimii yli kaksisataa merenkulkualan yhtiötä. Kyproksen merenkulkuministeriö aikoo olla pro-aktiivinen toimija sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla.

Tanskan parlamentti hyväksyi 4.5.2021 lain, jolla sallitaan ulkomaisten investointien seuranta. Lain tarkoituksena on estää ulkomaisista suorista sijoituksista tai taloudellisista sopimuksista aiheutuva uhka kansalliselle turvallisuudelle.

Tanskan kansalliseen elpymissuunnitelmaan sisältyvät hankkeet koskevat terveydenhoidon digitalisointia, maatalouden vihreää siirtymää, energiatehokkuustoimia, vihreää veroreformia, tieliikenteen viherryttämistä, digitalisaatiota sekä vihreää tutkimusta. Suomalaisyrityksille Tanskasta saattaisi löytyä mahdollisuuksia mm. terveydenhoitojärjestelmän digitalisointiin liittyen. Suomalais- ja tanskalaisyritysten yhteistyölle lienee myös potentiaalia.

Ruotsin autoteollisuus elää murrosta. Alaa vavisuttaa neljä globaalia megatrendiä: hiilineutraalisuuteen pyrkiminen, liitettävyys, itseohjautuvat autot ja yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Autoteollisuus on Ruotsin taloudelle elintärkeä, ja maan talous on koronakriisissä pärjännyt pitkälti juuri autoteollisuuden kysynnän ansiosta. Suomen kannattaa tiivistää autoteollisuus-yhteistyötään Ruotsin kanssa.

Kanadan talous on jatkanut viime vuoden lopulla alkanutta toipumistaan ja hallitus on päättänyt varmistaa elpymisen jatkumisen lähitulevaisuudessa esittelemällä C$ 101 Mrdin elvytystoimet uudessa budjetissa. Pandemian aikana kotitalouksien säästämisaste on ollut korkealla ja talouden avautuessa näiden säästöjen purkautuminen arvioidaan tuovan n. C$ 180 Mrd:in elvytyspiikin yksityiseen kulutukseen. Budjetissa pyritään varmistamaan ilmastotavoitteiden saavuttaminen panostamalla vihreän teknologian investointeihin hiilipäästöjen vähentämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi. Hallitus panostaa myös sosiaaliseen infrastruktuuriin rakentamalla edullisen maanlaajuisen lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusjärjestelmän, pyrkimyksenä edesauttamaan naisten, nuorten ja rotuvähemmistöjen työllistymistä, sillä heidän työllisyytensä on tippunut suhteettomasti pandemian aikana.

Puolan hallitus päivitti helmikuussa 2021 energiastrategiansa vuoteen 2040 saakka. Se rakentuu kolmen pilarin varaan: oikeudenmukainen siirtymä, päästötön energiajärjestelmä ja puhdas energia.

Kestävät pakkausratkaisut herättävät kasvavaa kiinnostusta Sveitsissä, ja ensimmäiset konkreettiset ratkaisut ovat jo käytössä elintarviketeollisuudessa.

Kreikalla on pitkät perinteet merenkulussa, ja kreikkalaiset laivanvarustajat ovat 4.000 aluksellaan Euroopan suurin toimija sektorilla. Joillain laivanvarustajilla on omistuksia mm. jalkapallojoukkueista, mediakonserneista, hotelleista ja öljynjalostuksesta. Kreikan satamista on pari yksityistetty ja muita ollaan yksityistämässä lainoittajien kanssa sovittujen velvoitteiden takia. Kreikan ja Italian sekä Kreikan mantereen ja saariston välisessä liikenteessä toimii kolme laivayhtiötä. Kreikan telakoilla on viime vuosina ollut pääasiassa vain korjaus- ja huoltotoimintaa. Kreikka tavoittelee nesteytetyn maakaasun osalta laivojen tankkauskeskuksen asemaa itäisellä Välimerellä.

Suomen tavaravienti Tanskaan oli arvoltaan hieman alle miljardi euroa vuonna 2020. Vienti laski 3 %:a koronavuoden aikana verrattuna vuoteen 2019. Suomen ja Tanskan välisessä palvelukaupassa vuosi oli vaikeampi, mikä heijastelee myös yleisemmin palvelukaupan kehityskulkuja viime vuonna.

Ruotsi aikoo kehittää huoltovarmuuttaan merkittävästi tulevina vuosina. Suomalaisille yrityksille tarjoutuu mahdollisuus tarjota palveluitaan, tuotteitaan ja osaamistaan Ruotsin huoltovarmuus kehitystyön avuksi. Myös Suomen ja Ruotsin lisääntynyt huoltovarmuusyhteistyö kohdistaa Ruotsin katseita suomalaisiin yrityksiin.

Brasilialla on mittavat ja monipuoliset energiavarat. Brasilia tuottaa tänä päivänä lähes puolet energiastaan uusiutuvista energialähteistä maailman keskiarvon ollessa 11 prosenttia. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus on 83 prosenttia.

Ranska panostaa 1,8 miljardia euroa kvanttiteknologiaan seuraavien viiden vuoden aikana. Kyseessä on strateginen investointi teknologiseen suvereenisuuteen, joka nostaa Ranskan alan kärkimaiden joukkoon. Tavoitteena on varmistaa Ranskan kyvykkyys tieteen ja teknologian ohella teollisissa arvoketjuissa ja inhimillisen pääoman kehittämisessä. Leijonanosa eli 780 miljoonaa euroa kohdistetaan kvanttilaskennan kehittämiseen. Kokonaisuuteen kuuluu yritysvetoisen innovaatioympäristön tukeminen, jossa suuryritykset ja parikymmentä kasvuyritystä on avainroolissa. Strategian ja paikallisten toimien avulla pyritään tehostamaan yliopistojen, valmistajien ja start-up-yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.

Ranskan sadan miljardin euron elpymissuunnitelman täytäntöönpano on alkanut, ensi vaiheessa Ranskan oman budjetin kautta tulevien 60 miljardin euron turvin. Maaliskuussa 2021 maksatuksia on tehty 16 miljardin euron edestä, ja lisäksi tuotantoverojen laskuun on kanavoitu kymmenen miljardia. Parikymmentä hanketta on käynnistynyt ja kevään mittaan määrä nousee. Teknologiahankkeisiin panostetaan: esimerkiksi vety- ja kvanttiteknologia, kyberosaaminen ja tekoäly ovat tärkeitä aloja.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Viime vuosina alueen dynaamisimmaksi kehittynyt Filippiinien talous sukelsi covid-19 –pandemian tuomien taloudellisen toiminnan rajoitusten myötä viime vuonna. Koronarokotusten vähitellen alkaessa ja rajoitusten hellittäessä talouden todellista piristymistä odotetaan viimeistään kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Talouden perustan arvioidaan olevan kunnossa. Liiketoimintaympäristön myönteinen kehitys jatkuu, ja suomalaisosaamiselle on mahdollisuuksien paikkoja, jotka odottavat perkaamista: infrarakentamista mukaan lukien älykäs kaupunkirakentaminen, uusiutuvan energian hyödyntämistä, digitalisaatiota, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Vuoden 2022 alusta alkaen Kiinassa toimivien yhtiöiden ulkomaalaisten työtekijöiden aiemmin nauttimat verottomat luon-toisedut, lasten koulutus, asuminen ja kielikurssit, tulevat veronalaiseksi tuloksi. Veromuutos tulee nostamaan merkittävästi Kiinassa toimivien yritysten henkilöstökuluja, vähentämään ennestään muutoinkin väheneviä yritysten ”expattisopimuksia”, vaikeuttamaan ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja lahjakkuuksien muuttamista Kiinaan sekä mahdollisesti jopa vaikuttamaan negatiivisesti ulkomaalaisiin investointeihin.

Väestön ikääntyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maaseudun väestön väheneminen ja siten myös puute terveysalan ammattilaisista asettavat haasteita terveydenhoitojärjestelmälle myös Itävallassa. Perinteiset rajat terveyslaitosten, terveydenhuoltoalan ja sosiaalitoimen välillä hämärtyvät. Uudet teknologiat tukevat ennaltaehkäisyn tarvetta ja parantavat kommunikaatiota terveyshoitoalan henkilökunnan välillä.

Ympäristötietoisuus ja pyrkimys kestäviin ratkaisuihin ovat Ranskassa nykyään valtavirtaa toimialasta riippumatta. Kehitys näkyy myös rakennussektorilla, jossa puurakentamisen markkinaosuus on nelinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä reilut yksitoista prosenttia omakotitaloista ja parikymmentä prosenttia laajennusrakentamisen hankkeista toteutetaan puurakenteisina. Markkinaosuus kasvaa myös julkisissa rakennushankkeissa kuten kouluissa.

Norjan Elinkeinoelämän keskusliitto NHO julkaisi syksyllä 2020 laajan raportin talouskasvun avaimista koronapandemian jälkeiseen aikaan. NHO:n analyysin mukaan koronapandemia kiihdyttää digitalisaatiota ja vihreää muutosta. NHO korostaa pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön merkitystä koronapandemian jälkeisessä kestävässä talouskasvussa.

Tanskan talous on selviytynyt koronakriisistä ennakoitua paremmin. BKT laski viime vuonna 3,7 %:lla vuoteen 2019 verrattuna. Ilmassa on merkkejä talouden elpymisestä: BKT kasvoi 0,6 % vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä ja työllisyys nousi 0,3 %:lla samalla jaksolla. Talouden toipuminen on kotimarkkinoilla viemässä oletettua pidempään. Kaikki edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle ovat kuitenkin olemassa, kunhan laajoista yhteiskunnan rajoitustoimenpiteistä ensin päästään eroon.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan verkottuneen ja automaattisen tieliikenteen kehittymisellä on suuri potentiaali: ajamisen automaatiolla uskotaan voitavan vähentää inhimillisiä virheitä liikenteessä ja saada monia onnettomuuksia vältettyä. Liikenteen automaatio on arkipäiväämme ehkä nopeammin kuin arvaammekaan.

Pariisin-suurlähetystön maakuvatyön tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Suomi-kuvaa Ranskassa sekä luoda näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia suomalaistoimijoille. Viime vuoden Suomi-ilmiö ranskalaismediassa oli maamme verrattain hyvänä näyttäytynyt koronatilanne ja sitä selittävät toimet. Ranskassa pohdittiin kuumeisesti Suomen salaisuutta. Miksi tilanteemme oli niin erilainen kuin ranskalaisten? Suomi esitettiin lehdistössä innovatiivisena ja ratkaisukeskeisenä. Muita paljon puhuttaneita aiheita olivat Huuhkajien historiallinen voitto Ranskan maajoukkueesta, pääministeri Sanna Marin ja suomalainen onnellisuus.

Kroatian kansallisena tavoitteena on vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, lisätä omaa energiatuotantoa uusiutuvista energialähteistä, parantaa sähkönsiirto- ja jakeluverkkoa, löytää energian varastointiin liittyviä innovaatioita ja tukea liikenteen biopolttoaine- ja vetyratkaisuja. Kroatia on ottanut käyttöön huutokauppamenettelyn, jolla se yrittää vauhdittaa uusiutuvan energian investointeja. Ketterimmin energia- ja ilmastotalkoisiin ovat tarttuneet Adrianmeren pohjoisrannikon saaret. Esimerkiksi monelle suomalaismatkailijallekin tutut Krk, Lošinj ja Cres ovat profiloituneet kansallisina kiertotalousajattelun edelläkävijöinä. 

Rautatieliikenteeseen panostava Portugali aloitti EU-puheenjohtajuuskaudensa Euroopan rautateiden teemavuonna 2021. Portugali satsaa rautatieliikenteeseen, sillä rautateiden katsotaan tulevaisuudessa olevan maan tärkein liikenneverkosta sekä oleellinen tekijä pyrkiessä hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. Tämänhetkinen EU-puheenjohtajamaa on ilmaissut tukevansa Saksan hallituksen TEE 2.0 –esitystä Euroopan pääkaupunkien välisten nopeiden junayhteyksien verkoston elvyttämisestä. Maassa on käynnissä kattavia rataverkostohankkeita, sekä lähivuosina uusia hankkeita tullaan käynnistämään. Portugali on niin ikään tarkastellut junayhteyksien rakentamista maan lentokentille.