Edustustojen raportit

Opettajien jatkokoulutuksen heikko tilanne nousi Saksassa keskusteluun koronapandemian etäopetusloikan myötä. Saksassa havahduttiin siihen, että koulujen digitaalinen infrastruktuuri ja opettajien digitaaliset taidot ovat paikoin erittäin puutteellisia. Infraa parannetaan jo julkisella rahoituksella; opettajien jatkokoulutus on mahdollinen seuraava kehityskohde.

Tämä raportti kertoo Saksan koulujen digiloikasta etäopetukseen pandemia-aikana, digitaalista opetusta hankaloittavasta tiukasta tietosuojapolitiikasta ja liittovaltion mittavasta investointipaketista koulujen digitalisaatioon. Lisäksi raportti listaa koulutuksen digitalisaatioalan toimijoita ja edelläkävijäkouluja, jotka voisivat toimia suomalaisten koulutusviejien pilottikumppaneina Saksassa.

Tämä raportti esittelee koulutusviennin kannalta perustavanlaatuista tietoa Saksan koulutusjärjestelmän rakenteesta, koulutuspolusta, koulutusalan toimijoista ja suurtapahtumista. Laajemmassa mittakaavassa koulutusvienti on Saksassa ennemmin maakuvatyötä kuin suurten kassavirtojen vienninedistämistä.

Ruotsiin on tulossa historiallinen työsuhdeturvalainmuutos, joka tuo mukanaan uudenlaisen opintotuen lisäkouluttautumista varten. Lakimuutoksilla turvataan työntekijän mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa työmarkkinoilla, ja parantaa työmarkkinoiden turvallisuutta ja joustavuutta. Opintotuen lopullinen muoto ei ole vielä selvillä, mutta prosessia kannattaa seurata. Opintotuki voi antaa jalansijaa aikuiskoulutuksen markkinoille Ruotsissa.

Team Finland- ja vienninedistämistyö sekä suomalaisten yritysten kansainvälistymisen edistäminen Belgiassa ovat osoittautuneet haastaviksi.

Potentiaalisimmat markkinamahdollisuudet ovat cleantech, vesi ja energiasektorit, IT-ala, startupit sekä opetusala. Työttömyys maassa on korkealla tasolla. Koronaviruspandemia on heikentänyt talouskasvua, mutta kasvun ennakoidaan palautuvan pandemian päättymisen jälkeen. Talouskehitystä pyritään parantamaan erilaisin uudistuksin. Energia-ja vesisektoreilla on suunnitelmissa suuria sekä keskikokoisia hankkeita, joihin on kansainvälistä kiinnostusta investoida.

Libanonin talous on historiallisen syvässä kriisissä, josta nouseminen tulee viemään vuosia. Valtiolla ei ole mahdollisuutta suuriin teollisiin investointeihin seuraavien 12 kuukauden aikana. YK:n, Maailmanpankin ja EU:n avustusohjelmissa voi avautua investointimahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Keskeiset alat ovat cleantech ja laajasti kiertotalous, jätehuolto- ja vedenjakelu, terveyssektori, digitalisaatio. Koulutussektorin Team Europe Initiative -aloitteen valmistelu sekä Beirutin sataman jälleenrakennus voivat avata hankemahdollisuuksia.

Suomen ja Taiwanin välinen kauppa on suhteellisen pientä, yhteisarvoltaan noin EUR602m (2020). Kauppa on kuitenkin kasvanut sitten vuoden 2019. Tavarakauppa on Suomelle alijäämäistä, palvelujen myynti taasen huomattavan ylijäämäistä. Taiwanin painottaessa tuotteita ja palveluja, joissa Suomella on paljon erityisosaamista ja tarjottavaa, näyttäytyy kaupan tuntuva kasvattaminen hyvin realistisena ja potentiaalisena vaihtoehtona. Suomi on yksi viimeisimmistä EU-valtioista, jolla ei ole verosopimusta Taiwanin kanssa, mutta yritysten toimintamahdollisuuksien helpottamiseen tähtäävää sopimusta koskevat neuvottelut ovat kalkkiviivoilla.

Kuuban hallitus on ennustanut, että maan BKT kasvaa tänä vuonna 4 prosenttia, viime vuoden kasvun ollessa 2 prosenttia (LatinNews Daily 13.1.2022).  Kuuballa on myös tarve modernisoida infrastruktuuriaan sekä koko teollisuutta.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Panama on vakaa ja kasvava, erityisesti finanssipalveluihin ja logistiikkaan pohjaava kansantalous. Potentiaalia on myös bio- ja kiertotalouden kehittämisessä, energiasektorilla ja kaivosteollisuudessa. Digitalisaatiotarpeita on lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Kolumbia on 50 milj. asukkaan kasvava kansantalous, joka tarjoaa mahdollisuuksia niin kulutuskysynnässä ja tuotannossa kuin B2B- ja B2G-markkinoillakin. Kysyntää on digitalisaatiolle ja automaatiolle, bio- ja kiertotalousratkaisuille sekä koulutus-, terveys- ja puolustussektorin tuotteille.

Irlanti on merkittävä datatalouden sekä IT-, lääke- ja terveysteknologian keskittymä, ja sektoreiden globaali kysyntä kasvaa. Irlanti voi toimia ponnahduslautana globaaleille markkinoille kansainvälisten yritysten alihankkijoina. Uusiutuvaan energiaan, kestävään liikenteeseen, erityisesti sähköautoiluun, ja energiatehokkaaseen rakentamiseen panostetaan. Mahdollisuuksia on energiasektorilla, muun muassa kaukolämmössä, älysähköverkoissa ja tuulivoimassa, sekä sähköautoiluinfrastruktuurissa. Terveydenhuollon uudistaminen luo kysyntää digitaalisille ratkaisuille. Irlanti tarvitsee osaamista kestävään maankäyttöön, maatalouteen sekä metsänhoitoon saavuttaakseen ilmastotavoitteet. Irlannin uusi pohjoismainen strategia edistää myös suomalaisen osaamisen tunnettuutta.

Kreikan talouden tärkeimpiä kasvumoottoreita ovat yritysten liiketoiminnan ja valtionhallinnon digitalisointi, mittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja kiinteistöjen energiatehokkuuteen. Jätehuollon modernisointi ja jätteiden hyödyntäminen energiaksi ovat niin ikään painopisteinä. Merenkulku ja satamien yksityistämiset voivat myös tarjota mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Markkinoille tarvitaan uusia toimijoita, muuten tarjontapuolen rajoitteet saattavat alkaa hidastaa talouden elpymistä.

Länsi-Afrikan dynaamisimpiin talouksiin kuuluva Ghana on nopeasti elpymässä koronan tuomasta syvästä notkahduksesta. Talouden odotetaan kasvavan lähivuodet 4–5 prosentin vuosivauhtia. Suomelle Ghana on läheinen samanmielinen kumppani kansainvälisissä kysymyksissä ja suomalaisyrityksille hyvä ponnahduslauta alueen markkinoille. Kysyntää suomalaiselle osaamiselle on lähivuosina etenkin digitalisaatiossa, kaivannaisteollisuudessa, kiertotaloudessa ja koulutuksessa.

Nigeria hakee digitalisaatiosta liikevoimaa öljyriippuvaisen talouden monipuolistamiseen ja tuotannon tehostamiseen kaikilla sektoreilla. Kumppaneiksi etsitään myös ulkomaisia investoijia. Investointitarpeet ovat suuria myös energiasektorilla, jossa tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä. Suomelle markkinamahdollisuuksia löytyy näiden lisäksi etenkin koulutuksesta, terveydenhuollosta ja kiertotaloudesta.

Koronan seurauksena kysyntä, kuten talouden kehitys oli erittäin heikkoa Kosovossa, mutta tällä hetkellä hallituksen eri toimenpiteiden vuoksi BKT:n arvellaan kasvavan tänä vuonna Maailmanpankin arvion mukaan noin 7,1 prosenttia. Suurin potentiaalinen mahdollisuus suomalaisyritykselle on EU:n Länsi-Balkanin investointipaketti, jossa on EU-rahoitusta jopa 9 miljardia euroa, sekä eri rahoituslaitosten tenderit. Nyt olisi tärkeää löytää yritysryppäät Suomesta, jotka voisivat osallistua näihin IPA III mukanaan tuomiin investointeihin ja avustaa yrityksiä tarjouskilpailujen haussa. Investointisuunnitelman tärkeimmät alueet ovat kestävä liikenne, puhdas energia, ympäristö ja ilmasto, digitaalinen tulevaisuus, yksityinen sektori ja inhimillinen pääoma. Nämä ovat myös alueita, joilla suomalaisilla on paljon osaamista. Kosovossa yhä jatkuva rakennusbuumi tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi hisseille, nostureille, jäteastioille ja vaikkapa suomalaisille saunoille. Alueellisen yhteistyön käynnistäminen TF-koodinaattori Janne Sykön työpanoksella lisää myös mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Thaimaassa on merkittäviä tarpeita ja kysyntää erityisesti kiertotalouden, uusiutuvan ja vihreän energian aloilla, sekä opetus sektorin uudistuksissa. Thaimaan suunnitelmat bio-, kierto- ja vihreän talouden aloilla (BCG) sekä itäisen talousalueen kehittämiseksi (Eastern Economic Corridor - EEC) tuovat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Maan autoteollisuus on kansainvälisesti merkittävä ja suunnitelmissa on sähköautojen ja akkutuotannon moninkertaistaminen. Yhteistyö Thaimaan suurten yritysten kanssa voi avata väyliä myös Kaakkois-Aasian markkinoille laajemmin.

Miehitetyllä palestiinalaisalueella olisi mahdollisesti kysyntää joillekin suomalaisille tuotteille, kuten metsäteollisuuden tuotteille sekä televiestintään ja digitalisaatioon liittyville tuotteille. Palestiinan taloudellinen tilanne on kuitenkin huono ja ostovoima heikko. Israelin miehitys estää vapaan liikkumisen ja kaupankäynnin Palestiinalaisalueella. Tästä syystä suomalaisyritysten realistisin kauppapotentiaali koskee ennen kaikkea YK:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kilpailutuksia.

Markkinamahdollisuudet Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa liittyvät liikenne-, ympäristö-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin joihin tehdään merkittäviä investointeja ja joita EU:n alueellinen investointirahoitus priorisoi vuosille 2021-2027. Lisäksi maissa toimii merkittävästi auto-, metalli- ja ICT-sektorien alihankintaa. Kysyntä alihankintaan on kasvussa, alue on lähellä EU:ta, kustannukset ovat alhaiset ja toimitusvarmuus on hyvä. Alueella on myös aktiivista kaivosteollisuutta. EU:n rahoitus vuosina 2021-2027 Länsi-Balkanilla, jossa Serbia on suurin maa, on investointitukea 9 miljardia euroa sekä investointitakuita 20 miljardia euroa.

Mosambikin talous elää tukalaa odotusvaihetta. Yhtäältä koronapandemia uusine aaltoineen aiheuttaa taloudelle yhä uusia haasteita. Toisaalta talouselämä tarkkailee maan suurten kaasuinvestointien käynnistymisen kannalta ratkaisevan tärkeän Pohjois-Mosambikin turvallisuustilanteen kehittymistä. Kaasuesiintymien hyödyntämistä koskevan keskustelun osaksi on nopeasti noussut myös näkökulma globaalista energiatransitiosta, siirtymästä fossiilisista uusiutuviin. Suomalaisyrityksille markkinamahdollisuuksia voisi avautua paitsi energiasektorilla, myös ammatillisessa koulutuksessa ja kansainvälisissä hankinnoissa.

Islannin talousnäkymät ovat hyvät; vahvan kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2022, sillä pandemian vaikutusta on pystytty hillitsemään arvioitua paremmin. Talouden kasvua vauhdittaa kotimainen kysyntä sekä matkailun ja muun viennin elpyminen. Mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle tarjoavat muun muassa terveyssektori ja biotieteet, vihreä siirtymä, infrastruktuurihankkeet ja ICT. Sauna-trendi jatkuu.

Washingtonin osavaltio on Yhdysvaltojen nopeimmin kasvavia osavaltioita ja johtavia tutkimuskeskittymiä. Teknologiateollisuuden kasvu tukee myös digitaalista transformaatiota osavaltion muilla päätoimialoilla. Esimerkkiä innovaatioklustereiden rakentamiseen ja hyödyntämiseen haetaan Pohjoismaista, joka samalla avaa mahdollisuuksia myös uudelle liiketoiminnalle.

Saudi-Arabia on Lähi-Idän suurin markkina, G20-maa, joka BKT:lla mitattuna on maailman 16. suurin talous ja Suomen merkittävin vientikohde alueella. Öljytuotteiden viennistä edelleen hyvin riippuvaisen Saudi-Arabian talous on kasvanut 2021 noin 6%:n luokkaa öljyn maailmanmarkkinahinnan palautumisen myötä. Saudi-Arabia jatkaa mittavaa uudistus- ja investointiohjelmaansa, jonka tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljystä ja petrokemian teollisuudesta. Uudistusohjelmat ja suuret megainvestointihankkeet – varsinkin futuristisen uuden NEOM-kaupungin rakennushanke - tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia digitalisaatiossa, älykkäissä energiaratkaisuissa ja älykkäässä liikkuvuudessa sekä muun infrastruktuurin rakentamisessa. Muita lupaavia sektoreita ovat kaivostoiminta ja kiertotalous sekä terveydenhuolto ja koulutus.

UK:n maailman viidenneksi suurin talous on vahvassa kasvussa. Valtio panostaa infraan ja rohkaisee yksityisiä investointeja verohelpotuksin. Kysyntää on paljon terveyssektorilla; maahan rakennetaan 40 uutta sairaalaa ja digitaaliset palveluratkaisut kiinnostavat. Vihreän talouden kasvu tarjoaa mahdollisuuksia liikenteen sähköistämisessä, energiatehokkuudessa, kaukolämmössä ja älykkäissä verkoissa. Suomen maine matkailukohteena on hyvä ja turismin kasvulle on yhä tilaa. Myös muiden palveluiden viennille on kysyntää. Kuluttajatuotteille Britannia on kulttuurisesti läheinen ja ostovoimainen markkina, jossa pandemia on lisännyt digitaalisen ja online-kaupan käyttöä. Puolustussektorilla hallitustenvälinen yhteistyö on tiivistä ja avaa mahdollisuuksia viennille.

Tunisia tavoittelee valtionhallinnon laajaa digitalisointia ja pyrkii digiratkaisuihin myös yritystasolla. Digiratkaisuilla pyritään tehostamaan myös yritysten toimintaa. Nokia kilpailee 5G-markkinoista. Suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan on kiinnostusta. Markkinamahdollisuuksia suomalaisyrityksille löytyy myös kiertotaloudesta ja sen osa-alueista. Pidemmällä aikavälillä mahdollisuuksia on nähtävissä energia-alalla Tunisian siirtyessä uusiutuviin energianlähteisiin, erityisesti aurinkovoimaan. Haasteita ovat mm. heikkenevä taloustilanne sekä talouden rakenneuudistusten hidas eteneminen. 

Kyproksen elpymis- ja resilienssisuunnitelma kohti vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta luo vision koronanjälkeiseen aikaan. Huomioon otetaan uudistukset ja investoinnit ilmastonmuutoksen hidastamiseksi sekä energia- ja liikennejärjestelmien muuttamiseksi asteittain sähköiseksi ja ympäristön kannalta kestävämmiksi. Kyproksen vesivarannot ja luontoympäristö ovat myös kohteita, joihin panostetaan. Kiertotaloutta ja kierrätystä kehitetään.

Talouskehitys on ollut nopeaa. Kuluvana vuonna BKT kasvaa ennusteiden mukaan 9,5 %. Kasvun odotetaan jatkuvan, joskin tasaantuvan aiempaan verrattuna. Inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina yli 8 prosenttiin ennen kaikkea energiahintojen voimakkaan nousun vaikutuksesta. Suomalaistaustaiset yritykset ovat vahvasti läsnä Virossa. Markkinamahdollisuuksia on paljon. Työvoimakustannukset ovat alhaisemmat kuin Suomessa, joskin Viron suhteellinen etu työvoimakustannuksissa on kaventumassa. Työvoimavaltaisia yrityksiä on jo siirtynyt Virosta halvempien työvoimakustannusten maihin (mm. tekstiiliteollisuus). Viron sitoutuminen ilmastotavoitteisiin ja tähän liittyvät energiasektorin muutokset tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Sambiassa elokuussa pidettyjen demokraattisten vaalien ja rauhanomaisen vallanvaihdoksen myötä maa elää nyt makrotalouden haasteistaan huolimatta optimistisia aikoja. Vakaana toimintaympäristönä ja tärkeänä mineraalien tuottajana tunnetussa maassa on paljon liiketoiminta- ja muuta potentiaalia.

Itävalta on vaativa markkina-alue. Se on usealla alalla, esim. metsäteollisuudessa, Suomen kilpailija. Itävallan yrityskenttä koostuu pääosin pk-sektorista. Suomalaisten yritysten on hyvä valmistautua huolellisesti hakeutuessaan Itävaltaan. Maalla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä. Itävallan energia-, digitalisaatio- ja ilmastohankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia Suomelle. Wienissä toimii myös YK:n alaisia erityisjärjestöjä, joista erityisesti UNIDO/YK:n teollistamisjärjestö sekä YK:n alainen kansainvälinen atomienergia järjestö IAEA ovat kiinnostavia suomalaisten yritysten kannalta.

Yhdysvallat on Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta merkittävin markkina. Yhdysvallat on Suomen ja Euroopan tärkein teknologiakumppani. Presidentti Joe Bidenin hallinto investoi valtavasti kotimaan kilpailukyvyn kehittämiseen ja infrastruktuurivajeen korjaamiseen. Talouskasvu jatkuu merkittävänä. Skaalautuvien yhteistyörakenteiden kautta Suomen ja suomalaisten yritysten on mahdollisuus hyötyä Yhdysvaltojen kasvusta ja kehityksestä entistä laajemmin, vaikka Buy American -painotukset aiheuttavatkin päänvaivaa.

San Marinon kaupunkivaltio on rikas noin 35 000 asukkaan kehittynyt talous, joka sijaitsee Italian koillisrannikolla. Ristiinkytkennät Italian talouteen ovat suoria, ja Italiaan suuntautuvan yrityksen kannattaa tutkia myös San Marinon markkinatarjonta. Maa voi toimia testialustana uusille tuotteille ja palveluille. Maassa on kiinnostusta suomalaisratkaisuihin niin fintechin, vihreän siirtymän kuin yleisen digitalisaationkin saralla. San Marinon markkinoilla on vähemmän kilpailua kuin suuremmissa eurooppalaisissa valtioissa. San Marino on Suomen Italian-suurlähetystön jalkamaa, ja Suomella on maassa paikallinen kunniakonsuli.

Malta on ulkomaankaupasta riippuvainen palvelutalous, jonka salliva sääntely-ympäristö tarjoaa suomalaisyrityksille englantia puhuvan testimarkkinan. Maltalla voi pilotoida uusiin teknologioihin perustuvia tuotteita ja palveluja. Suomalainen koulutusvienti Maltalle jatkuu muun muassa opettajakoulutuksen kautta. Maltan EU-elvytyshankkeiden ennakoidaan käynnistyvän vuonna 2022. Malta on Suomen Italian-suurlähetystön jalkamaa, ja Suomella on Maltalla paikallinen kunniakonsuli. Maassa toimii lisäksi suomalais-maltalainen kauppakamari.

Meksiko on korkeasti teollistunut maa, jossa koronakriisin jälkeinen sopeutuminen ja toipuminen luovat suomalaisratkaisuille konkreettista kysyntää. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihreässä elpymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.

Latvia sijoittaa tulevina vuosina 1,8 mrd. € EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin, joista yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestävään energiantuotantoon, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi 5G teollisessa tuotannossa sekä suomalaisen puolustusteollisuuden ratkaisut kiinnostavat. Näiden lisäksi suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistettyyn Rail Baltican rakentamiseen.

Italialla on käynnistyneen talouskasvun, EU:n elvytysvarojen ja suurten systeemireformien ansiosta historiallinen tilaisuus uudistua. Kaikkea vihreään ja digitaaliseen siirtymään vaadittavaa osaamista ei Italiasta löydy, ja tähän muutostyöhön suomalaisyrityksillä on annettavaa. Nyt on oikea aika etsiä paikallisia kumppaneita, joiden kanssa voi valmistautua seuraavina vuosina ennakoitavissa oleviin laajoihin julkisiin kilpailutuksiin. Samaan aikaan yksityisen sektorin kysyntä pysyy virkeänä. Käynnistynyt laaja oikeusjärjestelmäreformi edesauttaa myös bisneksen tekemistä Italiassa.

Suomalaisten yritysten kannalta Romanian parhaimmat liiketoimintamahdollisuudet liittyvät vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja sairaalainfrastruktuuriin ml. terveysteknologiaan sekä koulutukseen. Tärkein vaikuttamiskohde on julkinen sektori ml. valtionyhtiöt, koska elpymisvaroilla ja suurelta osin myös muilla EU-tukiohjelmilla toteuttavat hankkeet ovat julkisia hankintoja.

Vuoden kestäneen poliittisen käymistilan jälkeen joulukuussa 2021 nimitetyn hallituksen talouden prioriteetteja ovat innovaatiot, digitalisaatio sekä talouskasvun vihreät ratkaisut. Hallitus myös korostaa korruption kitkemistä ja oikeuslaitoksen uudistuksia. Vielä keskeneräinen kansallinen elpymissuunnitelma (6,2 mrd) kohdistaa rahoitusta mm. energiasektorille sekä eri alojen digitalisointihankkeisiin. Kiinnostus kierrätysjärjestelmiä ja kiertotalousratkaisuja kohtaan on kasvussa. Sosiaalisektorilla mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat opetussektorin reformi ja terveydenhuollon investoinnit.

Filippiinit oli viime vuosikymmenellä covid-19 –pandemiaan saakka yksi Kaakkois-Aasian dynaamisimmista talouksista. Rokotuskattavuuden noustessa ja rajoitusten lieventyessä talouskasvu on vuoden 2020 rajun sukelluksen jälkeen kiihtymässä, ja talouden arvioidaan palautuvan pandemiaa edeltävälle tasolle vaalivuoden 2022 kuluessa. Suomalaisosaamiselle on merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia älykkäässä kaupunkirakentamisessa ja energiantuotannossa, kiertotaloudessa, terveys- ja koulutussektoreilla sekä läpileikkaavasti digitalisaatiossa. Manilassa päämajaansa pitävän Aasian kehityspankin hankkeissa on suomalaisyrityksille hyödyntämätöntä potentiaalia. Filippiinien liiketoimintaympäristö on kehittymässä myönteisesti.

Tanskan hallitus julkaisi joulukuussa 2021 esityksen, jolla halutaan tukea maan kehitystä Power-to-X:n edelläkävijänä. 14 eri aloitetta sisältävään esitykseen kuuluu muun muassa 1,25 mrd. kruunun suuruinen potti PtX-polttoaineiden tuotantotukiin. Poliittista sopimusta strategiasta odotetaan keväällä.

Kenian talous on elpymässä Covid-pandemian aiheuttaman notkahduksen jäljiltä. Keskiluokkaistuvassa maassa on laajasti kysyntää suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti IT-sektori, maa- ja metsätalouden ratkaisut sekä erilaiset ympäristöystävälliset ratkaisut niin energia kuin kuluttajatuotteissakin ovat kysyttyjä. Kenian markkina on jo monella sektorilla kilpailtu, joten sillä menestyäkseen vaaditaan paitsi hyviä tuotteita myös hyvää markkinatuntemusta.

Namibialla on kunnianhimoisia tavoitteita vihreän vedyn tuotannon kehittämistä koskien. Suunnitelmissa on esimerkiksi rakentaa lähivuosina valtavia aurinkopuistoja. Myös potentiaali tuotantoon on maailmanluokkaa: pelkästään aurinkoisia päiviä on vuosittain yli 300. Vetyhankkeen ympärille kaavaillaan myös esimerkiksi ammoniakin tuotantolaitosta laiva- ja lentoliikenteen polttoaineen tuotantoon, sinkinjalostamoa, lannoitetuotantoa, meriveden suolanpuhdistuslaitosta, satamahanketta ja uutta rautatietä. Vihreän vedyn tuotantokustannukset Namibiassa arvioidaan globaalisti verrattain alhaisiksi, minkä odotetaan tekevän maan vetytuotannosta kilpailukykyistä. Parhaillaan laaditaan kansallista vihreän vedyn strategiaa ja haussa on kansainvälisiä kumppaneita suunnitelmien toteuttamiseen. Loppuvuodesta 2021 on jo solmittu yhteistyösopimuksia eräiden eurooppalaisten maiden ja yritysten kanssa, mutta yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia on edelleen runsaasti myös suomalaistoimijoille. Namibia onkin ilmaissut olevansa erittäin kiinnostunut yhteistyöstä Suomen vetyklusterin toimijoiden kanssa.

Alankomaat on tiivis ja moderni yhteiskunta, yksi Euroopan edelläkävijämaista muun muassa teknisissä sovelluksissa ja innovaatioissa. Tämä vakavarainen 17 miljoonan asukkaan ja monen kansainvälisen konsernin päämajaa isännöivä maa on kokoaan suurempi talous täynnä markkinamahdollisuuksia muun muassa huipputeknologiaa ja innovatiivisia ratkaisuja tarjoaville suomalaisyrityksille.

Nepal tarjoaa 30 miljoonan kuluttajan kasvavan markkinan, joka sijaitsee kahden taloudellisen jättiläisen – Intian ja Kiinan – välissä. Koronapandemia ja sen mukana tulleet rajoittavat toimet ovat hidastaneet Nepalin talouskasvua ja investointeja merkittävästi myös vuoden 2021 aikana ja negatiiviset vaikutukset jatkunevat edelleen vuonna 2022. Nepalin talous tarvitsee investointeja infrastruktuuriin, innovaatioita ja teknologian siirtoa toipuakseen koronaepidemian vaikutuksista kestävällä tavalla. Kansainvälisten avunantajien tuki tälle tulee olemaan merkittävä lähivuosien aikana. Suomi pyrkii kehittämään kauppasuhteitaan aloilla, joilla meillä on suhteellista etua. Näitä ovat mm. opetus, cleantech (ml. WASH, uusiutuva energia ja älykkäät energiaratkaisut) sekä ICT ja digitalisaatio.

Arabiemiirikuntien (UAE) talous on kääntynyt vuonna 2021 maltilliseen kasvuun. Vuoden loppua kohti vahvistunutta kehitystä edesauttoivat maan ripeät koronatoimet, rakenteelliset toimet sekä turismin palautuminen. Nämä ovat öljyn hinnan elpymisen lisäksi edesauttaneet maan talouden toipumista vuoden 2020 koronapandemian ja alhaisten öljyhintojen aiheuttamasta tuplashokista. UAE:n keskuspankin ennusteen mukaan BKT-kasvun odotetaan tuplaantuvan vuonna 2022. Arabiemiirikunnat jatkaa kunnianhimoisia toimia halutessaan olla koronakriisin jälkeen maailman nopeimmin toipuva talous, ja pidemmällä aikavälillä vakain ja monipuolisin talous. Arabiemiirikuntien uudistuksien keskeisiä ajureita ovat pyrkimys talouden monipuolistamiseen, vastaaminen ilmastonmuutokseen, huoltovarmuuden parantaminen ja kansainvälisten yritysinvestointien sekä osaajien houkuttelu maahan.

Puolan talous toipui nopeasti vuoden 2020 Covid-19 –pandemian aiheuttamasta tilapäisestä bruttokansantuotteen laskusta (-2,5%). Väestöltään EU:n viidenneksi suurimman jäsenmaan talouskasvuksi ennustetaan 5,2% vuodelle 2022. Talouskasvua siivittävät yksityisen kulutuksen kasvun lisäksi erityisesti investoinnit vihreään siirtymään sekä terveyden-huoltoon. Markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille tarjoavat myös digitalisaatio, teollinen valmistus, logistiikka ja meriteollisuus. Puola tarjoaa yrityksille keskeisen sijainnin EU:n sisämarkkinoilla, joustavat työmarkkinat sekä hyvin koulutetun työvoiman. Haasteina ovat korkea inflaatio ja työvoimapula sekä niistä johtuva palkkakustannusten nousu. Valtio on myös tiukentanut ohjaavaa otettaan etenkin energiasektorilla.