Yksityisillä toimijoilla on tärkeä rooli Kreikan terveydenhuollossa

Yksityisillä toimijoilla on tärkeä rooli Kreikan terveydenhuollossa

Kreikkaan aiotaan rakentaa kahden yksityisen säätiön toimesta vajaan 600 MEUR arvosta sairaalainfrastruktuuria lähivuosien aikana, jonka tarjoamia mahdollisuuksia myös suomalaisten yritysten olisi hyvä tutkia.

Onassis –säätiön julkistama uusi projekti koskee ison elinsiirtosairaalan rakentamista Ateenan alueelle, jonka kokonaisbudjetti on 130 milj. euroa. Tästä summasta on varattu 30 milj. euroa viimeistä teknologiaa olevia laitehankintoja varten. Stavros Niarchos -säätiö on puolestaan sopinut Kreikan valtion kanssa 450 milj. euron arvoisista lahjoituksista (Health Initiative) rakentamalla vuoteen 2024 mennessä kolme sairaalaa eri puolille Kreikkaa: yleissairaalat laitteistoineen Komotinin ja Spartan alueille ja yliopistollisen lastensairaalan Thessalonikiin.

 
Kuva: © SNF health initiative

Kreikan terveydenhuoltosektori rakentuu osista

Kreikan terveydenhuoltosektorin palvelutarjonta on rakentunut palasista, joissa yksityisten toimijoiden osuus on EU:n keskiarvoon verrattuna suhteellisen suuri. Kreikassa toimii vajaat 300 sairaalaa, joista yli puolet on yksityisiä. Pääosa lääkärien vastaanotoilla kirjoittamista diagnostisista kokeista tehdään yksityisen sektorin toimesta. Kreikassa arvioidaan olevan noin 3.500 yksityistä laboratorio-diagnostiikkakeskusta, joilla on sopimus valtion kanssa palveluiden tarjonnasta sosiaaliturvan piirissä oleville kansalaisille, johtuen julkisen laboratoriokapasiteetin puutteesta. Lääkärin määräämien verikokeiden, kuvannusten ym. toimien osalta potilaiden maksettavaksi jää yleensä 15 % osuus kustannuksista, joiden hinnoittelu on sovittu Kreikan valtion kanssa etukäteen.

Yksityislääkäreiden vastaanotoilla voi käydä ilmaiseksi, jos he ovat tehneet sopimuksen Kreikan valtion kanssa palveluiden tarjoamiseksi omien vastaanottojensa kautta. Lääketieteen laitokset ovat olleet hyvin suosittuja opiskelupaikkoja, vaikka sisäänpääsy on vaikeaa paikallisten ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella. Kreikassa on lääkäreitä 6,3/1000 asukasta kohden ja sairaanhoitajia vain 3,2/1000 asukasta.  Suurin osa lääkäreistä lukee erikoislääkäreiksi, ja vain noin 6 % on yleislääkäreitä. Iso määrä Kreikasta valmistuneita lääkäreitä on suunnannut opintojensa jälkeen EU-maihin tai Yhdysvaltoihin erikoistumaan, ja jäänyt sille tielleen paremmin palkattuihin töihin.

Julkiset vastaan yksityiset kustannukset

Kreikan terveydenhuoltokustannukset ovat olleet 8,4 % luokkaa bruttokansantuotteesta (vajaa 15 mrd. euroa). Julkisten terveydenhuoltokustannusten osuus on ollut noin 60 %, joka on EU:n keskiarvoa huomattavasti alhaisempi. Yksityisten terveydenhuoltokustannusten osuus on ollut suhteellisen korkea noin 5,8 mrd. euron vuosittaisella liikevaihdolla. Potilaiden suoraan tekemät ostot yksityisiltä terveydenhuollon palvelutarjoajilta on ollut Kreikan erityispiirteenä. Osa näistä kustannuksista koskee pääasiassa julkisten sairaaloiden kirurgeille annettuja epävirallisia ”jonon ohitusmaksuja” kirurgisten toimenpiteiden nopeuttamiseksi.

Kreikan julkisten sairaaloiden tekemät laitehankinnat ovat olleet pitkälti kiinni budjetin rahoituksesta tai yksityisten säätiöiden tekemistä lahjoituksista. Kreikan talouskriisin johdosta noudatetun tiukan budjettikurin aikoina ei valtion budjetista herunut paljoakaan sairaaloiden teknologian uudistamiseksi. Siten julkisissa sairaaloissa on totuttu toimimaan rinnakkain vanhan ja uuden teknologian kanssa.

Yksityiset sairaalat, klinikat ja diagnostiset keskukset pitävät maineensa kannalta tärkeänä, että heillä on käytössään viimeisintä teknologiaa olevia laitteita ja varusteita. Siten yksityinen sektori on pysynyt paremmin selvillä teknologisista uutuuksista, ja sillä on ollut varoja käytössään tätä varten. 

Isot kreikkalaiset säätiöt, kuten Onassis Foundation ja Stavros Niarchos Foundation, ovat tukeneet Kreikan terveydenhuoltosektoria rakentamalla sairaaloita tai lahjoittamalla olemassa oleville sairaaloille kalliita kuvauslaitteita, ambulansseja jne. niiden akuuttien tarpeiden mukaan.

Kuva: © Mike Tsolis, Onassis Foundation

Väestön profiili

Kreikan väestö vanhenee EU-maiden eturivissä. Viime vuonna yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli jo 21,3 %, ja vuonna 2030 arvioidaan jo 30 % väestöstä kuuluvan tähän joukkoon. Kreikkalaisten keskimääräinen elinikä on 81,3 vuotta; naisilla keskimäärin 84 vuotta ja miehillä 79 vuotta. Terveitä elinvuosia on ollut tiedossa yleensä 7 – 8, kun eläkeläisten ikäryhmään on päästy. Tavallisimpia kuolinsyitä Kreikassa ovat sydän- ja verisuonisairaudet sekä keuhkosyöpä tupakoinnin yleisyyden takia (20 % väestöstä säännöllisesti tupakoivia).

Kreikan väestö on kuitenkin suhteellisen terve johtuen pitkälti terveellisestä ruokavaliosta ja vähäisestä alkoholin kulutuksesta. Tavallisimpia kroonisia sairauksia ovat verenpainetauti (20 % väestöstä), diabetes (10 % väestöstä) sekä astma (5 % väestöstä). Kreikassa kulutetaan kuitenkin eniten antibiootteja EU-alueella, ja siten myös mikrobien resistanssi antibiootteja vastaan on kasvanut. Tämä johtuu sekä kansalaisten puutteellisesta informaatiosta ja vääristä tottumuksista, että lääkärien tai apteekkarien löyhistä käytännöistä potilaiden pyytäessä antibiootteja.

Kreikka väestön vanhenemisen lisäksi maan väkiluku myös pienenee, kun maassa syntyy vain 1,26 lasta naista kohti. Luku on EU:n alhaisimmasta päästä. Tämän lisäksi lasten ylipainoisuus on kasvava ongelma; 15-vuotiaista noin neljännes luetaan ylipainoisiksi (pojista 32 %, tytöistä 16 %). Vähäinen liikunta ja ruokailutottumusten muuttuminen nuorten keskuudessa ovat johtaneet näihin tuloksiin.

Vuoden ikäisten lasten rokotusaste on yli 96 % Kreikassa, mutta jatkossa ei kaikkien lasten osalta muisteta hoitaa ajoissa tehosterokotuksia. Kreikassa ei ole olemassa neuvolajärjestelmää, ja rokotukset ovat siten vanhempien omalla vastuulla jatkossa, ja myös itse kustannettava. Kreikan romaniväestön osalta ei lapsia aina saada rokotusohjelmien piiriin johtuen heidän liikkuvasta elämäntavastaan.

Missä vanhukset hoidetaan Kreikassa? Kreikassa on tarjolla vain noin 15.000 paikkaa vanhainkodeissa, joista puolet on yksityisellä sektorilla. Yksityiset vanhainkodit toimivat pääasiassa isoissa kaupungeissa Ateenassa ja Thessalonikissa. Julkisen sektorin paikat ovat suurimmaksi osaksi kirkon kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä. Vanhusten hoitopaikkojen vähyys tarkoittaa sitä, että suurin osa perheellisistä vanhuksista hoituu perhepiirin tuella. Jatkuvaa hoitoa tarvitsevat vanhukset päätyvät usein sairaalahoitoon, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla. 

Suurimmat yksityiset toimijat, joiden puoleen voi kääntyä suoraan

Hygeia Hospital

Euroclinic

Athens Medical Group

Mediterraneo hospital

Metropolitan Hospital

Henry Dunant Hospital Center

Mitera

Rea Maternity Hospital

Leto

Iaso

Vioiatriki

Euromedica

Iatropoli

 Teksti: Neuvonantaja Jaana Oikarinen-Vasilopoulos, Suomen suurlähetystö, Ateena