Yhdysvaltojen ydinenergia ratkaisujen edessä

Ajatushautomo CSISissa järjestettiin 18.9. ydinenergian tulevaisuutta ja turvallisuutta käsitellyt tilaisuus, jonka pääviestinä oli Yhdysvaltojen energiamarkkinoilla tapahtunut muutos. Tämä on näkynyt markkinoilla kaasutuotannon epätavanomaisena nousuna ja kaasun alhaisena hintana, joka on jäädyttänyt uudet ydinvoimalahankkeet. Keskeisiä haasteita ovat myös ydinjätteen loppusijoitus sekä kansalaismielipiteeseen vaikuttanut Fukushiman onnettomuus.

Ydinenergia tuottaa Yhdysvalloissa noin 20 prosenttia maan sähköntuotannosta ja 70 prosenttia maan päästöttömästä energiasta. Kuva: Flickr Ydinenergia tuottaa Yhdysvalloissa noin 20 prosenttia maan sähköntuotannosta ja 70 prosenttia maan päästöttömästä energiasta. Kuva: Flickr

CSIS (Center for Strategic & International Studies) järjesti yhteistyössä BPC:n (Bipartisan Policy Center), INL:n (Idaho National Laboratory) ja Third Wayn kanssa Washingtonissa 18.9.2012 keskustelutilaisuuden ydinenergian tulevaisuudesta ja sen turvaamisesta. Tilaisuudessa käsiteltiin myös ydinvoimaa uhkaavia tekijöitä sekä ydinvoimaloiden turvallisuutta.Puhujina profiloituivat muun muassa varaenergiaministeri Daniel Poneman, Blue Ribbon Commissionin edustajat (Blue Ribbon toimii energiaministeriön alaisuudessa tehtävänään pohtia ydinjätteen jälkikäsittelyä ja loppusijoitusta) sekä alan tutkijat. Perusvire oli keskustelutilaisuudessa ydinenergialle myötämielinen.

Jatkoluvat takaavat päästöttömän energian

Yhdysvalloissa toimii tällä hetkellä 104 ydinreaktoria, jotka tuottavat 20 prosenttia maan sähköntuotannosta ja 70 prosenttia kaikesta päästöttömästä energiasta. Reaktoreista jo 73 on saanut 20 vuoden jatkoluvan nykyisille 40 vuoden lisensseille, ja 13 muuta jatkohakemusta on käsiteltävänä. BPC  uskoo loppujenkin hakevan jatkolupaa seuraavien 5-10 vuoden aikana.

Suuri osa reaktoreista saavuttaa 60 vuoden iän vuonna 2029, jolloinomistajille tulee ajankohtaiseksi pohtia uutta 20 vuoden jatkolupaa. Edellä mainitut tekijät huomioiden keskustelussa kiinnitettiin huomiota siihen, mistä saadaan markkinoilta poistuva osuus päästöttömästä energiasta, mikäli uusia reaktoreita ja voimaloita ei rakenneta tulevaisuudessa enempää. 

Yhdysvaltojen voimalaturvallisuuden tason nähtiin olevan hyvällä tasolla, joskin puhujat huomauttivat, ettei koskaan saa olla liian tyytyväinen. Fukushiman ydinonnettomuus nostettiin luonnollisesti esiin ja yhtä mieltä oltiin siitä, että onnettomuudesta on otettava opiksi, jottei vastaavia tapahdu. Fukushiman ja sen mukanaan tuomien huolien todettiin osaltaan vaikuttaneen siihen, että uusia voimalahankkeita on jäädytetty.

Energiasektori halutaan pitää laaja-alaisena

Ydinenergian nähtiin olevan tärkeä osa Yhdysvaltojen tulevaisuutta huolimatta siitä, että energiamarkkinat ovat olleet muutosvaiheessa. Yhdysvaltojen intresseissä on säilyttää ydinenergia keskeisellä sijalla omassa energiapaletissaan (tällä hetkellä n. 20 % sähköntuotannossa ja 9 % kokonaisenergiantuotannossa). Kyse on paitsi energiaturvallisuudesta, mutta myös maan ydinteknologian vientimahdollisuuksista ja sen tutkimuksesta.

Muun muassa pienentynyt energian kysyntä (jota selitetään taloustilanteella ja pienentyneellä teollisuustuotannolla ja lauhemmalla talvella), tulevat ympäristösäännökset ja erityisesti niin sanottu epätavanomaisen kaasuntuotannon myötä halventunut kaasunhinta ovat johtaneet ydinenergian kannattavuuden pohtimiseen ja monien uusien ydinvoimalahankkeiden jäädyttämiseen (periaatteessa lisenssit kahdelle uudelle voimalalle on myönnetty).

Keskustelijoiden mielestä maakaasu ei kuitenkaan saisi syrjäyttää ydinvoimaa, sillä energiasektorin ei tulisi koostua ainoastaan yhdestä tai kahdesta merkittävästä energianlähteestä, vaan mahdollisimman monesta erilaisesta lähteestä. Idaho National Laboratoryn John Grossenbacher näki lisääntyvän maakaasuntuotannon myös mahdollisuutena eikä ydinenergiaa poissulkevana ratkaisuna. Grossenbacher kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että Afrikan maat alkavat käyttämään tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä Euroopan tai Yhdysvaltojen tapaan, eikä energiaa riitä ellei ydinenergiaa rakenneta lisää.

Loppusijoitus ratkaisematta

Keskeisenä haasteena on ydinjätteen loppusijoitus, josta hallinto ja kongressi eivät ole päässeet sopuun. Ydinjätteelle tulee löytää tehokas säilytys- ja hävitysstrategia. Yhtenä mahdollisena ratkaisuna pidetään välisijoituspaikkoja. Nykyinen jätteen säilyttäminen ydinlaitosten lähellä on turvallista, joka ei ole kuitenkaan hyväksyttävää pitkällä aikavälillä.

Nuclear Initiativen Pete V. Domenici ja Warren F. Miller näkivät väliaikaisen sijoituspaikan rakentamisen olevan välttämätöntä lähitulevaisuudessa ennen kuin loppusijoituspaikasta saadaan päätös aikaiseksi. He uskovat, että  tammikuussa 2012 julkaisemat suositukset lainsäädäntömuutoksiksi helpottaisivat loppusijoituspaikkapäätöksen tekemistä. 

Huoli johtoaseman menettämisestä

Tilaisuudessa kiinnitettiin huomiota siihenkin, että Yhdysvallat on ollut maailman johtava ydinteknologian kehittäjä (muun muassa kolmannen sukupolven passiivireaktorit, pienen moduulin reaktorit (SMR)), mutta viimeisinä vuosina esimerkiksi Ranska ja Etelä-Korea ovat nousseet merkittävään asemaan. Nämä maat jatkavat teknologian kehittämistä niin kansallisille kuin kansainvälisille markkinoille, eikä Yhdysvalloilla ole varaa jättäytyä tässä ”kisassa” taka-alalle.

Mikäli Yhdysvallat menettäisi johtoasemansa ja sen markkina-asema pienenisi, olisi Yhdysvaltojen vaikeampi vaikuttaa ydinenergian kehittymiseen ja ydinturvallisuuteen kansainvälisesti. Kasvava kansainvälinen mielenkiinto ydinenergiatutkimukseen tuo mahdollisuuksia amerikkalaisille yrityksille. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei ydinteknologia ei pääse vääriin käsiin, esimerkiksi terroristien hyödynnettäväksi.