Yhdysvaltain reaalitalouden ennusmerkit
Viimeisen kahden vuosineljänneksen aikana Yhdysvaltain talous ja Wall Street ovat olleet entistäkin merkittävämpi seurannan kohde. Tänä aikana huipentuneesta finanssikriisistä on koitunut lähes ennennäkemättömiä haittoja, tai vähintäänkin muutoksia, niin pankki- ja rahoitussektorille kuin muullekin taloudelle.
Finanssikriisi ei ole rajoittunut ainoastaan Yhdysvaltoihin, sillä markkinoiden ollessa kansainväliset myös seuraukset ovat olleet maailmanlaajuiset. Viimein on yleisesti myönnetty talouden olevan selvästi menossa kohti taantumaa, jollei siellä jo sitten olla. Keskustelu käykin nyt kuumana siitä, kuinka syvä taantumasta on tulossa ja mitä kaikkea on mahdollista tehdä sen eteen, että taantumasta selvittäisiin mahdollisimman hyvin.
Yhdysvalloissa kriisiin ajautumisesta syytetään niin kuluttajia kuin pankkiireitakin. Osa kuluttajista on elänyt luottojen turvin yli varojensa jo vuosia ja nyt kulutushurmion seuraukset alkavat realisoitua. Pankkiirit puolestaan tekivät osansa rakentamalla arvopapereita, joista osa oli niin monimutkaisia ja huonolaatuisia ettei niitä osattu hinnoitella markkinoilla oikein. Nämä arvopaperit levisivät myös maailmalle ja näin ollen kansainvälinen finanssikupla Yhdysvaltain vetämänä oli valmis puhkeamaan.
On huomionarvoista, että keskuspankki on laskenut ohjauskorkoaan merkittävästi finanssikriisin ja taantuman ehkäisemiseksi. Yleisesti ajatellaan, että voimakkaat koronlaskut johtavat inflaation vahvistumiseen. Tällä hetkellä inflaatiopeikkoa heikentää kuitenkin se tosiasia, että taantuman johdosta heikko yksityinen kulutus vähentää kulutustuotteiden kysyntää ja näin ollen myös inflaatiopaineita. Uusilla ohjauskoron laskuilla ei siis olekaan välttämättä yhtä merkittäviä vaikutuksia hintatason kehitykseen mitä normaalitilanteessa.
Keskuspankilla ei kuitenkaan ole enää paljoakaan varaa käyttää ohjauskorkoa apuvälineenä tilanteen piristämiseksi koron ollessa vain 1,0 prosenttia. Viimeaikaisella toiminnallaan FED on myös lisännyt likviditeettiä markkinoilla merkittävästi. Lisäämällä uusia arvopapereita keskuspankkirahan vakuudeksi on pankki samalla kasvattanut omaa tasettaan. Vielä on vaikea sanoa tulevatko kaikki lisätyt vakuudet olemaan kelvollisia vai onko kuplaa kertynyt nyt myös keskuspankin taseeseen. Osittain keskuspankinkin toimien ansiosta pankkien väliset markkinakorot ovat hieman laskeneet huippulukemista, mikä helpottaa niin kuluttajien kuin yritystenkin taloustilanteita.
Finanssikriisin myötä myös Yhdysvaltain asema kansainvälisesti on muuttunut. Selvää on, että Yhdysvaltain merkitys maailman talousmahtina on osaltaan kärsinyt ja tällä on vaikutuksia erityisesti rahoitusmarkkinoihin. Pankkeja rahoittaneet Aasian ja Lähi-idän valtiot ovat saaneet entistä merkittävämmän jalansijan rahoitusalalle Yhdysvalloissa. Lisäksi jää nähtäväksi kuinka merkittävä rooli Kiinalle ja sen huikealle ulkomaiselle valuuttavarannolle kehittyy, kun kansainvälistä taloutta aletaan vaikeuksien jälkeen rakentamaan uuteen nousuun.
Vielä viikolla 46 tulee Washingtonissa olemaan G20-maiden tapaaminen, jossa odotetaan vedettävän laajoja suuntaviivoja kansainvälisen taantuman voittamiseksi. Tapaamisen tekee jo ennalta hankalaksi kuitenkin se, että maiden oletetaan olevan osittain eri mieltä keinoista, joilla taantumaa vastaan lähdettäisiin taistelemaan. Suurvaltojen kesken tullaan varmasti keskustelemaan muun muassa Kansainvälisen valuuttarahaston rakenteesta sekä sen roolista taantuman lieventämisessä. Varmaa on kuitenkin, että lähitulevaisuudessa sääntelyä ja valvontaa rahoitusalalle tullaan entisestään lisäämään.
Yhdysvalloissa kriisin seurauksena näyttäisi olevan odotettavissa merkittäviä rajoituksia ja yleistä sääntelyä niin makrotaloudellisiin tekijöihin, rahapolitiikkaan kuin pörssikaupankäyntiin. Pankkien hakiessa ja saadessa uutta pääomaa julkiselta sektorilta tulee näille uusia ehtoja omaan toimintaan. Jo nyt on vaadittu lisää läpinäkyvyyttä, tehokkaampaa luotonannon säätelyä, tulevista osingonjaoista pidättäytymistä sekä johtajiston palkkojen leikkauksia.
Yksityinen kulutuskysyntä on perinteisesti ollut merkittävä tekijä Yhdysvaltain taloudessa. Jopa noin 70 prosenttia taloudesta koostuu yksityisestä kulutuksesta. Nyt, ensi kertaa seitsemääntoista vuoteen, kulutus kuitenkin yskii. Vuoden kolmannella neljänneksellä yksityinen kulutus väheni jopa 3,1 prosentilla, kun toisella neljänneksellä kulutus vielä kasvoi 1,2 prosentin vuositasolla. Tämä on merkittävin pudotus kulutuksessa sitten vuoden 1980. Koko amerikkalainen kulutuskäyttäytyminen näyttäisi olevan murroksessa. Ovatko lähes vastuuton lainanotto ja kerskakulutus häviämässä?
Joulumarkkinat ovat perinteisesti olleet merkittävä indikaattori talouden tilasta yksityisen kulutuksen lisääntyessä ennen joulupyhiä selvästi. Tänä vuonna joulun kulutuslukuja odotetaan suurella mielenkiinnolla, mutta ennusteet eivät lupaile erityisen hyvää. Kuluttajien arvioidaan olevan ostoksissaan selvästi aikaisempia vuosia säästäväisempiä. Tämä näkyy jo ennalta muun muassa laivaliikenteen alalta kantautuneissa uutisissa. Normaalisti tuleva joulusesonki näkyy merirahdeissa kulutustavaran tuonnin kasvaessa. Nyt näin ei kuitenkaan ole, vaan tuonti on päinvastoin rauhoittunut. Tämä voi siis puolestaan ennakoida entisestäänkin heikompaa tulosta loppuvuoden vähittäiskaupalle.
Finanssikriisi ja yleinen taantuma näkyvät selvästi myös Yhdysvaltain työttömyysluvuissa. Ensin saivat lähteä tuhannet investointipankkiirit, nyt vaikutukset tuntuvat aloilla kautta linjan. Lokakuussa työttömyysaste oli 6,5 prosenttia. Nousua edelliskuulta oli 0,4 prosenttia. Tämä oli jopa hieman enemmän, kuin mitä monet analyytikot olivat arvioineet. Vuoden 2008 aikana työllisyys on pudonnut 1,2 miljoonalla työntekijällä, joista puolet on irtisanottu viimeisen kolmen kuukauden aikana. Eniten työntekijöitä irtisanotaan teollisuustuotanto-, rakennus- ja palvelualoilla. Helpotusta tilanteeseen ei ole odotettavissa lähiaikoina, vaan työttömyyden ennakoivaan yhä vain nousevan vuoden loppua kohden.
Pankkikriisistä alkunsa saanut taantuma on vaikuttanut laaja-alaisesti talouden muillekin merkittäville sektoreille. Kriisin seuraukset näkyvät selvimmin juuri heikentyneinä rahoituksensaantimahdollisuuksina sekä kulutuskysynnän selvänä vähenemisenä.
Jo muutaman vuoden pulassa olleen yhdysvaltalaisen autoteollisuuden toiminta on entisestään vaikeutunut. Tähän mennessä jäljellä olevat kolme suurta kotimaista autovalmistajaa (General Motors, Ford ja Chrysler) ovat taistelleet eurooppalaisten ja aasialaisten yritysten kanssa markkinaosuuksista kotimarkkinoilla, mutta nyt taistellaan lisäksi myös hupenevasta rahoituksesta. Rahoitusvaikeuksiin joutunut GM, on pyrkinyt hankkimaan rahoitusta muun muassa valtiolta ja yleisesti pohditaankin, onko yritys vastaavalla tavalla ”liian suuri kaatumaan”, mitä yhdysvaltalaiset pankit aiemmin syksyllä.
Yhdysvaltalainen autoteollisuus on kustannusrakenteeltaan osittain vääristynyt siten, että yritysten toiminta on kannattavaa erityisesti suurten autojen myydessä. Trendi on kuitenkin vahvasti kallistumassa ekologisempaan ajatteluun. Kehityssuunta näyttäisi kääntyvän pienempiin autoihin ja hybridimalleihin ympäristöajattelun vahvistuessa. Kehittyneemmillä automarkkinoilla eurooppalaiset ja aasialaiset kanssakilpailijat ovat kuitenkin olleet selvästi yhdysvaltalaisia tehokkaampia. Kilpailijoihin verrattuna kotimaisilla yrityksillä sanotaan olevan myös enemmän haasteita työvoiman kanssa. Vahva liittotoiminta autoteollisuudessa vaikeuttaa merkittävästi tuotannon sopeuttamista.
Analyytikot ovat arvioineet, että autojäteiltä tulee loppumaan käteinen raha ja sitä kautta myös maksukyky vuoden 2009 aikana, jollei rahoitusruisketta saada. Yllättävää muutosta autoteollisuuden luonteessa ja toiminnassa, mikä parantaisi yritysten toimintanäkymiä kotimarkkinoilla, tuskin voidaan odottaa.
Yritykset ovat itsekin jo antaneet tulosvaroituksia ja merkkejä huonommasta huomisesta. Eri aloilta saadaan heikompia ennusteita tuleville kausille sekä ilmoituksia työvoiman vähentämisestä. Tulosvaroitukset ja heikot tulevaisuudennäkymät heikentävät yritysten pörssikursseja ja tätä kautta markkina-arvoja. Liikkeellä on kuitenkin ollut epäilyksiä siitä, ettei Wall Streetillä oltaisi vieläkään otettu taantumaa tarpeeksi hyvin huomioon arvopapereiden hinnoitteluissa. Joitakin analyytikoiden arvostuksia pidetään siis liian positiivisina taloustilanteeseen nähden ja pelkoja laskevista arvostuksista tulevaisuudessa on edelleen ilmassa.
Vallitseva markkinatilanne, jossa monien yritysten markkina-arvot ovat tippuneet merkittävästi huippulukemistaan, tarjoaa vakavaraisemmille yrityksille sekä pääomasijoittajille otollisen ilmapiirin yritysostoille. Erityisesti yritykset, jotka ovat pyrkineet aggressiiviseen kasvuun velkapääomalla, ovat nyt tarjouksessa. Vaikka näistäkään kaikki yritykset eivät ole kannattavia ostoja, arvioivat asiantuntijat jonkinasteisen yritysostojen aallon pyyhkäisevän markkinoilla vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla.
Nähtäväksi jää, mitä talouspoliittisia ratkaisuja Yhdysvalloissa ja maailmalla saadaan tehtyä taantuman hillitsemiseksi. Selvää kuitenkin on, että Yhdysvaltain rahoitus- ja sijoitusmarkkinat eivät tule enää olemaan samat kuin ennen finanssikriisiä. Pelisäännöt markkinoilla muuttuvat ja pelaajat vähenevät niin yritysten kuin työntekijöidenkin määrissä laskettuina. Vaikka taantuman helpottamisesta on selvästikin vielä aivan liian aikaista puhua, niin arvioita markkinoilla kuitenkin julkaistaan. Optimistisimmat arviot kuuluvat, että taantuma alkaisi helpottaa jo ensi vuoden lopulla; monet taasen arvioivat laskusuhdanteen kestävän vielä muutaman vuoden.