Ydinvoima osana Ison-Britannian energiapalettia

Ison-Britannian energiapoliittiset suunnitelmat nojaavat ydinvoiman käyttöön. Lähes kaikki nykyiset ydinvoimalaitokset poistuvat käytöstä seuraavan yhdentoista vuoden kuluessa, minkä vuoksi Britannialla on kiire uusia sähköntuotantokapasiteettiaan.

Nuclear plant Britanniaan suunnitteilla olevat ydinvoimalalaitokset lisäävät maan kokonaissähköntuotantokapasiteettia yhteensä 16 gigawatilla. Lisärakentamisen keskeisenä haasteena pidetään ydinenergian epävarmaa kohtelua tulevaisuudessa. Kuva: Flickr

Ydinvoimalle on annettu keskeinen rooli Britannian energiapoliittisia uudistuksia koskevissa suunnitelmissa. Ison-Britannian energiapolitiikka nojaa ydinvoiman käyttöön. Hallitus pyrkii luomaan poliittisen kehyksen, jonka turvin ydinvoima myös jatkossa on turvallinen ja luotettava osa Britannian energiantuotantoa.

Ydinvoimasähköä Britanniassa tuottaa yhdeksän aktiivista ydinvoimalaa, 16 ydinvoimalayksikköä ja yksi ydinjätevaranto. Yhteensä ydinvoimalat tuottavat vuosittain noin 10 gigawattia sähköistä tehoa (GWe), joka vastaa 22 % Britannian kokonaissähköntuotannosta. Aktiiviset voimalat sijoittuvat Britannian rannikkoalueille Englantiin, Walesiin ja Skotlantiin, ja käytössä on kolmen tyyppisiä reaktoreita: 14 kappaletta AGR-reaktoreita, yksi Magnox-reaktori ja yksi PWR-reaktori.

Lähes kaikki Britannian nykyiset ydinvoimalat tulevat elinkaarensa päähän vuoteen 2023 mennessä. Vaikka seitsemälle vanhentuvalle ydinvoimalaitokselle on suunniteltu haettavan uusia käyttölupia reaktorityypistä riippuen seitsemästä kahteenkymmeneen vuoteen, on Britannialla kasvavan energiakulutuksensa vuoksi kiire uusia ydinvoimakapasiteettiaan.

Fukushiman onnettomuus ei ole lisännyt ennakkoluuloja ydinvoimaa kohtaan Britanniassa. Tutkimusten mukaan kansalaisten ja investoijien luottamus ydinvoimaan on pysynyt ennallaan viimeisen kymmenen vuoden ajan. Arvioiden mukaan julkisella tiedotuksella ja tiukoilla turvallisuusstandardeilla on ollut tulokseen merkittävä vaikutus.

Rakenteilla olevat ydinvoimayksiköt

Hallituksen energiapolitiikkaa koskeva linjaus vuodelta 2008 sisältää suunnitelmat kahdeksan uuden ydinvoimalayksikön rakentamisesta. Hinkley Point 1 & 2 ja Sizewell C-1 & C-2 -yksiköiden rakentamisesta on sopimus ranskalaisen EFD Energyn kanssa. Shellafieldin voimalan rakentamisesta vastaa Iberdrolan ja GDF Suezin yhteishanke NuGeneration. Wylfa B ja Oldbury B -yksiköiden rakentamisesta on sopimus Horizon Nuclear Power - konsortion kanssa, jonka vastikään osti japanilainen GE-Hitachi.

Suunnitteilla olevat ydinvoimalaitokset lisäävät Britannian kokonaissähköntuotantokapasiteettia yhteensä 16 gigawatilla (GW), mikä on linjassa hallituksen tavoitteiden kanssa.

Skotlantiin ei aiota rakentaa uutta ydinvoimaa nykyisten voimaloiden poistuttua käytöstä. Skotlannissa ydinvoimaloiden tuottama sähkö pyritään korvaamaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla.

Lisärakentamisen keskeiset haasteet

Ydinvoiman lisärakentamisen keskeisenä haasteena pidetään yleisesti epävarmuutta ydinenergian kohtelusta tulevaisuudessa.

Käsitykset ydinvoimalla tuotetun sähkön globaalista tarpeellisuudesta ja muutokset valtioiden sisäisissä energiapoliittisissa linjauksissa heikentävät ydinvoimatoimijoiden halua investoida tai jatkaa operointiaan kansainvälisillä ydinvoimamarkkinoilla.

Näin kävi Horizon Nuclear Powerin alkuperäisen rakennuttajakonsortion, saksalaisen E.On-RWE:n kohdalla yhtiöiden vetäydyttyä ydinvoimaprojektista aiemmin tänä vuonna. Vetäytymispäätöksen arvellaan johtuneen suurimmaksi osaksi Saksan hallituksen päätöksestä luopua ydinvoimasta.

Britannian hallitus on asettanut tiukat aikataulutavoitteet uusien ydinvoimaloiden toimittamisesta. Arvioiden mukaan hallituksen alkuperäinen, vuoden 2019 aikataulutavoite ensimmäisten ydinvoimaloiden käyttöönotosta on liian optimistinen. Realistisempana arviona pidetään 2020-luvun alkupuolta.

Ratkaisua rakennusaikataulujen venymiselle on pyritty löytämään esimerkiksi tarjoamalla lisäresursseja rakennusprosesseja valvoville viranomaistahoille sekä valitsemalla laitostoimittajiksi sellaisia toimijoita, jotka pystyvät todistetusti toimimaan aikataulujen puitteissa.

Käytöstä poistuville ydinvoimaloille on annettu uudet purkukäytäntöihin liittyvät määräykset. Uudistuksen mukaan vanhat voimalat on purettava, käytetty polttoaine poistettava, radioaktiivinen ja muu jäte hävitettävä ja maa-alue puhdistettava. Nykyisten laskelmien mukaan veronmaksajia odottaa huikea 49 miljardin punnan purkulasku.

Britannialla ei ole kattavaa suunnitelmaa ydinjätteen loppusijoituksesta, ja tämän kysymyksen ratkaiseminen onkin yksi lähitulevaisuuden merkittäviä kysymyksiä. Arvioiden mukaan ensimmäiset uudet ydinjätteen loppusijoituspaikat olisivat valmiita aikaisintaan vuonna 2040.

Uusiutuva energiapolitiikka ja ydinvoimaa koskevat linjaukset

Hallituksen esitys uudesta energialaista (Energy Bill) on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Esityksessä hallitus pyrkii katkeamattoman energiantuotannon turvaamiseen, hiilipäästöjen vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen, ilmastonmuutoksen rajoittamiseen, sekä löytämään ratkaisuja edellä mainittuihin ydinenergian lisärakentamisen liittyviin ongelmiin.

Ydinvoimateollisuuden näkökulmasta yksi energialakiuudistuksen merkittävimmistä kysymyksistä on pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuva syöttötariffi (Feed in Tariff) sekä Contract for Difference -järjestelmä, jonka avulla hallitus sitoutuu maksamaan matalahiilistä sähköä tuottaville toimijoille markkinahintaan sidottua syöttötariffia.

Uudistus toimii myös investointitukijärjestelmänä, jonka avulla riskejä voitaisiin madaltaa ja investoijien luottoa uusiin energiantuotantoprojekteihin voidaan nostaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muut ydinvoimasektoria koskevat energiauudistukset liittyvät fossiilisia polttoaineita käyttävien ydinvoimalaitosten hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä ydinvoimaviranomaistahojen hallinnolliseen uudistamiseen. Ydinvoimasektorin säätelyn, turvallisuuden ja lupamenettelyprosessien valvonnan viranomaistahot on yhdistetty yhdeksi toimijaksi (Office for Nuclear Regulations).

Yksityisellä sektorilla toimivien ydinvoimayhtiöiden toiminnan ohjaamista ja rakennushankkeiden edistämistä varten on puolestaan perustettu kokonaan uusi viranomaistaho (Office for Nuclear Development, OND).

OND:n on määrä eriytyä valtiosta riippumattomaksi toimijaksi vuonna 2014. Kotimaisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn sekä investointien lisäämiseksi hallitus pyrkii ydinvoiman
aluekaavoitus- ja rakentamislupamenettelyprosessien (Generic Design Assessment process) yksinkertaistamiseen.

Dialogia ja vuorovaikutusta eri viranomaisten, ydinvoimatoimijoiden ja järjestöjen
välillä on lisätty tuntuvasti. Uusista ydinvoimaa koskevista päätöksistä ja suunnitelmista on pyritty tekemään mahdollisimman läpinäkyviä. Viranomaiset julkaisevat toimintaraportteja ja videoivat istuntojaan nettisivuilleen, kansalaisille tarjotaan tietoutta ja mahdollisuuksia osallistua keskustelufoorumeihin ja yrityksille pidetään ’ydinvoima ja business’ -teemoja käsitteleviä seminaareja.

Hallitus on painottanut, ettei se aio tehdä päätöstä mahdollisista uusista ydinvoimahankkeista ennen kuin sen esitys sähkömarkkinauudistuksesta on astunut voimaan ja varmat rahoitusmekanismit matalahiilisistä energiatuotannonkeinoista ovat selvillä.

Henna-Emilia Tirkkonen

energia
ilmastonmuutokset
kauppa
turvallisuus
ympäristö