WTO-jäsenyys rajoittaa maataloustukia Venäjällä

Venäjän WTO-jäsenyyden tuomat maatalouden sitoumukset ja maataloustuen määrä puhuttavat tällä hetkellä hallitusta, duumaa ja maatalouden toimijoita. Maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset ja alan kannattavuuden huononeminen. Hallitus on käynnistänyt keskustelut maataloustukien tulevaisuudesta.

Erityisesti maataloustuottajia huolettavat WTO-velvoitteiden mukaiset liha- ja maitotuotteiden tuontitullien alennukset. Toimijoiden mukaan erityisesti siankasvatus kärsii WTO-jäsenyydestä. Alan toimijoiden mukaan tuontitullien lasku tekee siankasvatuksesta kannattamatonta ja investoinnit alalla tulevat tyrehtymään.

Kärsijöiksi ovat ilmoittautuneet myös maatalouskonevalmistajat. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä uusien maatalouskoneiden tuontitullit ja myös käytettyjen koneiden tullit alenevat. Maatalouskonevalmistajien yhdistys ehdottaakin kotimaisen maatalouskonetuotannon tukemista lähes 400 miljoonalla eurolla.

WTO tuo rajoitteita tukiin

WTO-sopimuksen mukaan Venäjän suorat maataloustuet voivat nousta 9 miljardiin dollariin (6,3 miljardia euroa) vuonna 2013, minkä jälkeen niiden on laskettava vähitellen vuoteen 2018 mennessä 4,4 miljardiin dollariin (3,1 miljardia euroa). Tänä vuonna maataloustuen arvioidaan olevan 5,7 miljardia dollaria.

Rajoitus koskee kuitenkin vain kilpailua rajoittavia tukimuotoja, joihin kuuluvat suorat tuet ja maatalouden tukiaiset. Maatalousministeriö etsii keinoja kasvattaa sellaisten tukien osuutta, joiden määrää ei rajoiteta, Näihin kuuluvat muun muassa infrastruktuurin kehittäminen, teiden ja asuntojen rakentaminen, työntekijöiden koulutus, tiede ja vakuuttaminen.

Lakiin maataloudesta ehdotetaan muutosta, jonka mukaan tiettyjen kriteerien perusteella voidaan määrittää maatalouden harjoittamisen kannalta epäsuotuiset alueet. Näiden alueiden maatalouden toimijoille voidaan maksaa tukiaisia ilman WTO:n rajoitteita.

Maaseudun infrastruktuurin parantaminen saamassa lisärahaa

Venäjän valtiollisen maatalouden kehittämisohjelman 2013–2020 luonnoksen viimeistelemiseksi pääministeri Dmitri Medvedev ehdottaa tarkasteltavaksi mahdollisuuksia budjettimäärärahojen lisäämiseksi alueiden taloudellisesti merkittävien maatalouden kehittämisohjelmien tukemiseksi.

Sen lisäksi pääministeri määräsi alueiden toimeenpanevia elimiä toimittamaan hallitukseen ehdotuksia valtiontuesta infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi maaseudulla.

Myös maatalousministeri Nikolai Fedorov on korostanut ensimmäisissä haastatteluissaan maaseudun infrastruktuurin ja elinolosuhteiden parantamista. Maaseudulla asuu noin 40 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa maan väestöstä.

Myös nykyisessä maatalouden kehittämisohjelmassa 2008–2012 on alaohjelmana maaseudun kehittämisohjelma, joka käynnistyi jo vuonna 2003 ja joka liitettiin osaksi kehittämisohjelmaa vuonna 2008.

Liha- ja nautakarjatalouden kehittäminen seuraava tavoite

Vuosina 2006–2011 siipikarjanlihan tuotanto kasvoi Venäjällä 1,9-kertaiseksi ja sianlihan 1,5-kertaiseksi. Maatalousministeriön mukaan näiden suhteen ollaan omavaraisia jo parin vuoden sisällä ja vuoteen 2020 mennessä viennin uskotaan olevan hyvässä kasvussa.

Naudanlihan- ja maidontuotanto ei sen sijaan ole kehittynyt yhtä suotuisasti. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen nautojen lukumäärä laski yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Vasta viime vuonna lasku saatiin pysähtymään. Maidontuotanto on polkenut paikallaan jo vuosia, ja vuosina 2006–2011 se oli pienessä kasvussa. Uuden maatalousohjelman mukaan tavoitteena on saavuttaa myös naudanlihan ja maidon omavaraisuus vuoteen 2020 mennessä.

Ilman konkreettisia päivämääriä pääministeri Medvedev määräsi ”tarkasteltavaksi mahdollisuuksia” korkotukien myöntämiseksi maksimissaan kolmen vuoden ajaksi liha- ja nautakarjatalouden tuotannon kehittämiseksi. Pääministerin mukaan hallitus harkitsee myös infrastruktuurin rakentamisen kustannusten osittaista hyvittämistä suurissa karjataloushankkeissa. Lisäksi hallitus valmistelee päätöstä jatkaa helpotusta alv-maksuissa tuotaessa jalostuskarjaa tulliliiton alueelle sekä pidentää myös voittoveron alennusta maataloustuottajille.

Maatalousministeri Fedorovin mukaan karjataloutta tulisi kehittää nimenomaan mustanmullan alueen ulkopuolella alueilla, jotka eivät sovellu viljanviljelyyn. Ministerin mukaan erityisesti Itä-Siperiassa ja Venäjän Kaukoidässä on erinomaisia laidunmaita. Lisäksi lihan ja lihatuotteiden vientiä ajatellen alueiden sijainti on houkutteleva Aasian ja Tyynenmeren alueen suuria markkinoita silmällä pitäen.

Yksi lisätoimi myös lihantuotannon kehittämiseksi on pääministerin esille ottama rahoitusinstituutioiden pääomittaminen, jotta ne voisivat rahoittaa maataloussektorin investointihankkeita. Kyse on lähinnä valtion omistamista maatalouspankki Rosselhozbankista ja ulkomaankauppapankki VEB:stä.

Hallitus ja finanssiministeriö pitävät maatalousohjelman luonnosta kalliina

Maatalousministeriö, finanssiministeriö ja hallitus ovat taittaneet peistä uuden maatalousohjelman rahoituksesta syyskuusta 2011 lähtien. Finanssiministeriön on vaikea lämmetä maatalousministeriön esitykselle maatalouden rahoituksen lisäämiseksi.

Yksi tärkeä syy on alkanut öljyn hinnan alamäki. öljy- ja kaasuverot kattavat noin puolet Venäjän federaation budjetin tuloista. Vuoden 2013 budjetti laadittiin 97 dollarin tynnyrihinnalle. Kesäkuun alussa ministeriö esitti hallitukselle, että ensi vuosi olisikin elettävä 82 dollarin mukaisesti.