WFP varoittaa Nepalia uhkaavasta ruokakriisistä

YK:n ruokaohjelman (WFP) tuore hätäraportti varoittaa Nepalia uhkaavasta ruokakriisistä. Talvisato on jäämässä paikoitellen olemattomaksi mitättömien sateiden vuoksi ja arviolta kaksi miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa lähikuukausien aikana. Tilanne on erityisen huono kukkula- ja vuoristoalueilla kauko- ja keskilännessä. 

WFP, kartta vehnäntuotannosta Nepalissa. (Linkki toiselle verkkosivustolle) (avautuu uuteen ikkunaan)WFP:n kartta vehnäntuotannosta. Kuva napauttamalla kartta avautuu PDF-tiedostona.

Nepalin talvisato on tänä vuonna jäämässä erittäin huonoksi ja ruokakriisi uhkaa YK:n ruokaohjelman (WFP) mukaan lähes kahta miljoonaa nepalilaista. 

Nepalin talvisato koostuu pääosin vehnästä ja jonkin verran myös ohrasta. Vehnää viljellään koko maassa ja sen viljely aloitetaan Terailla ja eteläisillä kukkula-alueilla marraskuun aikana. Pohjoisilla kukkula- ja vuoristoalueilla viljely aloitetaan myöhemmin, kuitenkin viimeistään ennen joulukuun loppua.

Sadonkorjuu aloitetaan eteläisillä alueilla maaliskuun puolessa välissä ja pohjoisessa myöhemmin, viimeistään kuitenkin ennen kesäkuun alkua. Nepalin meteorologisen laitoksen ja Nepalin ruokaturvajärjestelmän mukaan sää Nepalissa oli loka- ja helmikuun välisenä aikana keskimääräistä kuivempi ja lämpimämpi.

Useilla alueilla ei satanut lainkaan tällä ajanjaksolla. Näin ollen sadot ovat tietyillä alueilla jäämässä erittäin pieniksi.

Huolestuttavan tilanteen vuoksi FSMS selvitti viljelijöiden odotuksia tulevasta sadosta haastattelemalla 725 maanviljelijää 27 hallinnollisella alueella. Lähes 70 prosenttia viljelijöistä odottaa huonoa (30–50 % keskimääräistä huonompi sato) tai erittäin huonoa (yli 50 % huonompi sato) talvisatoa. Ainoastaan 10 prosenttia viljelijöistä, joista suurin osa asuu Terailla, odottaa normaalia tai hyvää vehnäsatoa. Kukkula- ja vuoristoalueiden viljelijöiden odotukset ovat synkimmät.

Tilanteen vakavuutta lisää se, että hyvästä kesäsadosta huolimatta kotitalouksien ruokavarastot ovat tällä hetkellä keskimäärin 20 prosenttia pienemmät viime vuoteen verrattuna. WFP:n arvion mukaan ruokavarastot riittävät hädin tuskin vehnänkorjuun alkuun. Koska talvisadon odotetaan olevan erityisen heikko, ruokakriisi pahenee kunnes kesäsatoa päästään korjaamaan elo- ja syyskuussa.

Alla olevassa taulukossa on esitetty WFP:n arvio kotitalouksien ruokavarastojen keskimääräisestä riittävyydestä eri satoskenaarioissa. 

Ennakoitu sato

Ruokavarastojen riittävyys sadonkorjuun jälkeen

Erittäin heikko (>70 % keskimääräistä huonompi)

Enintään 2-3 viikkoa

Hyvin heikko (50–70 % keskimääräistä huonompi)    

Enintään 1 kuukausi

Heikko (30–50 % keskimääräistä huonompi)   

1-2 kuukautta

Kohtuullinen (10–30 % keskimääräistä huonompi)

2-3 kuukautta

Normaali (enintään 10 % keskimääräistä huonompi)

3-4 kuukautta tai enemmän

FSMS:n mukaan suurimmat satotappiot (yli 70 prosenttia) tullaan kokemaan kukkula- ja vuoristoalueilla kauko- ja keskilännessä erityisesti Bajhangin, Baitadin, Achhamin ja Rolpan hallintoalueilla.

Hieman pienemmät satotappiot (50–70 prosenttia) uhkaavat Rasuwan hallintoalueen pohjoisosia ja Kavren hallintoalueen keskiosaa. Näillä alueilla ruokakriisin uhka on välitön ja yhä kalliit ruoan hinnat pahentavat ongelmaa.

WFP:n vuoden 2008 perusruokamarkkinakatsauksen ja vuoden 2009 ennusteen (2008 Nepal Staple Food Market Review & Outlook for 2009) mukaan kotitalouksien yleisimmät selviytymiskeinot vuoden 2008 loppupuolella oli ruokatottumusten muuttaminen (67 % vastanneista ilmoitti toimineensa näin viimeisten 6kk aikana), ei-ruokatuotteiden kulutuksesta tinkiminen (56 %) ja säästöjen käyttäminen ruokaostoksiin (54 %). Lähes 29 prosenttia ilmoitti vähentäneensä päivittäisten ruoka-annostensa määrää. WFP:n tuoreen hätäraportin mukaan noin kolmasosa maaseudulla asuvista kotitalouksista on jo tämän vuoden aikana joutunut myymään omaisuuttaan ruokamenojen rahoittamiseksi.

Vastaava luku viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 20 prosenttia. Omaisuuden myynti vaikuttaa kotitalouksien toimintakykyyn kahdella tavalla. Ensinnäkin se heikentää kotitalouksien kykyä selvitä tulevista kriiseistä. Lisäksi se voi heikentää kotitalouksien toimeentuloa, sillä myytävä omaisuus on usein sellaista, jota käytetään tuotannontekijänä (esim. kotieläimet ja työkalut) maanviljelyksessä.

Nepalin jatkuvat lakot heikentävät myös osaltaan ruokaturvatilannetta. Lakot ovat yleisiä koko maassa, mutta erityisesti Terain asukkaille ne ovat jo lähes arkipäivää. WFP:n erillisen lakkojen vaikutuksia arvioivan raportin (liitteenä) mukaan lähes jokainen (n. 93 %) Terailla toimivasta ruoanmyyjästä ilmoitti, että lakot ovat suurin ongelma heidän toiminnalleen. Jopa 14 prosenttia Terailla toimivista ruoanmyyjistä joutui keskeyttämään toimintansa lakkojen vuoksi viime vuoden viimeisellä puoliskolla. Lakot nostavat ruoan hintoja koko maassa, sillä ne lisäävät kuljetuskustannuksia ja vaikeuttavat sekä myyjien että ostajien pääsyä markkinoille.

WFP antaa jo nyt ruoka-apua 1,5 miljoonalle ihmiselle mainituilla ruokakriisialueilla. Nepalin maatalousministeriö, WFP ja YK:n alainen elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ovat järjestämässä pikaista sato- ja ruokaturvatutkimusta tilanteen kartoittamiseksi. Toukokuun alussa valmistuvan selvityksen pohjalta tehdään toimintasuunnitelma ruokakriisin taltuttamiseksi. WFP:n arvion mukaan kuivuudesta kärsivien alueiden auttamiseksi tarvitaan noin 35 miljoonaa dollaria.

Myös Euroopan komissiolla on tekeillä Nepalin ruokaturvaa edistävä ohjelma. Ohjelma on osa laajempaa ruokarahastokokonaisuutta, jonka toiminnan tavoitteena on kehitysmaiden tukeminen ruoan hinnannoususta ja hintojen heilahtelusta johtuvan kriisin helpottamiseksi sekä ruokaturvan parantamiseksi. Se toteutetaan yhdessä muiden toimijoiden (ainakin WFP ja FAO) kanssa. Ohjelmaan kuuluu turvaverkkojen rakentaminen, elintarvikkeiden saatavuuden parantaminen,  kapasiteetin kasvattaminen ja koulutus sekä monitorointijärjestelmien kehittäminen.

maaseutu