Wenzhou – Kiinan finanssisektorin uudistusten alku?

Wenzhou – Kiinan finanssisektorin uudistusten alku?

Talousreformeistaan tunnettu Wenzhou on Zhejiangin rannikkokaupunki. Kuva: Bert van DijkTalousreformeistaan tunnettu Wenzhou on Zhejiangin rannikkokaupunki. Kuva: Bert van Dijk

Kiinan vuoden 2011 luottokriisi johti maaliskuussa 2012 ensimmäisiin konkreettisiin talousuudistuksiin Itä-Kiinassa. Keskushallitus hyväksyi Wenzhoussa, Zhejiangin provinssissa pilottihankkeen, jolla laillistetaan kaupungin suuret yksityiset pääomamarkkinat ja sallitaan kiinalaisten tehdä suoria offshore-sijoituksia. Hanke on nähtävissä osana pyrkimystä finanssi- ja pääomamarkkinoiden asteittaiseen avaamiseen samalla, kun riskien hallinnan ohjakset pidetään tiukasti keskushallinnon käsissä.

Zhejiangin maakunta Itä-Kiinassa tunnettiin Kiinan yksityisten finanssimarkkinoiden keskuksena jo ennen vuoden 2008 talouskriisiä, jolloin äkillinen likviditeetin hupeneminen saattoi niin lainaajat kuin lainanottajatkin vaikeuksiin. Kiina toipui talouskriisistä huomattavasti muuta maailmaa nopeammin, ja erityisesti Zhejiangin pienet ja keskisuuret yritykset janosivat edelleen rahoitusta, jota keskushallituksen kiristyvän talouspolitiikan vuoksi oli hankalaa saada valtion pankeilta. Kiinan valtion pankit ovat vaatimuksista huolimatta välttäneet lainanantoa yksityiselle sektorille, jolle lainaamista ne ovat pitäneet riskipitoisena, ja suosineet lainanantoa valtion omistamille yrityksille, joiden takaisinmaksukykyä pidetään taattuna. Valtion pankkien sijasta yritykset ovatkin joutuneet kääntymään yksityisten luotonantajien puoleen joutuen samalla maksamaan useiden kymmenien prosenttien suuruista vuotuista korkoa.

Luottokriisi pakotti uudistuksiin

Vuoden 2011 lopulla tilanne kärjistyi niin kutsutussa luottokriisissä, jolloin useat Kiinan pienistä ja keskisuurista yrityksistä joutuivat lopettamaan toimintansa likviditeetin puutteen takia, hallinnon elvyttämistoimista huolimatta.

Luottokriisi johti kontrolloimattomaan yksityisten finanssimarkkinoiden laajentumiseen, jonka sivuoireena myös yhteiskunnallista vakautta uhanneet taloudelliset erimielisyydet ja rikokset lisääntyivät. Rohkeimpien arvioiden mukaan Wenzhoussa jopa viidennes pienistä ja keskisuurista yrityksistä lopetti toimintansa ja yli 100 yritysjohtajaa pakeni velkojiaan ulkomaille; hallituksen arvioiden mukaan noin 5–10 prosenttia yrityksistä koki jonkinasteisia likviditeettiongelmia. 

Kriisin ollessa kuumimmillaan lokakuussa 2011 Kiinan pääministeri Wen Jiabao vieraili Wenzhoussa ja totesi, että pankkien tulisi suosia pk-yrityksiä luotonannossa ja helpottaa niiden toimintaa vähentämällä lainanottokustannuksia ja korottamalla pankkien kannattamattomien lainojen (NPL, non-performing loan) sietokykyä. Maaliskuussa 2012 Kiinan kansankongressin tapaamisessa Wen ennakoi talousuudistuksia sanoen, että Kiinan tulee ohjata yksityiset pääomamarkkinat virallisen valvonnan alle. Ilmoitus tarkoitti samalla yksityisten pääomamarkkinoiden kehityksen rohkaisemista.

Yritysrahoitusta yksityisiltä pääomamarkkinoilta

Maaliskuun lopulla 2012 Kiinan keskushallitus hyväksyi Wenzhoussa toteutettavan pilottihankkeen, joka onnistuessaan saattaa merkitä syvällisiä muutoksia Kiinan rahoitusjärjestelmään, ja täten koko maailman rahoitusmarkkinoille. Hankkeen myötä Wenzhoulle myönnettiin erityisfinanssialueen status (special financial zone). Maaliskuun alusta lähtien Wenzhoun yritykset ovat avoimesti voineet hakea rahoitusta niin kutsutuilta harmailta eli yksityisiltä pääomamarkkinoilta (private capital market), jotka saavat nyt toimia laillisesti paikallisina pankkeina, sijoitusyhtiöinä tai rekisteröityneinä lainaajina.

Muutos voidaan nähdä suorana jatkumona vuoden 2011 luottokriisistä ja keskushallinnon tavoitteesta kontrolloida ja vakauttaa finanssimarkkinat sekä murtaa suurten pankkien monopoli luotonannossa. Hankkeen onnistuessa Wenzhoun hanke saatetaan laajentaa kansalliseksi ohjelmaksi. Pääministeri Wen Jiabao totesikin 3.4.2012, että ”– – keskushallinto on sitoutunut purkamaan finanssisektorin monopolit ja päästämään yksityisen pääoman [rahoitusmarkkinoille] – –. Wenzhoun hankkeen onnistuneet kokemukset saatetaan ottaa käyttöön maanlaajuisesti.” Hankkeen odotetaan etenevän asteittain siten, että jokainen askel tuo lisää ohjeistuksia uudistuksista, yksityisen pääoman toimintamahdollisuuksista ja yksityisten finanssi-instituutioiden perustamiskriteereistä Wenzhoussa. Ohjelman maanlaajuinen omaksuminen jää todennäköisesti odottamaan Wenzhoun hankkeen tulosten analysointia.

Suoria offshore-sijoituksia

Toisena merkittävänä askeleena sallitaan suorat offshore-sijoitukset tietyin vielä julkaisemattomin ehdoin sekä rohkaistaan sijoittamaan paikallisiin finanssi-instituutioihin. Eräiden arvioiden mukaan Wenzhoun pilottihanke saattaisi avata kiinalaiset rahoitusmarkkinat myös ulkomaisille institutionaalisille ja yksityisille sijoittajille. Toisaalta hanke myös huolestuttaa joitakin analyytikkoja, koska sen rohkaisemaa toimintaa ei voida vielä tehokkaasti valvoa siihen liittyvän lainsäädännön puuttuessa eikä pienlainausyrityksen perustamiskriteerejä ole määritelty tarkasti. Useat uskovat, että hanke olisi onnistuessaankin vain marginaalinen askel Kiinan talousuudistuksissa; paljon tärkeämpiä olisivat perustavanlaatuiset muutokset Kiinan finanssisektorilla, kuten korkokannan vapauttaminen.

Harmaat pääomamarkkinat halutaan virallistaa

Hallituksen toimet tulivat makrotaloudellisesti kriittiseen aikaan. Huhtikuuhun 2012 mennessä Zhejiangin maakunnan kannattamattomien lainojen määrä oli noussut lähes kahteen prosenttiin kokonaislainamäärästä, kun vielä elokuussa 2011 niiden määrä oli maan alhaisin (0,37 prosenttia). Wenzhoun paikallisviranomaiset katsovat kasvavien lainanmaksuvaikeuksien johtuvan alueen vientivetoisen talouskasvun hiljentymisestä. Tämä näkyy myös kaupungin harmailla pääomamarkkinoilla, joiden arvioitiin kutistuneen elokuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana noin kolmanneksella ja joiden keskimääräinen korkotaso laski yli kolmella prosenttiyksiköllä 21,58 prosenttiin. Kaikkiaan Wenzhoussa arvioidaan olevan noin 600 miljardin renminbin (n. 75,5 miljardin euron) arvosta yksityistä pääomaa odottamassa sijoitusmahdollisuuksia. Economistin hiljattain järjestämän seminaarin asiantuntijat arvioivat Wenzhoun harmaiden pääomamarkkinoiden vastaavan noin 40 prosenttia kaikista kaupungin lainoista. 

Vastatakseen hankkeen odotettavissa oleviin haasteisiin Wenzhoun lainsäätäjät julkaisivat toukokuussa 2012 joukon säädöksiä, joiden on määrä virallistaa yksityiset pääomamarkkinat sekä varmistaa, että paikalliset oikeuslaitokset ovat valmiita käsittelemään hankkeeseen liittyviä kysymyksiä. Wenzhoun oikeusistuin (Intermediate People’s Court) totesikin sittemmin verkkosivuillaan, että se tunnustaa yksityisten lainasitoumusten laillisuuden ja varjelee laillisia, yksityisiä lainamarkkinoita. Lisäksi se mainitsi tukevansa toimenpiteitä, jotka kannustavat yksityisiä kansalaisia tekemään suoria offshore-sijoituksia ja siihen liittyvän palvelusektorin kehitystä. Edelleen toukokuussa Wenzhou ilmoitti sallivansa yksityiset sijoitukset sen tuleviin rautatieprojekteihin (LTR, light rail transit) osana finanssiuudistuksia. Ilmoituksen taustalla on huhtikuussa 2012 annettu maanlaajuinen ohjeistus, joka sallii yksityiset sijoitukset Kiinan logistiikka-, rautatie- ja terveydenhuoltosektoreille.

Wenzhousta mallia muuallekin?

Wenzhoun tapahtumia pidetään tarkasti silmällä paitsi syksyllä tapahtuvaan vallanvaihtoon valmistautuvassa Pekingissä, myös Shanghaissa, josta keskushallinto on moneen otteeseen ilmoittanut kehittävänsä globaalin finanssikeskuksen vuoteen 2020 mennessä. Tämä kunnianhimoinen tavoite on keskeisesti esillä Kiinan 12. viisivuotiskaudella (2011–2015), jota kutsutaan ”strategisten mahdollisuuksien kaudeksi” kansainvälisen finanssikeskuksen luomisessa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää ennen muuta pääomaliikkeiden vapauttamista ja sitä kautta renminbimääräisten finanssitransaktioiden volyymin huomattavaa lisäystä sekä finanssi-instituutioiden kansainvälisen toiminnan kasvua. Shanghain ja Kiinan onkin kyettävä lisäämään markkinoiden luottamusta ja taloudenpidon läpinäkyvyyttä, missä keskeisessä osassa ovat myös ja ennen muuta valtio-omisteiset yhtiöt.

Wenzhoun pilottihanke on täysin linjassa Kiinan pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa. Näistä keskeisin, pääomaliikkeiden vapauttaminen vuoteen 2015 mennessä, on asiantuntija-arvioiden mukaan saavutettavissa oleva tavoite. Wenzhoun uudistusten jatkeena julkistettiin hiljattain eteläisessä Shenzhenin kaupungissa pilottihanke, jossa koeluontoisesti sallitaan rajat ylittävä velkakirja- ja lainarahoitus Hongkongin ja uuden erityisalueen välillä.

kauppa