Voi hyvin!
- Suomalais-japanilainen hyvinvointialan yhteistyö

Suomessa käytetään kehittyneitä julkisen terveydenhoidon ja vanhustenhoidon ratkaisuja, jotka kiinnostavat japanilaisia.

Väestö ikääntyy nopeasti Suomessa ja Japanissa. Japanilaiset naiset elävät maailmassa pisimpään. Vuonna 2006 naisten eliniänodote oli Japanissa 85,81 vuotta ja Suomessa 82 vuotta. 

Suuret ikäluokat ovat molemmissa maissa jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Japanin väestöstä on jo nyt 20 prosenttia yli 65-vuotiaita, mikä tarkoittaa yli 25 miljoonaa ihmistä. 

Erilaisten sosiaalisten rakenteiden vuoksi eläkeläisten tarpeet ovat erilaiset Suomessa ja Japanissa. Eläkkeelle jäävä sukupolvi Japanissa koostuu uralleen omistautuneista miehistä ja lähinnä kotiäiteinä toimineista naisista. 

Japanissa vanhukset on perinteisesti hoidettu perheiden sisällä. Vanhimman pojan vaimon velvollisuutena on edelleen hoitaa ikääntyvät appivanhemmat kotona. Jopa sairaalassa tapahtuva hoito edellyttää osittain naispuolisen perheenjäsenen osallistumista.

Väestön pitkäikäisyyden vuoksi monet miniät ovat itsekin eläkeikäisiä tai anopit valitsevat mieluummin maksullisia palveluja kuin ovat miniänsä riesana. Tämä on synnyttänyt kysyntää vanhusten hoivayksiköille ja erilaisille kotihoidon palveluille Japanissa.

Mallia Suomesta 

Vuonna 2004 Sendain kaupunkiin Japaniin rakennettiin suomalaisen mallin mukainen vanhusten palveluyksikkö, Sendan-no-yakata, osana Sendai-Finland Wellbeing Center -hanketta. Yksikössä on sata paikkaa pitkäaikaishoidolle ja 20 paikkaa lyhytkestoiselle sekä päiväkeskuspalveluja ja kuntoutusta. 

Toiminnasta vastaa japanilainen asiantuntijaorganisaatio, Tohoku Fukushi Corporation, mutta se perustuu suomalaiseen ajattelumalliin ja korostaa muun muassa yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. 

Japanilaisittain uutta ovat yhden hengen huoneet kymmenen huoneen soluissa, jotka jakavat keittiön ja oleskelutilat. Jokaisessa huoneessa on oma WC ja iso parveke, ja liikkuminen on mahdollista kaikkialla itsenäisesti pyörätuolissakin. 

Suomalainen ajattelutapa näkyy myös kuntoutuksen edistämisessä: rakennuksen alakerroksessa sijaitsevat kuntosali ja uima-allas. Viidennessä kerroksessa on suomalainen sauna. 

Talon arkkitehtuuri on suomalaista, ja sisustus vessoineen ja kalusteineen pääosin Suomesta. Projektin toteuttaneella FWBC Oy:llä on kaksi uutta hanketta Japanissa, ja kysyntää on muuallakin maailmassa. 

Testilaboratorio vieressä 

Suomalainen vanhustenkoti Japanissa toimii myös ”kehityslaboratoriona”. Samalle tontille perustettiin tutkimus- ja kehitysyksikkö, jonka avustuksella suomalaiset ja japanilaiset yritykset kehittävät yhteistyössä uusia palveluja ja tuotteita ikääntyvälle väestölle. Japanin markkinoille suunnattavia tuotteita voidaan testata viereisessä vanhustenkodissa ja saada heti palautetta sekä asukkailta että hoivahenkilökunnalta. 

Läheinen yhteistyö käytännön vanhustenhoivatyön kanssa tarjoaa myös ikkunan japanilaiseen vanhustenhuoltoon. Tämä kuitenkin edellyttää jatkuvaa oppimista kokemuksista ja syvällistä kulttuurierojen ymmärrystä. 

Suomalais-japanilainen hyvinvointialan yhteistyö on herättänyt kiinnostusta myös muissa maissa. Muut Aasian maat, erityisesti Taiwan, Singapore ja Korea seuraavat mielenkiinnolla, miten eurooppalaista hoivamallia voidaan soveltaa konfutselaiseen yhteiskuntaan. 

Suhteellisen pienellä panostuksella suomalaiset ovat saaneet näköalapaikan ikääntyvän väestön Japaniin. Sendai-Finland Wellbeing Centerin Finpro ry:n lähettämä tutkimus- ja kehitysyksikön johtaja, allekirjoittanut, on ainoa suomalainen projektissa.  

Tutkimus- ja kehitysyksikkö auttaa maksutta suomalaisia ja Sendain alueen yrityksiä, yliopistoja ja julkista sektoria kehittämään yhteistyöprojekteja. T&K-yksiköstä on myös mahdollista vuokrata huoneita projektien tarpeisiin. 

Työ ja arki yhdistyvät? 

Ikääntyvä Japani painii alhaisen syntyvyyden ja supistuvan työvoiman aiheuttamien ongelmien kanssa. Naisten kokopäiväinen työssäkäynti olisi yksi ratkaisu työvoimapulaan, mutta se edellyttäisi järkiperäistettyä kodinhoitoa ja lastenhoitopalveluita. 

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuottanut myös muita vientikelpoisia konsepteja kuin vanhustenhoivan: suomalainen tapa hoitaa kotitaloutta ja yhdistää työ ja arki ovat toimivia ratkaisuja. Tuotteistettuna ne sopivat vientiin. 

Japani on suomalaisille todellinen ikääntyvän väestön laboratorio, sillä maassa on yli 32 000 yli 100-vuotiasta. Missään muualla ei ole markkinoita tällaiselle asiakasryhmälle. 

Japanissa on voitu kehittää oma ruokasarja vanhuksille, jotka eivät voi enää syödä tavallista ruokaa, mutta haluavat pitäytyä tutuissa mauissa, kuten potenssia edistävässä ankeriaassa. Japanissa halutaan myös ikääntyä tyylikkäästi. Kävelykeppien kuviointi seuraa muotia, ja suurennuslasit ovat samalla käsilaukun koristeita. 

Kulttuurierot ymmärrettävä 

Suomessa on kehitetty ennalta ehkäisevän terveydenhoidon innovaatioita, joilla on maailmanlaajuista kysyntää. Esimerkiksi Newtest Oy on kehittänyt luuliikunnan mittaamiseen tarkoitetun monitorin, ja Biohit Oy:n Gastropanel tunnistaa kivuttomasti helikobakteerin ja estää näin mahdollisesti alkavan vatsasyövän. 

Japanissa kulttuurierot vaikuttavat siihen, miten kuluttajat haluavat tai voivat ottaa vastuuta omasta terveydestään. Ihmisten välistä riippuvuutta arvostava kulttuuri ei kannusta yksilölliseen terveydentarkkailuun, ja asiantuntijoina toimivien lääkäreiden intressit saattavat olla lähempänä investoinneille saatavia tuottoja kuin potilaan terveyden ylläpitoa. 

Maailman toiseksi suurimmassa taloudessa riittää lamankin aikana varmasti kysyntää suomalaisille hyvinvointialan tuotteille ja palveluille. Menestys edellyttää kuitenkin syvällistä perehtymistä kulttuuriin sekä innovatiivisten vaikutuskanavien ja markkinointimenetelmien kehittämistä. 

Merja Karppinen
KTT, johtaja, Sendai-Finland Wellbeing Center, tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö