Viron Pankki uskoo hallitsevansa talouden ylikuumentumista rahapolitiikalla

Viron keskuspankki näkee merkkejä talouden ylikuumentumisesta, mutta katsoo hallitsevansa tilanteen tiukalla rahapolitiikalla.

Seuraavan kahden vuoden aikana tavoitteena on estää kotimaisen kysynnän ylikiihtyminen ja varmistaa, ettei virolaisten kasvanut lainanotto johda koko yhteiskuntaa koetteleviin riskeihin. Tasaveromalli (22 prosenttia/2007) ja eurotavoite (ilman tavoitevuotta) säilynevät.

Viron lähivuosien talouskasvuksi arvioidaan 7-8 prosenttia. Työttömyys on nyt puolitoista prosenttia. Palkat kasvanevat ensi vuonna nykyistä vauhtia 10-13 prosenttia.

Viron Pankin apulaispääjohtaja Andres Sutt oli Tallinnan EU-edustustojen taloudesta ja kaupasta vastaavien diplomaattien vieraana 18. lokakuuta Suomen suurlähetystössä. Tilaisuuteen osallistui lisäksi kaupallisten vientiedustustojen edustajia, myös Finpron Tallinnan toimisto. Tilaisuudessa käsiteltiin Viron talouskasvua ja talouden mahdollista ylikuumentumista, veroja, inflaatiota ja euroliittymistä, työllisyyttä ja hallituksen talouspolitiikkaa.

Hallitus ja keskuspankki jatkavat liberaalia talouspolitiikkaa

Andres Suttin pääviesti oli, että Viron hallitus ja keskuspankki jatkavat liberaalia talouspolitiikkaa. Viron Pankki luottaa, että kruunun kiinteä vaihtokurssi, konservatiivinen rahapolitiikka, vahva pankkijärjestelmä ja luotettava talouspoliittinen ympäristö auttamaan pitämään talouden tasapainossa. Seuraavan kahden vuoden aikana Viron talouspolitiikan päämäärinä on estää kotimaisen kysynnän ylikuumentuminen ja varmistaa, ettei virolaisten suuri lainanotto johda koko yhteiskuntaa koetteleviin riskeihin.

Tarvetta talouspolitiikan muutoksille ei Suttin mukaan tällä hetkellä ole, joskin keskuspankin otteen on pysyttävänä tiukkana ensimmäisten merkkien ilmaannuttua talouden ylikuumentumisesta. Viron taloudellinen kasvu jatkuu vahvana ainakin lähivuodet. Vuoden 2006 talouskasvuksi tulee yli 10 prosenttia ja seuraavinakin vuosina 7-8 prosenttia. Palkkojen arvioidaan kasvavan vuonna 2007 noin 10-13 prosenttia, mikä vastaa nykyistä vauhtia. Viron keskipalkka on nyt vajaa 600 €/kk. Suttin mukaan on selvää, ettei tällainen talouskasvu voi jatkua riskittömästi loputtomiin. Työelämän ongelmana on tuottavuuden heikko kasvu. Palkkojen kasvu Virossa on ollut kaksinkertaista tuottavuuden kasvuun verrattuna, mitä Viron Pankki pitää hyvin hälyttävänä.

Työttömyysluku laskenut puoleentoista prosenttiin

Virossa ei käytännössä ole enää työttömiä, lukuunottamatta venäjänkielisiä koillisalueita. Lokakuussa työttömyysluvuksi mitattiin 1,5 prosenttia. Yksityinen kulutus, yritysten ja kotitalouksien lainanotto sekä investoinnit ovat kasvaneet nopeasti ja luoneet osaltaan työvoimapulaa. Kotitalouksien laina-ajat ovat pitkiä, sillä 30-40 vuoden laina-ajat ovat yleistyneet. Lainanoton yleisyys lähenee jo Suomen tasoa, mikä on huolestuttavaa Viron ansiotason huomioiden. Sutt kuitenkin arvioi, ettei Viron vilkas asunto- ja kiinteistökauppa uhkaa talouden tasapainoa. Virolaisten asuinneliöt on yhä Euroopan häntäpäätä, joten asuntokauppaa käydään pääasiassa suurempiin perheasuntoihin muutettaessa. Parhaimmilla alueilla kiinteistöjen hinnat nousivat vuonna 2005 jopa 30 prosenttia.

Tasaveromalli ja eurotavoite säilynevät

Sutt ei usko maaliskuun 2007 parlamenttivaalien tuovan suuria muutoksia talouspolitiikkaan. Tasaveromalli on todettu Virolle parhaaksi ja seuraavakin hallitus pitänee siitä kiinni. Tosin vahvoilla oleva vasemmistolainen Keskipuolue (pj. Edgar Savisaar) pitää yhtenä vaaliteemanaan progressiivista verotusta. Progressiivinen veromalli on kuitenkin virolaisille melko tuntematon asia. Nykyinen hallitus laskee tasaveroa tammikuussa 2007 jälleen yhdellä prosentilla, jolloin yritys- ja henkilöveroksi tulee 22 prosenttia.

Hallituksen tavoitteena on yhä Viron liittäminen euroon, mutta seuraavan tavoitevuoden määrittelystä on nyt luovuttu. Euroon ei pyritä ylimääräisin talouden ohjauskeinoin, jotka saattaisivat vaarantaa talouskasvun eivätkä välttämättä toisi toivottuja tuloksia. Euro saatetaan ottaa käyttöön vuonna 2010 tai sitäkin myöhemmin. Yrityksiä ja lähivuosien investointeja euroviivästyminen ei Suttin mukaan käytännössä haittaa, mutta viivästymä saattaa vaikuttaa Viron talouspoliittiseen uskottavuuteen. Uskottavuuden heikentyessä myös investoinnit voivat vähentyä.

Viron inflaatio ylittää euroon vaadittavan Maastrichin kriiterin, mutta Sutt muistutti tämän olevan luonnollinen osa nopeaa talouskasvua. Mikäli Viron inflaatio on noin 1-2 prosenttia EU-maiden keskimääräistä inflaatiota korkeampi, ei se ole hälyttävän korkea eikä uhkaa hintojen vakautta.

Viro suosittu sijoituskohde

Viron talouden kasvu perustuu pitkälti ulkomaisiin investointeihin, joita Viro onkin houkutellut eniten EU:ssa suhteessa BKT:hen. Tämä on johtanut jatkuvaan vaihtotaseen vajeeseen. Viron Pankki ei näe tätä kuitenkaan ongelmana, sillä yritykset ovat kilpailukykyisiä ja investoivat paljon Virossa. Valtio ei verota investointeihin sijoitettua yritysvoittoa toistaiseksi vielä lainkaan. Myös tuonti ja kotimainen kysyntä ovat kasvaneet.

Pitkän ajanjakson haasteet

Andres Suttin mukaan Virolla olisi nyt nousukaudella paras aika valmistautua pitkän ajanjakson haasteisiin. Näistä avainkysymyksiä ovat väestön ikääntyminen (eläkkeet, terveydenhoito ja työvoiman riittävyys), koulutuksen vastaaminen yritysmaailman kysyntään ja työmarkkinoiden joustavuus. Sutt ei näe perimmäisenä ongelmana sitä, että arviolta 20 000 virolaista on lähtenyt ulkomaille töihin Viron liityttyä EU:hun. Monien voi odottaa palaavan kokemusta rikkaampana, ja paluuliikennettä onkin jo näkyvissä Viron palkkojen noustessa. Sutt vertasi myös Pohjois-Viron ja Etelä-Suomen välistä etäisyyttä Etelä-Viron ja Pohjois-Viron väliseen etäisyyteen: Tallinnasta Helsinkiin on paljon lyhyempi kuin Võrusta Tallinnaan. Virolaisten ei tulisi olla Suomeen lähtevistä sen enempää huolissaan kuin Viron maaseudulta Tallinnaan muuttavista.

Lisätietoja Viron taloudesta ja rahapolitiikasta löytyy varajohtaja Andres Suttin laatimista liitteistä.

Suomen suurlähetystö, Tallinna

Lisätietoja:

pdf.jpgEstonian Economy in 2006 and Some Economic Policy Issues (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)

pptThe Estonian Economy, Current State and Prospects (avautuu uuteen ikkunaan) (ppt)

pdf.jpgAndres Sutt CV (avautuu uuteen ikkunaan) (pdf)