Viron energiasektorin uudet tuulet
Viron ja Suomen välille kaavaillaan sähkökaapelin lisäksi kaasuputkiyhteyttä, Balticconectoria. Siirtoyhteyksien parantaminen on virolaisten mielestä tärkeä sekä turvallisuus- että kilpailusyistä. Viro on sähköntuotannossaan käytännössä omavarainen palavakiven takia. Palavakiven kaivuu ja poltto ovat kuitenkin ympäristölle haitallisia. Korvaava resepti palavakiven vähentämiseen olisi tuulienergian huomattava lisäys ja ydinvoima.
Viro kehittää sähkömarkkinoitaan
Viron sähkömarkkinat ovat mullistuksessa. Huhtikuussa Viro liittyi Pohjoismaiseen sähköpörssiin Nord Pooliin, ja samalla markkinat avautuivat virolaisille suuryrityksille. Uudet haasteet koskevat kaasuriippuvuuden vähentämistä Venäjästä sekä palavan kiven puolittamista Viron sähköntuotannossa. Viro pitää energiariippumattomuutta turvallisuuskysymyksenä.
Virolaiset suuryritykset ovat keväästä lähtien voineet ostaa sähkönsä Nord Pool Spotin kautta. Nord Pool Spotissa seuraavan päivän sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pörssisähkön korkea ja ajoittain ailahteleva hinta on johtanut kuitenkin siihen, että monet virolaisyrityksistä ovat pörssisähkön sijaan pitäneet suorat sopimuksensa sähköntuottajien kanssa. Energian kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 2010 liki kymmenen prosenttia viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Inflaatio oli samaan aikaan 4,7 prosenttia. Virolaisten suuryritysten ostohalukkuus Nord Poolissa olisi merkittävä asia, sillä niiden sähköntarve on 35 prosenttia Viron kokonaismarkkinoista.
Viro toivoo sisämarkkinoiden kehittyvän
Virossa huokaistiin helpotuksesta, kun toisen sähkökaapelin Estlink2:n rakentaminen Suomen ja Viron välille varmistui. Kaapelin pitäisi valmistua vuoden 2014 alussa. Toisen kaapeliyhteyden valmistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että enää ei voi puhua Virosta energiasaarekkeena. Sekä Viro että Suomi ovat tyytyväisiä hankkeen nopeaan ja kitkattomanoloiseen etenemiseen. Jo ensimmäinen yhteys Estlink 1 johti siihen, että Viron sähkökauppa on yli kaksi kertaa suurempaa kuin maan oma tarve, joka on 300 megawattia.
Virossa ja muualla Baltiassa arvostetaan Euroopan komission roolia. EU:n ja Baltian energiapolitiikka sekä sen yhteys alueen turvallisuuteen nousevat lähes aina vierailuilla keskustelun aiheeksi. Energiaturvallisuus oli agendalla muun muassa marraskuussa, kun Latvian ulkoministeri Girts Valdis Kristovskis saapui ensivierailulle Viroon.
Viro toivoo nykyistä laajempia sähkömarkkinoita ja lisää joustoa muun muassa siihen, mistä ja kenen sähköä voi ostaa. Viro haluaisi rajoittaa sähköntuontia maista, jotka eivät ota tuotannossaan huomioon ympäristöä ja sosiaalisia tekijöitä. Ulkomaisten investoijien luottamusta Viro haluaisi pönkittää harmonisoimalla energialakeja muiden Baltian maiden kanssa.
Seuraavaksi kaasuputki?
Viron ja Suomen välille kaavaillaan sähkökaapelin lisäksi kaasuputkiyhteyttä, Balticconectoria. Kaikkien energiaan liittyvien siirtoyhteyksien parantaminen on virolaisten mielestä tärkeä sekä turvallisuus- että kilpailusyistä.
Venäläiskaasu käsittää runsaat kymmenen prosenttia Viron energiapaletista. Kuluneena vuonna noin 1,5 % siitä käytettiin sähköntuotantoon ja loput lämmitykseen. Venäläistä kaasua pidetään kalliina ja siten Baltian maita syrjivänä.
Viron johtava hallituspuolue Reformi haluaisi erottaa kaasun jakeluverkko sen tuottajasta Eesti Gaasista. Taustalla on halu vähentää suuromistajan venäläisyhtiö Gazpromin vaikutusvaltaa. Gazprom omistaa 37 prosenttia Eesti Energiasta.
LNG eli nesteytetyn maakaasun terminaalin mahdollinen rakentaminen Baltiaan nousee jatkuvasti puheenaiheeksi myös Virossa. Latvialla olisi mainiot logistiset edellytykset, mutta myös Viro haluaisi terminaalista koituvat edut kuten työllisyysedut.
Palavakivestä tuuli- ja ydinenergiaan
Viro on sähköntuotannossaan käytännössä omavarainen sen luonnonrikkauden palavakiven takia. Palavakiven kaivuu ja poltto ovat kuitenkin ympäristölle haitallisia, joten Viro aikoo vähentää sen käyttöä asteittain. Nykyään palavakiven osuus Viron sähköntuotannosta on 90 prosenttia, ja Viro on sitoutunut puolittamaan sen käytön 800 megawattiin vuoteen 2023 mennessä.
Ilmastopäämäärien takia palavakiven tuotantolaitoksia on uudistettu kovalla rahalla ja samalla niiden tuotantoa on pyritty kehittämään yhä ympäristöystävällisempään suuntaan.
Palavakivestä tuotetaan myös öljyä lähinnä teollisuuden tarpeisiin. Viron valtion energiayhtiö Eesti Energia rakennuttaa parhaillaan uudenaikaista tuotantolaitosta Enefit-280 Itä-Virumaalle. Yhtiö haaveilee, että palavakiven öljystä kehitettäisiin lopulta moottoriöljyä. Yhtiö suunnittelee, että jatkojalostus alkaisi jo 2016.
Viron hallituksen korvaava resepti palavakiven vähentämiseen on tuulienergian huomattava lisäys ja ydinvoima. Viron oma voimalahanke ei ole edennyt alustavia maaperätutkimuksia pidemmälle, eikä sitä tue kuin 35 prosenttia kansasta. Viron hallitus puhuu noin 400 megawatin yksiköstä, mutta Eesti Energia näkee noin 1000 megawatin laitoksen kilpailukykyisenä. Viro ei ole tehnyt poliittista päätöstä ydinvoiman rakentamisesta.
Eesti Energia pitää vuotta 2024 realistisena Viron ydinvoimalan valmistumiselle. Viro haluaisikin ostaa ydinvoimaa naapurimaista, koska se on vielä pitkään edullisin vaihtoehto. Yksi ehdokkaista on Liettua, jossa suunnitellaan Ignalinan ydinvoimalalle seuraajaa. Viro odottaa Visaginasin voimalalle pikaisia rahoituspäätöksiä. Takapakkia tuli vuoden lopussa, kun eteläkorealaiset vetäytyivät hankkeesta.
Virolaiset seuraavat tarkasti myös Venäjän suunnitelmia rakentaa ydinvoimala Kaliningradiin. Asiantuntijat arvelevat, että Venäjä ei kykene tuottamaan muita edullisemmin energiaa. Sen sijaan Venäjän kyky tehdä energialla politiikkaa on hyvin tiedossa.