Vihreän teollisuuden lippulaiva ongelmissa
Tanskalaisen tuulivoimajätti Vestaksen kannattavuusongelmat kertovat kiristyvästä kilpailusta vihreillä markkinoilla.
Vestas on maailman suurin tuuliturbiinien valmistaja, jonka taloudellinen kasvu on 1980-luvulta lähtien tullut yksinomaan vihreän teknologina alalta. Liikevaihto oli vuonna 2010 6,920 mrd euroa ja yrityksen palveluksessa tulee irtisanomisten jälkeen olemaan 20 400 työntekijää. Markkina-alueet ovat Eurooppa, Yhdysvallat sekä Aasia. Yritys on listattu Kööpenhaminan pörssiin, jossa kurssikehitys on vuodesta 2008 lähtien ollut laskussa. Tämän ajanjakson aikana yritys on ilmoittanut talousvaroituksista ja irtisanomisista.
Tuoreen arvion mukaan heikko kannattavuus johtuu tuotannollisesta ylikapasiteetista. Yhtiön omassa omistuksessa olevat, suuret tuotantolaitokset nostavat yhtiön kiinteitä kustannuksia ja tekevät tuotannon suhdanneherkäksi. Vestas onkin helmikuun 2012 alussa julkaisemassa uutta toimintastrategiaa, jonka yhtenä painopisteenä arvellaan olevan toimintojen ulkoistaminen.
Tanskalainen media on pohtinut syitä Vestaksen taloudellisiin ongelmiin. Asiaan vaikuttavina seikkoina katsotaan sekä yhtiön sisäinen johtaminen, että koko alaa uhkaava heikko kannattavuus. Sisäisestä näkökulmasta yhtiön monimutkainen johtorakenne on omiaan hidastamaan tiedonkulkua ja päätöksentekoa.
Yhtiön operatiivista toimintaa on johtanut peräti 14 henkilöä, kun taas itse johtokunta on koostunut ainoastaan kahdesta henkilöstä. Johtokuntaan nähden on katsottu, että liiallinen päätöksenteon keskittyminen on haitannut uusien toimintamallien läpiviemistä. Siksi uuden strategiamuutoksen myötä itse johtokuntaa kartutetaan, samalla kuin operatiivisen toiminnan vastuualueet sekä tulosraportointi selkeytetään.
Raskaan sisäisen johtamisen lisäksi, Vestaksen itse omistusrakenne koetaan myös ongelmalliseksi. Osakeomistus on hajautettu hyvin pieneen sekä pirstaleiseen omistukseen, jolloin osakeomistajien toiminta on passiivisempaa ja suuria strategisia linjauksia on vaikeata saada päätökseen. Vestaksen osakeomistajat toivovatkin aktiivisempaa omistusfilosofiaa sekä taloudellisesti vankan, enemmistösijoittajan saamista mukaan toimintaan.
Vihreän alan suhdenneherkkyys
Vestaksen heikko taloudellinen tilanne ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan sisäisiin rakenneongelmiin, vaan myös koko alaa uhkaavaan heikkoon kannattavuuteen. Vihreä teknologia on julkisen sektorin verotuesta ja muista julkisista tukitoimenpiteistä huolimatta edelleen rakennevaiheessa ja ala on siten jatkuvan tuotannollisen ja taloudellisen muutoksen kohteena. Alan riippuvuus julkisen sektorin erinäisistä tukimuodoista tekee sen myös erittäin suhdanneherkäksi.
Taloudellisina vaikeina aikoina julkisesta sektorista kanavoituva rahoitus pienenee, jolloin yrityksen kannattavuus heikkenee. Vestas kärsii siten myös tulevaisuudessa kysynnän kasvun hidastumisesta ja jatkuvasti kiristyvästä aasialaisesta kilpailusta. Esimerkiksi Kiinan maailmanlaajuinen markkinaosuus tuuliturbiinien tuotannossa on kahden viimeisen vuoden aikana noussut yhdeksästä prosentista reilut kolmeenkymmeneen prosenttiin. Samalla tuotantokustannukset ovat Kiinassa huomattavasti pienemmät.
Vihreä kasvu ja EU-puheenjohtajuus
Yksi Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden aikana esille nostettavasta kysymyksestä on vihreän teknologian kasvu. EU-komission puheenjohtaja Barosso on pitänyt tärkeänä juuri vihreän teknologian kasvumahdollisuuksia Euroopan tulevaa kilpailukykyä ajatellen.
Vihreällä teknologialla on vankat juuret Tanskassa ja Tanska on jo pitkään profiloitunut tuulivoiman tärkeäksi vientimaaksi. Myös kansainvälisessä yhteistoiminnassa Tanska on halunnut toimia ilmastonmuutoksen hallinnan edelläkävijänä ja viedä työtä eteenpäin sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla.
Vestaksen heikko kannattavuus ja laajat irtisanomiset ovat siten ristiriidassa sekä EU:n sisäisten kasvutavoitteiden kanssa että Tanskan ympäristöystävällisen profiloinnin kanssa.
Tanskan pääministeri Helle Thorning-Schmidt on pahoitellut Vestaksen irtisanomisia, mutta sanoo silti olevansa luottavainen siihen, että investoinnit vihreään teknologiaan on kannattavia. Sekä Barroso että Thorning-Schmidt näkevät tilanteen ainoastaan väliaikaiseksi takaiskuksi, ja ovat luottavaisia siihen, että Vestaksen tuleva strategimuutos tuo mukanaan myös taloudellista kannattavuutta. Berlingske-lehden kannanotto on sitä vastoin varovaisempi; talouskasvua ei voida rakentaa yksittäisten tuotantoalueiden taikka tuotteiden varaan.