Vietnamin talous kasvaa - ympäristökestävillä ratkaisuilla ja terveyspalveluilla kysyntää
Vietnamin talouden yli 6 prosentin kasvu jatkuu ennusteiden mukaan vakaana myös lähivuosina. Kasvava keskiluokka, nuori väestö ja edelleen verrattain matala palkkataso houkuttelevat investointeja. Haasteena ovat muun muassa ympäristöongelmat ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Vietnamin edelleen nuori väestö myös alkaa vanheta vauhdilla, mikä vaatii palveluiden ja verojärjestelmän muutoksia. Työikäisen väestön osuus oli korkeimmillaan vuonna 2013. Sekä cleantech-ratkaisuilla että vanhusten- ja terveydenhuoltoon liittyvillä tuotteilla ja palveluilla on Vietnamissa kasvava kysyntä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo bruttokansantuotteeseen
Ilmastonmuutoksen ja ympäristöongelmien arvioidaan vaikuttavan Vietnamin talouteen ja väestöön yhä enemmän. Vietnamin kasvumalli on vähentänyt onnistuneesti köyhyyttä, mutta perustunut kestämättömällä tavalla kaivosteollisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön, mikä on johtanut ilman, maaperän ja vesistön saastumiseen. Hanoi on jo ilmanlaadultaan Kaakkois-Aasian saastunein kaupunki. Maan ja veden saastuminen vaikuttaa muuan muassa ruuantuotantoon ja laatuun (HAN7M0001-19).
Vietnamin arvioidaan kärsivän ilmastonmuutoksesta viidenneksi eniten maailmassa. Ilmasto, pitkä rannikko ja tiheästi asuvan väestön sekä taloudellisen toiminnan keskittyminen avarille rannikkoseuduille tekevät Vietnamista erityisen alttiin luonnonkatastrofeille. Vietnamin ilmasto on lämmennyt keskimääräistä nopeammin, meren pinta noussut ja sään ääri-ilmiöt kuten kuivuus, tulvat ja suolaantuminen voimistuneet ja lisääntyneet. IMF:n mukaan vuosina 1990–2016 ilmastonmuutos vähensi Vietnamin BKT:n kasvua keksimäärin 0,8 prosenttia vuodessa. Ilmastonmuutos uhkaakin Vietnamin maatalouden kehitystä ja ruokaturvaa. Maatalouden osuus oli 15 prosenttia BKT:sta vuonna 2016, mutta se työllisti 45 prosenttia työvoimasta. Maataloustuotteet kattoivat myös 13 prosenttia viennistä.
Bisnesmahdollisuuksia ympäristökestävissä ratkaisuissa
Tarpeet ympäristökestäville ratkaisuille ovat Vietnamissa valtavat ja bisnesmahdollisuuksia on muun muassa jätteenkäsittelyssä, ruokaturvallisuudessa ja kestävissä energiaratkaisuissa. Myös suomalaisyritykset ovat jo saaneet merkittäviä kauppoja mm. jätevesien käsittelyyn liittyen. Vietnamissa maatalous ja teollisuus ovat toimineet merkittävinä ympäristön saastuttajina. Teollisuuden kasvu yhdistettynä puutteelliseen tai olemattomaan jätteenkäsittelyyn on yhä enemmän tiedostettu ongelma. Ilmansaasteita taas aiheuttavat teollisuuden sekä energiantuotantolaitosten päästöt yhdessä liikenteen kanssa. Kasvihuonekaasujen päästöjen odotetaan kaksinkertaistuvan 2010–2020 ja kolmikertaistuvan 2020–2030. Vietnamin voimakkaasti kasvava energiasektori nojaa hiilivoimaan, vaikka konkreettisia askelia otetaan myös uusiutuvan energian suuntaan, mitä myös useat kansainväliset kumppanit ovat tukeneet. Maatalouspuolella Vietnam on maailman suurimpia torjunta-aineiden käyttäjiä, karjatalous on intensiivistä ja katkaravun ja kalankasvatuksessa käytetään runsaasti kemikaaleja ja antibiootteja. EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen tuomat vientimahdollisuudet ovat lisänneet kiinnostusta ruokaturvallisuuteen entisestään.
Vietnamin hallituksella on pääministerin vetämä ilmastonmuutosta käsittelevä komitea, mutta lisää konkreettisia toimia tarvitaan. Verotusta ja tukia tulisi kehittää ympäristöystävällisempään suuntaan. Ympäristölainsäädäntöä olisi sekä kehitettävä että toimeenpanoa tehostettava. IMF:n mukaan polttoaineverot tulisi enemmän kuin kaksinkertaistaa, jotta ne vastaisivat aiheutettujen haittojen hintaa. Samoin sähkönhintaa tulisi nostaa, jotta investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan kannattaisivat. Ulkomaiset bisnestoimijat ovat useasti todenneet laskeneensa kuluarvioihinsa mukaan energian hinnan arvioidun nousun lähivuosina, joten energian hinnan nousu tuskin karkottanee investoijia.
Kotihoito, terveydenhuollon koulutus ja teknologia kiinnostavat
Vietnam on nauttinut viimeiset vuosikymmenet talouskasvulle edullisesta ikäjakaumasta. Mediaani-ikä on tällä hetkellä 26 vuotta ja suurin ikäryhmä 20–34-vuotiaat. Väestönkasvu on kuitenkin hidastunut 1970-luvulta alkaen ja samalla odotettu elinikä pidentynyt. Työikäisen väestön osuus oli suurimmillaan vuonna 2013. Väestön ikääntymisen ennustetaan tapahtuvan nopeasti keskimääräisen tulotason ollessa edelleen suhteellisen matala. Muutoksen nopeus jättää Vietnamille vähemmän aikaa sopeutua tarvittaviin muutoksiin. Ikääntymiseen liittyvien julkisten menojen kasvu vaatii Vietnamilta hyvää talouskasvua myös jatkossa. Talouskasvun edellytyksenä taas ovat rakenteelliset muutokset ja tuottavuuden kasvu, erityisesti maataloudessa.
Tällä hetkellä Vietnamin eläkejärjestelmän arvioidaan olevan kestämättömällä pohjalla. Järjestelmä kattaa vain virallisen sektorin jättäen suuren osan väestöä ilman eläketurvaa. Nykyisen järjestelmän piirissä olevien edut ovat korkealla tasolla ja eläkeikä matala, 60 vuotta miehillä ja 55 vuotta naisilla, tietyissä ammattiryhmissä vielä matalammat. Eläkerahastojen tuotot ovat olleet matalia. Maaseudun väestön osalta yksi ratkaisu vanhuuden turvaan olisi maan käyttöoikeuden (valtio omistaa kaiken maan) virallistaminen nykyistä laajemmin sekä mahdollisuus myydä käyttöoikeus eteenpäin.
Eläkejärjestelmän reformien lisäksi tarvetta on vanhusten hoidon ratkaisuille. Vietnamin terveysministeriö on ollut erityisen kiinnostunut muun muassa vanhusten kotihoidon malleista. Vietnamin koko terveyssektorin ennustetaan kasvavan 15 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Tarvetta on sekä koulutukselle että työvälineille. Yksityisten terveyspalveluiden odotetaan kasvavan vaurastuvan väestön ja lisääntyneen terveystietoisuuden myötä. Potentiaalia uusille liiketoimintamahdollisuuksille löytyy erityisesti lääke- ja terveysteknologiassa sekä terveydenhuoltoon liittyvässä koulutuksessa.
Ulkoasiainsihteeri Liisa Folkersma, Suomen suurlähetystö, Hanoi