Vietnamin talouden näkymät

COVID-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten purkamisen ja elvyttävän politiikan seurauksena Vietnamin talous on osoittanut lupaavia merkkejä toipumisesta. Toukokuussa IMF arvioi vuodelle 2022 kuuden prosentin kasvua, mutta hankalasti ennakoitavat epäsuorat vaikutukset maailmanpoliittisessa tilanteessa saattavat jarruttaa myönteistä kehitystä.

Talous ja liiketoimintaympäristö osoittavat jo toipumisen merkkejä

COVID-19-pandemia ja erityisesti heinäkuussa 2021 alkanut, deltamuunnoksen aiheuttama neljäs aalto sekä Vietnamin rajut koronarajoitustoimet heikensivät merkittävästi Vietnamin liiketoimintaympäristöä, seurauksena maan talouskasvun hiipuminen 2,58 prosenttiin vuonna 2021. Pandemiaa edeltävänä aikana BKT:n kasvu oli yltänyt seitsemän prosentin tasolle (2019). Yritysten kokemat pullonkaulat COVID-19 aikana liittyivät erityisesti pitkittyneisiin maahantulolupa- ja viisumikäsittelyihin, tuotantoketjujen häiriöihin, maansisäisiin matkustusrajoituksiin ja työntekijöiden olosuhteisiin. Vuoden 2021 alkupuolella BKT:n kasvu hidastui, ja kolmannella vuosineljänneksellä koettiin poikkeuksellinen, 6,2 prosentin suuruinen lasku BKT:ssa vuoden takaiseen verrattuna ja vaihtosuhteen lasku 5,7 prosentilla.

Markkinat ovat kuitenkin osoittaneet elpymisen merkkejä vuoden 2021 loppupuolelta lähtien hallituksen luovuttua tiukasta koronasulusta lokakuussa. Kauppatase kääntyi ylijäämäiseksi loppuvuodesta 2021, jolloin tavaravienti kasvoi 19 prosenttia ja tuonti 16 prosenttia. Kesäkuussa 2022 maahantulon osalta on palattu normaalitilanteeseen, eikä karanteenia tai todistusta negatiivisesta koronatestituloksesta enää vaadita maahantulon yhteydessä.

Maailmanpankki arvioi tammikuussa 2022 Vietnamin BKT:n kasvavan 5,5 prosenttia kuluvana vuonna. Toukokuussa arviot olivat optimistisemmat, kun IMF arvioi vuodelle 2022 kuuden prosentin ja Aasian kehityspankki ADB 6,5 prosentin kasvua. Palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle tulee ennusteiden mukaan tapahtumaan vasta vuonna 2023, jolle Maailmanpankki ja ADB ennustavat 6,5-6,7 prosentin ja IMF 7 prosentin BKT:n kasvua. Kotimaisen kysynnän kasvattamiseksi arvonlisäveroa laskettiin vuoden 2022 alussa kymmenestä kahdeksaan prosenttiin, ja yrityksille on myönnetty vero- ja lainahelpotuksia.

Rajoitusten purkamisen ja elvyttävän politiikan seurauksena Vietnamin talous on osoittanut lupaavia merkkejä toipumisesta. Kasvua on vauhdittanut erityisesti tuotantosektorin vahva palautumiskehitys. Taloudellista liikkumavaraa elvyttävien toimien käynnistämiseksi olisi enemmänkin, sillä Vietnamin valtionvelka pysyy maltillisena (arviolta 58 prosenttia BKT:sta v. 2021). Kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen ja varsinkin öljyn kallistumisen arvioidaan kuitenkin kiihdyttävän inflaatiota myös Vietnamissa ja aiheuttavan hankalasti ennakoitavia epäsuoria vaikutuksia, jotka saattavat hidastaa taloudellista toipumista.

Talouden kasvua tukevat useat rakenteelliset tekijät

Vietnam on viime vuosikymmeninä ollut yksi maailman nopeimmin kehittyvistä talouksista ja hyötynyt tuotannon globaalista siirtämisestä alemman kustannustason maihin. Vietnam houkuttelee ulkomaisia investointeja keskeisen maantieteellisen sijaintinsa ja edullisen työvoimansa ansiosta. Tonttimaan hinnat ja verotus ovat pysyneet muuhun Kaakkois-Aasiaan verrattuna keskitasolla. Kansainväliset yritykset ovat enenevässä määrin siirtäneet tuotantoaan tiukkoja koronarajoituksia jatkavasta Kiinasta Vietnamiin. Suorat ulkomaiset investoinnit Vietnamiin olivat vuonna 2021 yhteensä 31 mrd. USD, kasvua 9,2 prosenttia vuodesta 2020. Vietnam pyrkii kasvattamaan investointeja erityisesti korkeaan teknologiaan ja digitaaliseen talouteen.

Viennin vauhdittamiseksi Vietnam on solminut useita kansainvälisiä vapaakauppasopimuksia, tuoreimpina Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus CPTPP (astui voimaan 2018), EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus EVFTA (2020) ja Aasian ja Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus RCEP (2022). EVFTA:n odotetaan avaavan uusia markkinakanavia ja edesauttavan pandemiasta toipumista, ja vienti EU:sta Vietnamiin kasvoikin vuonna 2021 21,1 prosenttia. Positiivinen kehitystrendi näyttää toteutuneen varsinkin Suomen ja Vietnamin kahdenvälisessä kaupassa. Tavarakaupan arvo vuonna 2021 nousi 780,8 miljoonaan euroon, josta viennin osuus 241,2 miljoonaa. Vienti kasvoi 2020-2021 peräti 126,4 prosenttia, ja yli puolet tavaraviennistä koostui sähkökoneista ja –laitteista. Huomattavaa kasvua oli myös malmien, metalliromun ja kumituotteiden viennissä. 

Vietnam kehittyy nopeasti varsinkin yksityisellä sektorilla. Kaupungistuminen on nopeaa, teollisuuden ja palvelualan työpaikkojen määrä on palautumassa ennalleen koronapandemian jälkeen. Pandemian myötä romahtaneen turismin osuuden (noin kymmenen prosenttia BKT:sta) odotetaan myös normalisoituvan rajoituksista luopumisen seurauksena. Hallituksen teollisuuspolitiikka on tähän saakka kohdistunut vientialojen tukemiseen ja työpaikkojen luomiseen erityisesti elintarvike-, tekstiili-, jalkine-, elektroniikka- ja autoteollisuudessa.

Talouden kestävä kasvu vaatii jatkuvia rakenteellisia uudistuksia

Vaikka Vietnamin kilpailukyky ja tuottavuus varsinkin valmistavassa teollisuudessa on maailman huippuluokkaa, tulee sen kehittää yhteiskuntaansa ja tuotannon rakenteita, jotta positiivinen kehitys jatkuu. Vietnamin vientivetoinen talous tarvitse materiaaleja ja komponentteja, mikä lisää sen riippuvuutta maailmantaloudesta ja globaaleista toimitusketjuista. Materiaalien ja raaka-aineiden kallistuminen näkyy suoraan tuotantohintojen nousuna. Vietnamin vientiportfolio on myös tähän mennessä jäänyt jokseenkin yksipuoliseksi niin tuotteiden kuin yritystenkin osalta. 60 prosenttia tavaraviennistä koostuu teknologiatuotteista.  

Kehittyvän, kokoonpanoteollisuuteen nojaavan talouden ja keskiluokkaistuvan yhteiskunnan haasteita tulevaisuudessa ovat automatisoinnin lisääntyminen ja työvoimakustannusten nousu. Vietnamin väestö ikääntyy nopeasti, ja työväestön suhteellisen määrän pienentyessä koko väestöstä tuottavuus tulisi saada nousuun talouskasvun jatkumisen turvaamiseksi. Haasteita aiheuttaa myös sitkeä korruptio. Kansainvälisten yritysten toimintaa vaikeuttavat lisäksi ongelmat immateriaalioikeuksien täytäntöönpanossa, monimutkainen byrokratia ja hallinnon läpinäkymättömyys.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä Vietnamin tulee ottaa merkittäviä edistysaskelia yhteiskunnan digitalisoinnin ja teollisen tuotannon uudistamisen saralla. Vietnam käynnisti vuonna 2020 kansallisen digitalisaatio-ohjelman, tavoitteena siirtymä digitaaliseksi yhteiskunnaksi vuoteen 2030 mennessä, jolloin kolmasosa BKT:sta koostuisi digitaalisesta taloudesta.  Rakenteellista muutoskehitystä tukemaan laaditun Industry 4.0 –suunnitelman tarkoitus on kasvattaa teollisuuden osuutta BKT:sta ja lisätä tuotannon tehokkuutta. Vietnam on toteuttanut vuodesta 2015 alkaen infrastruktuurin kehittämissuunnitelmaa, tarkoituksena vahvistaa maan liikenneinfrastruktuuria ja luoda edellytyksiä vihreälle siirtymälle. Toteutuakseen suunnitelma vaatisi kuitenkin Maailmanpankin arvion mukaan 25 mrd. USD vuosittaisia investointeja vuoteen 2025 mennessä.

Vietnam on maantieteellisen sijaintinsa ja maatalouteen ja tavaravientiin keskittyvän taloutensa myötä erityisen haavoittuvainen ilmastonmuutoksen vaikutuksille, mikä on tiedostettu myös hallituksen politiikassa ja ohjelmissa. Hallitus on määritellyt tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä ja valmistelee parhaillaan PDP8-suunnitelmaa (Power Development Plan 8), jolla pyritään nostamaan uusiutuvien energianlähteiden osuutta. Alustavissa suunnitelmissa neljäsosa kokonaisenergiasta tulisi olla aurinko- ja tuulivoimalla tuotettua 2030 mennessä. Tällä hetkellä Vietnamin energiankulutuksesta kuitenkin katetaan edelleen 56 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla. Samalla maan energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 10-12 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030 mennessä. Energiasektorilla tarvitaan siten massiivia investointeja erityisesti uusiutuvaan energiaan, mutta ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta on kuitenkin hillinnyt investoijille epäedullinen sähkönostosopimus, valtion hintakontrollista johtuva alhainen sähkön jälleenmyyntihinta sekä epäselvyys uusiutuvien energianlähteiden syöttötariffeista vuodesta 2022 eteenpäin.