Vienninedistämisvierailu Serbiaan avasi silmiä

Serbiassa on meneillään nopeatahtinen muutos. Infrastruktuuria uusitaan. Kansainvälinen talouskriisi hidastaa mutta ei pysäytä kehitystä. Muutos avaa mahdollisuuksia suomalaisille.

Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi vieraili virka- ja liikemiesvaltuuskunnan kanssa Serbiassa alkukesällä. Kyseessä oli ensimmäinen virallinen yritysvaltuuskunta seitsemään vuoteen.

Vierailun mottona oli vanhojen kauppayhteyksien elvyttäminen ja päivittäminen. Vierailu avasi silmiä Serbian nykytodellisuuteen ja maassa piileviin kaupallisiin mahdollisuuksiin. Yritysvaltuuskunta oli positiivisesti yllättynyt hyvin koulutetusta työvoimasta ja yhä enemmän ulkomaisille sijoituksille avautuvasta ilmapiiristä.

Kansainväliset rahoituslaitokset (WB, EBRD, EIB) ovat mukana monissa suurhankkeissa. IMF:n budjettituki ja rahoitus unionilta tukevat myös kehitystä. Muut pohjoismaat ovat jo nyt varsin vahvasti edustettuina investointien. Myös Suomen kannattaisi aktivoitua.

EU-integraatio ykköstavoite

EU on Serbialle tärkein prioriteetti. Kauppa EU:n kanssa on arvoltaan runsaat puolet maan kauppavaihdosta.

Lähentymistä unioniin hidastaa jäädytettynä oleva EU:n ja Serbian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus (SAA), joka on valtaosaltaan vapaakauppasopimus. Sopimus allekirjoitettiin Serbian parlamenttivaalien kynnyksellä noin vuosi sitten ja Serbian uusi hallitus ratifioi sen syyskuussa 2008. Serbia on omasta mielestään edistynyt riittävästi yhteistyössään Haagin sotarikostuomioistuimen (ICTY) kanssa sopimuksen väliaikaismääräysten soveltamisen aloittamiseksi. Serbia on alkanut soveltaa EU:n kanssa yksipuolisesti SAA:ta eli käytännössä alentanut tullejaan EU-tuonnilta.

Toinen suuri kysymys EU-suhteissa Serbialle on ollut viisumivapaus, joka toteutuu vuoden 2010 alusta.

Alivaltiosihteeri Huhtaniemi totesi EU-lähentymistoimenpiteet positiivisiksi. Hän sanoi, että Suomessa ymmärretään niiden vievän aikaa ja talouskriisin vielä hidastavan kehitystä, mutta tärkeää on että trendi kuitenkin on selvästi nähtävissä. Hän halusi myös välittää serbeille laajentumiskomissaari Olli Rehnin terveiset, joiden mukaan "EU välittää Serbiasta".

Huhtaniemi mainitsi, että yli sadan hengen vahvuinen komission delegaatio Belgradissa (4. suurin kaikista) on vakuuttava osoitus tästä. EU-integraationeuvonantaja Milivojevic oli tyytyväinen terveisiin ja sanoi, että Serbiassa Rehnin työtä arvostetaan ja sille toivotaan jatkoa. EU:n niin kutsuttu IPA-rahoitus Serbialle on jo nyt 190 miljoonan euron luokkaa vuodessa.

Hallitus hakee IMF-ehtojen lievennystä

Huhtaniemi ja Arsic Alivaltiosihteeri Huhtaniemi ja Serbian talous- ja aluekehitysministeriön valtiosihteeri Vesna Arsic tiedotustilaisuudessa

Talous- ja aluekehitysministeriössä delegaatio tapasi valtiosihteeri Vesna Arsicin, joka kävi läpi Serbian taloustilannetta. Hänen mukaansa viime vuoden talouskasvuennusteet olivat aivan liian optimistisia.

Kuluvalle vuodelle odotetaan negatiivista -2 prosentin kasvua. Tämä vastaa myös IMF:n arviota. Jotkut ekonomistit tosin ennustavat kasvun taantuvan jopa kuusi prosenttia edellisvuotta edellisvuoteen verrattuna. Serbia sai IMF:ltä 3 miljardin euron lainan luottoehdoin, jotka edellyttävät muun muassa pitämään julkisen velan 3 prosentin haarukassa bruttokansantuotteesta. Nyt hallitus joutuu hakemaan ehtoon helpotusta, sillä se on laskenut velkamäärän kasvavan väkisin 4,5 prosenttiin bkt:stä.

Serbian kriisi ei Arsicin mukaan johdu likviditeetin vaan pikemmin kuluttajien ja investoijien luottamuksen puutteesta. Hallitus on pyrkinyt säästöihin uudella budjetilla, johon sisältyvät 26 prosentin menoleikkaukset. Hallitus on elvyttänyt taloutta muun muassa edullisilla lainoilla yrityksille ja sopimalla lainajärjestelyistä kansainvälisten rahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin ja EBRD:n kanssa. Lainajärjestely IMF:n kanssa vuoteen 2011 asti on arvoltaan noin 3 miljardia euroa.

Kauppatase on alijäämäinen Serbialle, vaikka vienti on viime vuosina ollut kasvussa. Vienti keskittyy elintarvikkeisiin sekä tekstiili-, kemikaali- ja puuteollisuuteen. Toisaalta Serbia on erittäin riippuvainen energian tuonnista. Lisäksi globaali talouskriisi on viivästyttänyt valtionyhtiöiden ja niin kutsuttujen sosiaalisten yhtiöiden yksityistämistä.

Taloutta modernisoidaan

Serbia on alueellisen vapaakauppasopimusjärjestön CEFTA:n jäsen ja lisäksi sillä on kahdenväliset sopimukset Kiinan ja Venäjän kanssa. Neuvotteluja vapaakauppasopimuksista käydään myös Turkin ja EFTA:n kanssa. Suunnitelmissa on myös vapaakauppasopimukset Valko-Venäjän ja Iranin kanssa.

Suomen ja Serbian välinen kauppa on vaatimatonta. Potentiaalia on erityisesti ICT, ympäristö-, energia- ja metsäsektoreilla. Erityisesti metsäalalla nähtiin mahdollisuuksia Suomen kahdenvälisen hankeyhteistyön jatkamiseksi. Tätä on tarkoitus kartoittaa tarkemmin asiantuntijatapaamisissa.

Serbia käy WTO-neuvotteluja, joiden edistymisestä tulee raportti syyskuussa. Suomi ilmaisi huolensa siitä, miten kahdenväliset sopimukset kolmansien tahojen kanssa vaikuttavat WTO-maiden asemaan kauppasuhteissa. Suomi suosittelikin Serbialle jäsenyyttä ensin WTO:ssa ja sen pohjalta sopimuksia muiden maiden kanssa. Tämä edistäisi myös EU-jäsenyysvaatimusten täyttämistä.

Alivaltiosihteeri Huhtaniemen valtuuskunnan tapaama varapääministeri Djelicin taloudellinen neuvonantaja Goran Radosavljevic vakuutti, että kaikki kahdenväliset sopimukset tehdään WTO-sääntöihin perustuen.

Serbiassa ollaan myös kiinnostuneita kehittämään pk-yritystoimintaa yrityshautomoiden ja klusterien avulla. Toistaiseksi Serbiassa on synnytetty klustereita muun muassa puunkäsittelyssä ja software-teknologiassa. Syyskuulle suunniteltu pääministeri Cvetkovicin Suomen-vierailu tarjoaa sekin hyvän tilaisuuden viedä näitä tavoitteita eteenpäin.

Delegaatio tapasi myös Euroopan kehitys- ja jälleenrahoituspankin (EBRD) Serbian maajohtaja Hildegard Gacekin, jonka mukaan Suomella on tähtäimessä Serbian kannalta juuri oikeat sektorit. Hän katsoi, että Suomi on liikkeellä juuri oikeaan aikaan, sillä Serbiassa on lähitulevaisuudessa nähtävissä useita merkittäviä kehityshankkeita.

EBRD kannustaa voimakkaasti ympäristöprojekteja. Liiketoimintaympäristönä Serbia ei Gacekin mukaan ole hankalampi kuin esimerkiksi Romania, ja osittain Serbiaa voidaan pitää jopa kehittyneempänä. Määrätty poliittinen epävakaus ja hallinnon voimakas politisoituminen hankaloittavat julkisiin projekteihin osallistumista, sillä niiden jatkuvuudesta ei aina voi olla varmuutta hallituksen vaihtuessa. Yksityissektorilla tätä ongelmaa ei kuitenkaan ole. Yrittäjyydellä on Serbiassa pitkät perinteet, mikä antaa suotuisan lähtökohdan.

ICT:hen panostetaan, mutta mobiilipalveluiden vero huolestuttaa

Osaa yritysvaltuuskuntaa huoletti Serbian hallituksen suunnittelema 10 prosentin vero mobiilipalveluille, mikä heijastuu televerkon kehittämiseen. Valtiovarainministeriön apulaisministeri Gordana Lazarevic kuitenkin vakuutti kyseessä olevan vain väliaikainen toimenpide, joskin edellinen vastaavanlainen vero oli voimassa kuutisen vuotta. Paljon riippuu maailmantalouden ja Serbian talouden elpymisestä.

Serbia on siirtymässä digitelevisioon 4. huhtikuuta 2012 mennessä. Vapautuvien taajuuksien käyttö mobiililaitteiden tarpeisiin kiinnosti osaa valtuuskunnan suomalaisyrityksistä. Vapaiden taajuuksien puute onkin Serbiassa merkittävä ongelma. Puhelinmarkkinat tullaan vapauttamaan säätelystä ennen Serbian Telecomin yksityistämistä.

Serbian tarkoituksena on myös kehittää paperitonta hallintoa (eGovernment) ja tietotekniikan osuutta kouluissa.

Lisätilausta Twinning-yhteistyölle

Komission IPA-instrumentistä rahoitettava Twinning-yhteistyö otettiin esille kaikissa tapaamisissa. Suomi tekisi mielellään yhteistyötä Serbian kanssa näissäkin puitteissa. Tapaamisessa varapääministerin kabinetin kanssa tulivat esille Serbian ongelmat IPA-rahastojen hallinnon siirrossa paikallisiin käsiin. Tämä voisi olla aihealue, jossa Suomi voisi jakaa osaamistaan ja kokemustaan. Lisäksi mainittiin Tonavan väyläkäyttöön liittyvät ongelmat, joissa Suomen asiantuntemus esimerkiksi satamarakentamisessa ja merenkulussa voisi olla hyödyllistä.

Tapaamisessa Serbian ympäristöministeriön kanssa tuli esiin hiljattain voimaan tullut, Suomen antamalla tuella valmisteltu lakiuudistus, jossa hyväksyttiin 16 kokonaan uutta ympäristölakia. Twinning-apu esimerkiksi jätehuollossa, ilmanlaadun parantamisessa ja kasvihuonekaasujen varastoinnissa mainittiin tässä yhteydessä.

Vierailu oli valtuuskunnalle silmiä avaava kokemus, joka auttaa jatkossa mieltämään Serbian muuksikin kuin tyhjäksi läikäksi Balkanilla. Liikemiesvaltuuskunta oli positiivisesti yllättynyt esimerkiksi maan hyvin koulutetusta työvoimasta ja nykytilanteessa yhä enemmän ulkomaisille sijoituksille avautuvasta ilmapiiristä, jotka tekevät siitä alueella kilpailukykyisen ja kiinnostavan kohteen.

Muut Pohjoismaat ovat Serbiassa jo varsin vahvasti edustettuina sekä yritysten investointien kautta että diplomaattisesti. Norjan, Ruotsin ja Tanskan lähetystöt ovat Serbiassa suhteellisen suuria. Suomi on vasta nyt pääsemässä liikkeelle. Kauppavaltuuskunnan vierailu oli ensimmäinen yli 7 vuoteen ja sai jonkin verran huomiota myös mediassa. Järjestelyt oli isäntien puolelta hoidettu huolella.