Verohelpotuksia keskiluokalle – Malesian budjetti vuodelle 2016

Malesian ensi vuoden budjetti lupaa lisää leipää työtä tekevän keskiluokan ruokapöytään verohelpotuksin. Tuoreen budjetin tavoitteena on kotimaisen kysynnän vahvistaminen, sillä maa ei voi enää voi laskea Kiinan-viennin ja luonnonvaroista saatavien tuottojen varaan entiseen tapaan. Talouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 4–5 %. Malesia on mukana Tyynenmeren vapaakauppasopimuksessa (TPP), jos se hyväksytään parlamentissa.

Kuva: Teemu Laakkonen

Valtion energiayhtiö Petronasin kaksoistornit hehkuvat, vaikka musta kulta ei lyö leiville entiseen tapaan.

Malesian talous alkaa kuoppaisen alkusyksyn jälkeen näyttää vahvempia lukemia. Kansallisen valuutan, ringgitin, kurssi viistää kuitenkin edelleen maata, eikä pääministerin korruptiokohuun palautuvaa luottamusvajetta ole taltutettu. Koko vuoden talouskasvun odotetaan tänä vuonna olevan 4,5 % - 5, 5 %. Valtio ennustaa ensi vuoden kasvuksi 4-5 %.

Kipeisiin leikkauksiin ei ole tarvetta. Käsillä oleva valtion budjetti on laskettu siten, että raakaöljyn hinta on ensi vuonna 48 $ barrelilta, kun kuluvan vuoden budjetti laskettiin vielä niin, että siitä saisi 100 $ barrelilta. Julkisen talouden alijäämä on määrä painaa 3,1 %:iin ensi vuoden aikana.

Elinkustannuksia alemmas

Keskivertokansalaisella on ollut tavallista vähemmän kulutukseen liikeneviä tuloja käytössään huhtikuussa käyttöön otetun korkeamman ALV:n vuoksi. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat hiipineet ylöspäin. Tuontitavaroiden kallistuminen on kirittänyt reilun kahden prosentin tasolla olevaa inflaatiota. Autoa ajavan malesialaisen murheina ovat olleet karvan verran noussut bensiinin hinta ja moottoritietullimaksujen korotus. Kuluttajapuolella ensi vuoden budjetista odotettiinkin rokotetta nousseita elinkustannuksia vastaan.

Hallitus vastasi huutoon verokevennyksin. Verohelpotuksia on luvassa lapsiperheille ja kotona tapahtuvaan vanhusten hoitoon. Verovähennys on suurempi, mikäli yli 18-vuotias jälkeläinen opiskelee korkeakoulussa. Myös kansaneläke kasvaa.

Verovähennysoikeus laajenee lisäksi henkilöihin, joiden puoliso ei ole työelämässä. Korkeimman tuloluokan veroprosentti nousee kolme prosenttiyksikköä 28 %:iin. Ensi vuoden heinäkuusta lähtien uudeksi vähimmäispalkaksi tulee n. 210 e/kk Malesian niemimaalla ja n. 195 e/kk maan itäosan Sabahin, Sarawakin ja Labuanin alueilla työskenteleville. Korotusta tulee n. 20 e/kk.

Olennainen kysymys on, kanavoituvatko palkansaajille myönnetyt verohelpotukset kotimaiseksi kulutukseksi siinä määrin kuin hallitus toivoo. Keskituloluokkaan lasketaan Malesiassa n. 800 e - 1800 e/kk tienaavat kansalaiset.

Vähävaraisimmilla on pääsy BR1M-ohjelmaan (1Malaysia People´s Aid), jonka turvin voi tietyin edellytyksin vapautua arvonlisäverosta. BR1M-ohjelma takaa perustulon, jonka määrää tarkistetaan nyt muutama prosenttiyksikkö ylöspäin. Ohjelman edunsaajiin kuuluu tällä hetkellä n. 4,7 miljoonaa malesialaista. Korotuksen määrää on arvosteltu riittämättömäksi.

Terveydenhoidon saralla on määrä rakentaa viisi uutta sairaalaa ja laajentaa arvonlisäverosta vapaiden lääkkeiden määrää. Poliisien partiointiautojen ja poliisilaitosten määrää kasvatetaan.

Kärkiteemoissa infraa ja turismia

Budjetista voi lukea viisi teemaa:

1. Kotimaisten investointien kasvattaminen mm. rakentamalla asuntoja.
2. Pörssitoiminnan kiihottaminen verohelpotuksin ja valtion sijoitusyhtiötä rahoittamalla.
3. Pienten ja keskisuurien yritysten kasvun edesauttaminen.
4. Etenkin julkista liikennettä ja maaseudun verkkoyhteyksiä parantavat infrastruktuurihankkeet ja
5. turismin elvyttäminen ensi vuodelle lisävaroin ja sähköisen viisuminhakujärjestelmän luomisella.

Malesian itäosan vähemmän kehittyneet Sabahin ja Sarawakin osavaltiot saavat erityishuomiota mm. sähköverkon parantamisen ja moottoritietullitariffien perumisen muodossa. Borneon halkaisevan moottoritien rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden aikana.

ALV:n nosto paikannut kassaa

Hallituksen budjettia kommentoivassa retoriikassa toistuu vuoden 2020 mainitseminen, sillä siihen mennessä Malesian on määrä olla ylemmän keskitulotason maa. Kaksoishatutettu pääministeri/valtiovarainministeri Najib on kehunut hallituksen tehneen oikean siirron korottaessaan ALV:a huhtikuussa sekä leikatessaan bensiinitukia täksi vuodeksi, sillä nämä ovat tilkinneet vähentyneiden öljytulojen aiheuttamaa aukkoa valtion budjetissa.

Kiina on ollut pitkään malesialaisen öljyn suurkuluttaja, mutta sen talouden alakulosta johtuen öljyn kysyntä on yskinyt. Vaalitaktisesti katsoen antipopulistinen ALV:n nosto tehtiin fiksusti vaalikauden puolivälissä.

Rakennusteollisuudella lupaavat näkymät

Rakennusteollisuuden odotetaan kasvavan ensi vuoden aikana rutkasti uusien aloitteiden mukaisten rakennusprojektien johdosta. Rakentaminen vaikuttaa jo nyt noin kymmenesosaan Malesian BKT:sta. Kuala Lumpurissa kulkiessa tämä on helppo uskoa, sillä etenkin kerrostalorakennustyömaita on vieri vieressä. 

Bisnes sujuu

Maailman talousfoorumin syyskuun lopussa julkaiseman vuosiraportin mukaan Malesia on maailman 18:nneksi kilpailukykyisin talous. Sijoitus nousi kaksi pykälää viime vuodesta ja Malesian takana on useampi G20-talous. Maan sijoitus on ollut viimeksi yhtä korkealla kymmenen vuotta sitten.

Korkean sijoittumisen perusteluina ovat markkinoiden tehokkuus ja finanssimarkkinoiden toimivuus. Parantamisen varaa on työn tuottavuudessa ja innovaatioihin kannustamisessa. Malesian talouden ylpeydenaiheena on ekonomistien katsannossa täystyöllisyys, sillä työttömyysaste on noin 3 %.

Suurin kiinalainen luottoluokitusyhtiö Dagong vaihtoi lokakuussa Malesian ulkoisen luottoluokitusennusteen negatiiviseksi. Dagong perustelee ratkaisuaan korruptiokohulla, kotitalouksien korkealla velkaantumisasteella ja ringgitin haavoittuvuudella.

TPP-sopimusta puidaan parlamentissa

Malesia kuuluu Tyynenmeren alueen kauppaa vapauttavasta TPP-sopimuksesta (Trans-Pacific Partnership) sopuun päässeeseen tusinaan. Sopimus etenee Malesian parlamenttikäsittelyyn ensi vuoden tammikuussa. Kipukohtana on etenkin valtionyhtiöiden suojeleminen, sillä pelkona on, että vapaakauppasopimus tekee vaikeammaksi noudattaa bumiputra-politiikkaa, jolla varjellaan malaijiväestön erityisasemaa valtionyhtiöissä ja julkisissa hankinnoissa.

Saamapuolella maa toivoo Amerikoista uusia markkinoita etenkin elektroniikkatuotteilleen. Malesia on ASEAN-maana lisäksi mukana toista Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimusta, RCEP:tä (Regional Comprehensive Economic Partnership), koskevissa neuvotteluissa.