Venezuelan talouden ja kaupan näkymiä

Venezuelassa jatkuu korkea kulutuskysyntä presidentti Hugo Chávezin ja valtiovarainministeri Ali Rodríguezin vakuutettua, että kansainvälinen finanssikriisi ei horjuta maan taloutta. Yksityisen sektorin talousasiantuntijat ovat kuitenkin huolissaan siitä, että vaikutukset voivat olla dramaattiset. Suomen Venezuelan-suurlähetystön raportti kertoo laskevan öljyn hinnan ja kansallistamislakien tuomista haasteista maan taloudelle. 

Venezuelan kansa mennee jälleen vaaliuurnille helmi–maaliskuussa 2009 äänestämään perustuslakilisäyksestä, joka sallisi presidentin, kuvernöörien, kansanedustajien ja kaupunginjohtajien jatkuvan uudelleenvalinnan. Oppositio väittää hallituksen ylläpitävän korkeaa kulutusta äänestykseen saakka, jotta äänestäjät eivät huolestuisi talouden näkymistä. 

Venezuelan kansainvälinen valuuttavaranto on hyvä, noin 40 miljardia dollaria. Lisäksi kansallisessa kehitysrahastossa ulkomaisissa pankeissa sanotaan olevan noin 15 miljardia dollaria. Hallituksen mukaan nämä varat sallivat hallitukselle joustavan talouspolitiikan, joka sallii polttoaineiden ja elintarvikkeiden maahantuonnin sekä sosiaaliohjelmien kustannusten kattamisen. 

öljyn hinta tuo haasteita taloudelle 

Riippumattomat talousasiantuntijat arvelevat, että jos öljynhinnat pysyvät alhaisina, Venezuela joutuu rajoittamaan kansainvälistä solidaarisuusrahoitusta ALBA-maiden ja PetroCariben jäsenmaiden osalta. Samoin lähestyisi devalvaation tarve, liikevaihtoveroa jouduttaisiin nostamaan nykyiseltä 9 prosentin tasolta (elintarvikkeet ja lääkkeet ovat toistaiseksi vapaita verosta), varainsiirtovero jouduttaisiin ehkä ottamaan uudelleen käyttöön ja luksustavaroiden tuontia ehkä rajoitettaisiin. Venezuelan hallitus päätti tammikuussa 2009 laskea ulkomaanmatkoja varten myönnettävän valuuttamäärän 500 dollariin. Luottokorttiostoksia ulkomailta sallitaan 2500 dollarin arvosta vuodesta. 

Venezuelalla on kunnianhimoisia finanssi- ja taloushankkeita kuten Etelän Pankin (Banco del Sur) perustaminen, jonka pääomaa ei kuitenkaan ole vielä ryhdytty maksamaan. Samoin perusteilla on ALBA-pankki ja ALBA-maiden (Venezuela, Kuuba, Bolivia, Nicaragua, Dominica ja Honduras) yhteinen raha sucre. Venezuela on perustamassa kahdenvälisiä pankkeja muun muassa  Venäjän ja Iranin kanssa ja sillä on yhteinen kehitysrahasto Kiinan kanssa. 

Venezuelan hallituksen likviditeetin huonontumisesta kertoo, että valuuttavirasto CADIVIn valuuttalupien myöntö on hidastunut. Sääntöjen mukaan käsittelyaika on kuukausi, mutta käytännössä se on yleensä useita kuukausia. Poikkeustapauksissa viivytykset voivat kestää vuosia. Suomen Caracasin-suurlähetystö voi ajaa suomalaisyritysten asiaa esimerkiksi EU:n ja CADIVIn noin kahden kuukauden välein järjestettävien kokousten kautta. Eräät suomalaisyritykset ovat tarkoituksella valinneet toimintatavan, joka sallii pitkänkin maksujen odottamisen. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei usein ole tätä mahdollisuutta. 

Uudet lait ajavat kansallistamista 

Presidentti Chávez antoi heinäkuussa 2008 kolmisen tusinaa erityislakeja, joissa vahvistettiin kuluttajansuojaa ja annettiin hallitukselle laajat valtuudet kansallistaa yksityistä omaisuutta, jos yleinen etu sellaista vaatii. Liiketoiminnan rikoksista säädettiin korkeita rangaistuksia, myös vankeutta. Venezuelan hallitus onkin kansallistanut muun muassa  terästeollisuuden ja kolme ulkomaista sementtiyhtiötä. Neuvottelut korvauksista, myös jo aiemmin kansallistettujen puhelin- ja sähköyhtiöiden osalta, ovat kesken. Myös elintarvikealan yrityksiä ja viljelymaata on kansallistettu. Venezuela otti vuonna 2006 enemmistöomistuksen kaikissa öljy- ja kaasuyhtiöissä. Useimmat kansainväliset yhtiöt mukautuivat tilanteeseen, mutta ExxonMobil ja ConocoPhillips käyvät edelleen oikeutta korvauksista. 

Eräät suomalaisyritykset ovat tehneet huomattavia kauppoja Venezuelaan. Metso Minerals on myynyt kaivoslaitteita, Outotec rikkihappotehtaan ja Wärtsilä voimalaitoksen. Nokian ja NokiaSiemens Networksin myynti on vilkasta. 

Suomen ja Venezuelan välillä ei ole investointi- eikä verosopimuksia, joita koskevat neuvottelut ovat keskeytyneet.