Venäjän WTO-jäsenyys varmistui
Venäjä liittyy 18 vuoden neuvottelujen jälkeen WTO:n täysivaltaiseksi jäseneksi elokuussa 2012. Venäjän duuma äänesti WTO-sopimuksen ratifioinnin puolesta 10. heinäkuuta 2012. Venäjän WTO-jäsenyys on odotettu uutinen Suomen vientiyrityksille, onhan Venäjä Suomen kolmanneksi suurin vientikumppani.
Sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän jäsenenä Venäjän odotetaan ajan mittaan muuttuvan paremmin ennustettavaksi ja avoimemmaksi markkinaksi. Suomi voi hyötyä kahta kautta: toisaalta viennin kasvun, toisaalta Venäjän investointi-ilmapiirin parantumisen kautta. Muiden maiden kokemuksen perusteella on odotettavissa, että ulkomaalaisten investoinnit kasvavat WTO-jäsenyyden myötä.
Mitään nopeita muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa, koska Venäjän WTO-sopimuksen ehdot toteutetaan asteittain 0–9 vuoden siirtymäkauden aikana.
Venäjän liittyminen on ollut pitkä prosessi, ja kotimaassa WTO-jäsenyyttä vastaan lobattiin aktiivisesti koko kevään ajan. Uusi hallitus joutui lupaamaan, että se kaikin keinoin suojaa oman teollisuuden etuja WTO-jäsenyyden seurauksilta. Venäjä aikoo myös tukea aktiivisesti vientiä ja hyödyntää WTO:n riitojenratkaisumekanismia venäläisten vientiyritysten tueksi.
Venäjältä odotetaan hyvin aktiivista osallistumista, ja monet arvelevat, että Venäjästä voi tulla vaikea WTO-jäsen.
Venäjä hyväksyttiin Maailman Kauppajärjestön WTO:n jäseneksi 16. joulukuuta 2011. Venäjän duuma ratifioi liittymissopimuksen 10. heinäkuuta 2012. Jäsenyys astuu voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun Venäjä on tallettanut ratifiointiasiakirjat WTO:hon eli elokuun puolivälissä.
Venäjän liittyminen WTO:hon parantaa venäläisten yritysten vientimahdollisuuksia ja vastaavasti ulkomaisten yritysten mahdollisuuksia hyötyä Venäjän kasvavista kulutusmarkkinoista. Venäjä on sitoutunut osana WTO:n liittymisehtoja alentamaan tuontitulleja, poistamaan suurimman osan tuontilisensseistä ja harmonisoimaan tuotteiden teknisiä ja sanitaarisia (terveys- ja kasvinsuojelu-) vaatimuksia vastaamaan kansainvälisiä standardeja.
Venäjä on myös sitoutunut parantamaan immateriaalioikeuksien suojaa ja raportoimaan tulli- ja muun lainsäädännön muutoksista entistä läpinäkyvämmin ja selvemmin.
WTO:n liittymisehtoihin kuuluvat:
- Tullitariffit; sitoumukset alentaa tuonti- ja vientitulleja sovitun aikataulun mukaan
- Tuonnin määrärajoitukset; tuontikiintiöt poistuvat sovitun siirtymäkauden jälkeen
- SPS (Sanitary-Phytosanitary Measures) eli tuotteiden terveys- ja kasvinsuojelutoimet
- TBT (Technical Barriers to Trade) eli tekniset kaupan esteet
- TRIM (Trade Related Investment Measures) eli ulkomaisten investoijien esteet
- TRIPS (Trade Related Intellectual Property Regime) eli immateriaalioikeuksia koskevat toimet, niiden suojaaminen ja niihin liittyvät kaupan esteet.
10 tärkeintä sitoumusta:
1. Teollisuustuotteiden tuontitullit laskevat keskimäärin 7,9 prosentista 6,9 prosenttiin;
2. Maataloustuotteiden tuontitullit laskevat keskimäärin 13,5 prosentista 11,5 prosenttiin;
3. Telekom- ja teknologiatuotteet tullivapaiksi (ITA-sopimuksen tuotelistan mukaan);
4. Vientitulleja ei koroteta nykyiseltä tasolta, suurin osa vientitulleista alenee (ml. puutullit);
5. Sanitaaristen ja teknisten standardien harmonisointi kansainvälisten standardien mukaisiksi;
6. Ulkomaisten tuotteiden syrjimättömyys suhteessa kotimaiseen tuotteeseen / palveluun;
7. Palvelualojen avaaminen kilpailulle ja ulkomaisille sijoittajille (tietyt rajoitukset säilyvät);
8. Immateriaalioikeuksien suojan parantaminen ja toimet oikeuksien väärinkäytöksiä vastaan;
9. Maatalousteollisuuden suoran subventoinnin rajoittaminen sovittujen tavoitteiden mukaan;
10. Selkeä ja oikea-aikainen ilmoittaminen lainsäädännön muutoksista, kauppapartnereiden varoittaminen etukäteen mahdollisista uusista kauppaan vaikuttavista toimenpiteistä.
Tullitariffit ja muut kaupan esteet
Tavaratuonnin osalta Venäjä on sitonut tullitariffinsa tiettyyn maksimitasoon, jota sovellettava tariffi ei saa ylittää. Sidokset ovat tuotekohtaisia, ja tariffeja alennetaan asteittain WTO:hon liittymisen jälkeen.
Venäjä alentaa heti WTO:hon liittymisen jälkeen noin kolmasosaa tullitariffeista ja loppuja 1–7 vuoden siirtymäajalla.
Painotettu keskitullitaso tulee laskemaan nykyisestä 9,5 prosentista 7,3 prosenttiin. Lasku on siis keskimäärin vain 2,2 prosenttiyksikköä, mutta joidenkin tuotteiden osalta muutos on silti merkittävä.
Informaatioteknologiatuotteiden tuontitullit poistetaan sen sijaan kokonaan kolmen vuoden sisällä. Tämä koskee esimerkiksi tietokoneita, telekommunikaatiolaitteita ja tietokoneohjelmistoja.
Tariffimuutosten lisäksi vähintään yhtä tärkeää on sitoutuminen kansainvälisiin standardeihin ja sääntöihin.
Venäjä on sitoutunut vähentämään kaupankäynnin ja tullausprosessin byrokratiaa. WTO-jäsenyyden sitoumuksiin kuuluvat esimerkiksi tuontilisenssien poistaminen (koskee muun muassa alkoholia ja lääkkeitä) ja teknisten ja sanitaaristen vaatimusten yhdenmukaistaminen kansainvälisten standardien kanssa.
Lisäksi uuden hallituksen ohjelmaa tähtää liiketoimintaesteiden vähentämiseen Maailmanpankin kaupan esteiden listan mukaisesti. Venäjä on jo vähentänyt pakollisten sertifioitavien tuotteiden määrää ja siirtynyt monien tuoteryhmien osalta vapaaehtoisiin vakuutuksiin. WTO-jäsenyys ei kuitenkaan poista Venäjän kansallisia tuotestandardeja eikä estä tuontikiellon asettamista, mutta itse prosessi muuttuu läpinäkyvämmäksi. WTO-jäsenenä Venäjän tulee perustella kaikki päätöksensä tieteellisesti.
Sen on myös ajoissa informoitava muutoksista muita jäsenmaita, jotta ne ehtivät reagoida ja mahdollisesti korjata havaitut puutteet ennen varsinaisen tuontikiellon voimaan astumista. Lisäksi osapuolet voivat jatkossa käyttää WTO:n riitojenratkaisujärjestelmää kiistojen selvittämisessä.
WTO-jäsenyyden vaikutus Venäjän talouteen
Raaka-aineiden viejänä ja kulutustavaroiden tuojana Venäjä ei suoranaisesti hyödy tullitariffien alenemisesta. Suurimman hyödyn lisääntyneestä kilpailusta saavat venäläiset kuluttajat. Suurin osa arvioidusta hyödystä tulee palvelusektorin kasvusta ja lisääntyneistä investoinneista.
Suurimman hyödyn Venäjän taloudelle odotetaan tulevan ulkomaisten investointien lisääntymisestä. Ulkomaalaisten suorat investoinnit kasvoivat Kiinan WTO-jäsenyyden jälkeen ensimmäisenä vuonna 20 prosenttia, Vietnamissa vastaavasti 38 porsenttia ja Saudi-Arabiassa peräti 50 prosenttia. Itä-Euroopan maissa WTO-jäsenyyden vaikutus oli pienempi, mutta niissäkin investoinnit kasvoivat.
Palvelut avautuvat kilpailulle
Maailmantalouden heikko tilanne ja WTO-sopimuksessa sovitut pitkät siirtymä-ajat vähentävät sen lyhytaikaisia vaikutuksia, mutta pidemmän päälle jäsenyys tuo maahan paljon kaivattuja investointeja. WTO-jäsenyys parantaa sijoittajien asemaa, kun ulkomaalaisten syrjintää koskevat rajoitukset vähenevät ja palvelualat avautuvat kilpailulle.
Venäjä on sitoutunut markkinoiden avaamiseen useilla palvelusektoreilla, ml. telekommunikaatio-, kuljetus- ja rakennuspalvelut, pankki- ja vakuutuspalvelut, media sekä jakelu-, ympäristö-, ja matkailupalvelut. Venäjän hallitus on myös sitoutunut kehittämään investointi-ilmapiiriä seuraavan hallituskauden aikana.
Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutus Suomen ulkomaankauppaan
Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimarkkina ja kattaa noin 9 prosenttia Suomen viennistä. Keskeisiä suomalaisia vientituotteita ovat kemianteollisuuden tuotteet, koneet ja laitteet, metallit ja metallituotteet, paperi ja pahvi sekä elintarvikkeet. Tullit alenevat kaikissa tuoteryhmissä – vähemmän koneissa ja laitteissa, joissa tullit jo ovat alhaiset, enemmän elintarvikkeissa ja muissa tuotteissa, joiden tullitaso on liittymishetkellä korkea. Varsinaisesti tullitaso ei kuitenkaan ole WTO-jäsenyyden tärkein muutos.
Yhtä tärkeä asema on sääntelyn vähenemisellä ja lainsäädännön ja liiketoimintaympäristön kehittämisellä. Molempiin odotetaan parannuksia WTO-jäsenyyden myötä. Jos investoinnit kasvavat Venäjällä, Suomen vientiyritykset hyötyvät tästä, koska suurin osa Suomen viennistä on investointihyödykkeitä.
Tuonnin puolella metsäsektori hyötyy puutullien alenemisesta. Myös palvelusektorin vapauttaminen kilpailulle on suomalaisille yrityksille tärkeä. Vähittäiskaupan, logistiikan ja vakuutus- ja pankkialan rajoitukset vähenevät, vaikka eivät kokonaan poistu. Suurin osa palveluista vapautetaan ulkomaalaisia syrjivistä lupamenettelyistä. Rautatietariffit yhtenäistetään vuoden kuluessa ja Siperian ylilentojen kulut vähenevät. Ulkomaalaisten omistusrajoitukset vähenevät: telekommunikaatioalalla rajoitukset poistetaan neljän vuoden kuluttua, vakuutusalalla vasta 9 vuoden kuluttua. Pankkialalla ulkomaalaisten osuutta markkinoista rajoitetaan jatkossakin, mutta raja nostetaan 50 prosenttiin.
Suomen pankki on arvioinut, että Suomen vientikysyntä kasvaisi 0,7–1,0 prosenttia Venäjän WTO-jäsenyyden myötä verrattuna tilanteeseen ilman jäsenyyttä. Suomen kokonaistuotanto olisi 0,1–0,2 prosenttia suurempi ja työllisyys lisääntyisi 0,2–0,3 prosenttia Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Tämä merkitsisi 200– 300 miljoonaa euroa enemmän verrattuna siihen, että Venäjä ei olisi WTO:n jäsen.
Arvio perustuu Maailmanpankin arvioon WTO-jäsenyyden vaikutuksista Venäjän talouskasvuun (+3,3 prosenttia). Venäjänkauppaa käyvien yritysten on hyvä varautua WTO:n tuomiin muutoksiin: ensisijaisesti olisi hyödynnettävä jäsenyyden ulkomaankauppaan ja liiketoimintaan tuomat helpotukset. Niihin kuuluvat paitsi tullimuutokset, myös teknisten ja terveysmääräysten harmonisointi, päätöksenteon ja lainsäädännön läpinäkyvyyden parantaminen ja byrokratian vähentäminen.
Venäjän uusi hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan paitsi WTO-sopimuksen sidonnaisiin myös parantamaan liiketoimintaympäristöä, erityisesti vero- ja tullihallinnon toimintaa. Näillä rinnakkaisesti toteutettavilla muutoksilla voi olla suurempi merkitys kuin itse WTO-jäsenyydellä.