Venäjän valtionyhtiöiden yksityistäminen etenee hitaasti
Venäjä on myymässä osuuksia useista suurista valtionyhtiöistä paikatakseen öljyn hinnan laskusta johtuvaa budjettivajetta. Yksityistämiskaupoista arvioidaan valtion kassaan kilahtavan yhteensä 1-1,5 biljoonaa ruplaa (noin 13,8-20,6 miljardia euroa), jolla voitaisiin kattaa tämän vuoden 2,35 biljoonan ruplan (32,3 miljardin euron) budjettivajeesta yli puolet. Budjettitulojen lisäämisen lisäksi yksityistäminen nähdään mahdollisuutena tehdä yhtiöissä institutionaalisia uudistuksia, edistää investointeja ja yritystoimintaa sekä luoda uutta ja kehittyneempää teknologiaa.
Yksityistettäviä yrityksiä ovat lentoyhtiö Aeroflot, öljy-yhtiö Rosneft, VTB-pankki, Venäjän suurin laivanvarustamo Sovkomflot, öljy-yhtiö Bašneft, kaivosyhtiö Alrosa sekä rautatieyhtiö RŽD. Timantteja tuottavasta Alrosasta on jo myyty 10,9 prosentin osuus 52,2 miljardilla tuplalla (718 miljoonalla eurolla). Sen ostajista kolmasosa oli Venäjältä, toinen kolmasosa Euroopasta, neljännes Aasiasta ja Lähi-idästä sekä loput muualta (mm. USA:sta). Ostajien nimiä ei ole julkistettu, mutta median mukaan länsiyhtiöistä Oppenheimer Funds ja Lazard olivat kiinnostuneita osakkeista ennen myyntiä. Jopa 20 prosenttia omistuksista meni venäläisiin ei-valtiollisiin eläkerahastoihin.
Seuraavaksi myynnissä ovat osuudet Rosneftista, Bašneftista ja Sovkomflotista. Öljyn matala hinta on heikentänyt erityisesti Bašneftin ja Rosneftin markkina-arvoa ja asiantuntijat ovatkin vaatineet yksityistämisten lykkäämistä.
Presidentti Putin on asettanut ehtoja yksityistämiskaupoille
Presidentti Vladimir Putin on asettanut ehtoja yksityistämiskaupoille: 1) Valtion tulee pysyä määräävässä asemassa strategisesti tärkeissä yhtiöissä, eli sille tulee jäädä vähintään 50 % + 1 osake; 2) Sijoittajan tulee sitoutua ostamansa yrityksen kehittämiseen; 3) Osakkeiden ostajan tulee olla rekisteröitynyt Venäjälle; 4) Sijoittaja ei saa käyttää osakkeiden ostamiseen Venäjän valtionpankin myöntämää lainaa. Tämän lisäksi niin Venäjän hallitus kuin yhtiöiden johto asettavat erityisehtoja yksityistämiselle.
Hallitus rajoittaa mahdollista ulkomaista ohjausta asettamalla Rosneftin yksityistämiselle erikoisehtoja
Valtionyhtiö Rosneftistä on määrä yksityistää mittava 19,5 prosentin osuus, jota pidetään haastavampana myydä kuin esimerkiksi osuuksia Alrosasta tai Bašneftistä. Tämän vuoksi Venäjä hakee strategisia sijoittajia lähinnä Aasiasta (mm. Kiina, Intia). On mahdollista, että esimerkiksi 5-7 prosenttia osakkeista myytäisiin pörssissä, ja loput menisivät strategisille sijoittajille. Elokuun alussa osakepaketin arvo Moskovan pörssissä oli 679 miljardia ruplaa (noin 9,3 miljardia euroa). Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin mukaan on kuitenkin epätodennäköistä, että öljy-yhtiön yksityistäminen tapahtuu ennen vuodenvaihdetta. Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin on ajanut voimakkaasti yksityistämisen lykkäämistä. Öljyn heikko hintakehitys ja ruplan kurssilasku ovat syöneet yhtiön markkina-arvoa. Vuodesta 2014 Rosneftin osakkeen dollariarvo Lontoon pörssissä on noin puolittunut.
Yksityistettävän osuuden ostajille on asetettu ehdoksi se, että ostaja ei saa tehdä osakassopimusta monikansallisen BP:n kanssa, joka tällä hetkellä omistaa Rosneftistä 19,75 prosenttia. Mikäli näin tapahtuisi, BP ja uusi osakas voisivat puuttua yrityksen johtamiseen. Venäjä on rajannut ulkomaisen omistuksen strategisissa yrityksissä 20 prosenttiin. BP:n pääjohtaja Robert Dudley on sanonut yhtiön olevan tyytyväinen nykyiseen omistusosuuteensa Rosneftissa. Hallitus on asettanut tulevalle ostajalle myös muita ehtoja: ostettua osakepakettia ei saa myydä kolmeen vuoteen ja lisäksi uuden osakkeenomistajan tulee allekirjoittaa sopimus, joka velvoittaa häntä äänestämään valtion ehdokkaita Rosneftin hallitukseen. Rosneftin yksityistämisprosessin konsulttina toimii italialainen Intesa-pankki.
Sovkomflotin hyvä tulos lykkää yksityistämistä
Varustamoyhtiö Sovkomflotista tullaan yksityistämään 25 prosenttia. Yksityistämisen ajankohdasta on liikkunut erilaista tietoa: joko tänä tai ensi vuonna. Osakemyynnin arvioidaan tapahtuvan Moskovan pörssissä tai New Yorkin pörssissä. Vuonna 2015 osakepaketin arvoksi arvioitiin 24 miljardia ruplaa (noin 330 miljoonaa euroa). Yhtiön liikevaihto kasvoi viime vuonna, ja se teki parhaan tuloksensa 20 vuoteen. Tänä vuonna tuloksen oletetaan olevan vähintään sama, ellei parempi. Yhtiön arvo on nousussa, minkä vuoksi sen myyntiä voisi olla hyvä lykätä. Tällä hetkellä Venäjän valtio omistaa Sovkomflotin sataprosenttisesti.
VTB:n yksityistämistä hidastavat pankin heikko kannattavuus ja lännen talouspakotteet
EU:n ja USA:n pakotteiden kohteena olevan valtiollisen VTB-pankin yksityistämistä kaavailtiin alun perin myös tälle vuodelle, mutta Venäjän hallitus on sittemmin siirtänyt sitä. Talouskehitysministeri Aleksei Uljukajevin mukaan pakotteet estävät monia mahdollisia sijoittajia osallistumasta kauppaan. Myös maan huono taloudellinen tilanne saattaa rajoittaa potentiaalisten sijoittajien määrää. Lisäksi VTB-pankin kannattavuus on pienentynyt huomattavasti vuodesta 2013. Myytäväksi on kaavailtu 10,9 % osakkeista, ja ne tullaan mitä todennäköisimmin myymään Moskovan pörssissä.
Bašneftin yksityistäminen näyttää pysähtyneen kiistaan Rosneftin mahdollisuudesta osallistua siihen
Venäjän valtio sai enemmistöosuuden öljy-yhtiö Bašneftistä takavarikoimalla oligarkki Vladimir Jevtušenkovin osakkeet vuonna 2014. Takavarikoinnin syyksi nähtiin se, että Jevtušenkov kieltäytyi vuonna 2013 myymästä yhtiötä Rosneftille. Nyt valtio on ollut kovaa vauhtia yksityistämässä Bašneftia, josta Rosneftin pääjohtaja Igor Setšin on ilmoittanut edelleen olevansa kiinnostunut. Yksityistämiskilpaan ilmaantui yhdeksän venäläistä ostajaehdokasta, joista myös Lukoilia ja Tatneftia on pidetty todennäköisimpinä ostajina. Bašneftistä myydään 50,1 prosentin osuus, jonka arvo on arviolta 306 miljardia ruplaa (4,2 miljardia euroa).
Venäjän laki kieltää valtion ja kuntien omistamien yritysten osallistumisen yksityistämiseen, mikäli valtion tai kunnan osuus yrityksestä on yli 25 %. Vaikka Rosneft on valtionyhtiö, niin laki mahdollistaa sen epäsuoran osallistumisen yksityistämiseen. Valtio nimittäin omistaa Rosneftistä muodollisesti vain yhden osakkeen. Pääomistaja on valtion holding-yhtiö Rosneftegaz. Hallituksen talousliberaalit sekä Putinin neuvonantaja ja Rosneftin hallintoneuvoston puheenjohtaja Andrei Belousov ovat kritisoineet valtionyhtiön mahdollisuutta osallistua yksityistämiseen. Hallitus päätti 16.8. presidentti Putinin hyväksynnällä lykätä Bašneftin yksityistämistä. Rosneftistä yksityistettävä osuus myydään ensin.
Kansa suhtautuu yksityistämisiin epäillen
Kansalaiset eivät usko valtion omaisuuden myynnin tuovan mitään myönteisiä vaikutuksia. Syynä epäluottamukseen on muun muassa se, ettei valtiontalouden uskota pelastuvan yksityistämiskaupoilla. Tiedetään, ettei tämän hetkisessä taloustilanteessa ole helppoa myydä osuuksia hyvään hintaan. Venäjällä pelätään, että valtionomaisuutta myydään edulliseen hintaan oligarkeille, kuten kävi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Epäluuloa lisäävät myös valtionjohdon puheissa esiintyneet ristiriidat siitä, halutaanko yksityistämiskauppoihin mukaan ulkomaisia yrityksiä vai ei.
Myynnistä saadut tulot saattavat tuoda hetkellistä helpotusta maan valtiontalouteen, mutta niillä ei kuitenkaan pystytä kokonaan tukkimaan vajetta.
Teksti:
Pia Sarivaara-Heikkinen, lähetystösihteeri
Anna Törmi, korkeakouluharjoittelija
Suomen Moskovan suurlähetystö