Venäjän budjetti vuosille 2013–2015

Venäjän budjetti vuosille 2013–2015

Venäjän budjettisuunnitelman keskeisenä tavoitteena on budjetin tasapainottaminen vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää budjettikurin tiukentamista ja menojen priorisointia, koska energiasektorin verotulojen arvioidaan seuraavina vuosina pienenevän. Budjettisuunnitelma on suhteellisen varovainen ja oppositiopuolueet ovat kritisoineet sitä siitä, ettei se tue talouskasvua. Puolustuksen menoja korotetaan, mutta kaikissa muissa menoissa tavoitellaan säästöjä.

Presidentin määräyksen mukaisesti opettajien ja lääkäreiden palkkoja korotetaan vuoteen 2018 mennessä peräti kaksi kertaa alueen keskipalkkaa vastaavaksi. Kuva: peretzp, ccby 2.0Presidentin määräyksen mukaisesti opettajien ja lääkäreiden palkkoja korotetaan vuoteen 2018 mennessä peräti kaksi kertaa alueen keskipalkkaa vastaavaksi. Kuva: peretzp(Linkki toiselle verkkosivustolle), ccby 2.0

 

Budjettisuunnitelman raamit

Budjettisuunnitelma perustuu hallituksen talousarvioon, jonka mukaan Venäjän talous kasvaisi vuonna 2013 3,7 %, vuonna 2014 4,3 % ja vuonna 2015 4,5 %. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan 5–6 % vuodessa ja inflaation pysyvän 5–5,5 prosentin tasolla. Teollisuustuotanto kasvaa keskimäärin 3,7 % vuodessa ja investoinnit 7,5 %. Öljyn hintaoletus ensi vuodelle on talousarviossa 97 US-dollaria / barreli. Vaikka öljyn hintaoletusta voidaan pitää konservatiivisena, budjetin talouskehys on optimistisempi kuin markkinoilla: bruttokansantuotteen (bkt) kasvun konsensusarvio ensi vuodelle on 3,2 %.

Budjettisuunnitelman mukaan federaation budjettitulot eivät ensi vuonna kasva: tuloennuste on 12,9 biljoonaa ruplaa (vastaa nykykurssilla noin 314 miljardia euroa). Budjetin verotulolaskelmassa on käytetty varovaista raakaöljyn hintaa. Kun energiasektorin verotulojen osuus on tänä vuonna yli 50 % federaation budjetin tuloista, öljyn hinnalla on suuri vaikutus budjetin tulokehitykseen.

Energiasektorin vähenevien verotulojen kompensoimiseksi tavoitellaan lisätuloja valmisteverojen korottamisesta ja ALV-tulojen kasvusta. Myös yksityistämisestä tavoitellaan lisätuloja valtion kassaan.

Federaation budjetin menorajaksi on ensi vuodeksi asetettu 13,4 biljoonaa ruplaa (vastaa noin 327 miljardia euroa). Kokonaismenoja kasvatetaan vain inflaation verran, joten suhteessa bkt:hen ne laskevat alle 20 prosenttiin bkt:sta. Talouskriisin aikana menot nousivat yli 20 prosenttiin bkt:sta, kun kriisinvastaisten toimien rahoitus paisutti budjetin menoja. Ennen kriisiä federaation budjetti oli useita vuosia ylijäämäinen.

Nykyisellä öljyn hinnalla myös seuraavien vuosien budjetti pysyisi ylijäämäisenä, mutta konservatiivisen hintaennusteen takia ensi vuoden budjetti on hieman alijäämäinen. Hallitus asetti tavoitteeksi tasapainottaa budjetti vuoteen 2015 mennessä.

Suhteessa talousarvioon, jonka mukaan bkt kasvaa ensi vuonna 3,7 % 66,5 biljoonaan ruplaan (noin 1622 miljardiin euroon), federaation budjetin tulot ovat ensi vuonna 19,3 % bkt:sta. Federaation budjetin menot ovat vastaavasti 20,1 % bkt:sta. Vuosina 2014 ja 2015 tulo- ja menoennuste nousee yli inflaation, mutta hitaammin kuin bkt. Vuonna 2015 budjetin tulot ja menot ovat arviolta 18,8 % bkt:sta.

Laajennetun budjetin tulot ja menot, jotka sisältävät paitsi federaation, myös alueiden ja sosiaalirahastojen tulo- ja menoerät, ovat ensi vuoden arvion mukaan 23,1 ja 23,0 biljoonaa ruplaa, mikä vastaa noin 38 % bkt:sta. Nimellisesti alueiden menot nousevat ensi vuonna 13 % (reaalinousu on siis noin 8 %), vuonna 2014 8 % ja vuonna 2015 10 %.

Alueilla menot kasvavat erityisesti sosiaalivelvoitteiden ja kunnallistyöntekijöiden palkankorotusten takia: presidentin määräyksen mukaisesti opettajien ja lääkäreiden palkkoja korotetaan yli alueen keskipalkan ja vuoteen 2018 mennessä peräti kaksi kertaa alueen keskipalkkaa vastaavaksi.

Samanaikaisesti on suunnitteilla vähentää kunnallistyöntekijöiden määrää, tällä tavoin rajoitetaan kokonaismenojen kasvua. Alueet joutuvat itse ratkaisemaan, miten palkankorotuksista johtuvat lisämenot rahoitetaan. Federaation budjetin varainsiirtoja alueille vähennetään ensi vuonna noin 5 % ja vuosina 2014–2015 toiset 10 %.

Öljyn ja kaasun valmiste- ja vientiverojen osuus budjetin kokonaistuloista vähenee seuraavina vuosina. Tänä vuonna osuus on vielä noin 50 % budjetin tuloista, ensi vuonna se vähenee 46 %:iin ja vuoteen 2015 mennessä 44 %:iin kokonaistuloista. Öljy- ja kaasuverotuksen tulot alenevat peräti 8 % ensi vuonna, koska tuloarvio perustuu uuden budjettisäännön mukaan edellisten viiden vuoden raakaöljyn keskihintaan, joka on 91,6 USD/bll. Budjetin verotuloja vähentävät myös hallituksen hyväksymät verohelpotukset uusille öljy- ja kaasukentille, joita kehitetään Itä-Siperiassa ja mannerjalustalla.

 Budjettisuunnitelmassa arvioidaan, että muiden kuin energiasektorin tulot kasvavat. ALV-tulojen arvioidaan kasvavan kulutuksen kasvun ansiosta, ja veroja aiotaan kerätä lisää tehostamalla valvontaa. Lisäksi tiukennetaan polttoaineverotusta sekä tupakan ja alkoholin verotusta. Budjettisuunnitelman mukaan yritys- ja henkilöverotusta ei kiristetä. Yritysten tulovero on myös ensi vuonna 20 % ja henkilöiden tulovero tasaverona 13 %. Yritysten maksama sosiaalivero pysyy myös nykyisellä tasolla: se on 30 % palkasta.

Pienyrittäjät ja maatalousyrittäjät saavat jatkossakin verohelpotuksia. Pienyrittäjät maksavat alempaa tulo- ja palkkaveroa, ja maatalousyrittäjät nauttivat täydestä tuloverovapaudesta vuoteen 2018 asti. Maatalousyrittäjien verovapaus on osa hallituksen WTO-tukipakettia. Budjetin tulopuolella on huomioitu, että keskimääräinen tuontitullitariffi laskee seuraavina vuosina WTO:n tullitariffisidonnaisuuksien takia. Keskimäärin tuontitullitariffit laskevat kuluvan vuoden 9,3 prosentin tasolta 7,2 prosentin tasolle. Tuontitullien suhde bkt:hen on kuitenkin vain runsaat 1 % (tänä vuonna 1,2 %), joten tuontitullitariffien tason laskun vaikutus on hyvin pieni. Vientitullitariffien muutoksilla on paljon suurempi vaikutus budjetin tuloihin. Kun tuontitullien osuus bkt:sta on tänä vuonna vain 1,2 %, vientitullien osuus on noin 6,8 %. Budjetti on tämän takia erityisen herkkä vientituotteiden hintavaihtelulle.

Puolustuksen menoja kasvatetaan merkittävästi. Nimellisesti ne nousevat kolmen vuoden aikana peräti 65 % (15 % vuonna 2013, 17 % vuonna 2014 ja 23 % vuonna 2015). Tämän seurauksena puolustuksen menot ylittävät vuonna 2015 jo kolmen biljoonan ruplan rajan. Nykykurssilla tämä tarkoittaa puolustusmenojen kasvattamista kuluvan vuoden noin 45 miljardista eurosta 75 miljardiin euroon kolmessa vuodessa. Merkittävimmät menolisäykset ohjautuvat budjetin mukaan armeijan modernisointiin ja sen uusvarusteluun: kokonaishankinnat (ml. investoinnit, materiaalit ja palvelut) kattavat ensi vuonna 65 % puolustusbudjetista, vuonna 2015 lähes 70 %. Investointien rahoittamiseksi on budjettivarojen lisäksi suunniteltu valtiontakuiden myöntämistä puolustusteollisuudelle.

Tällä tavalla hallitus pyrkii turvaamaan puolustusteollisuuden vuoteen 2020 ulottuvan strategisen kehitysohjelman toteutumisen. Turvallisuuselinten menot nousevat puolustusmenoja vähemmän: ensi vuonna korotus on vain inflaation verran. Yhdessä puolustus- ja turvallisuusmenot kattavat kuitenkin jo yli 30 % federaation budjetin menoista.

Reaalisektorin menoja, joihin sisältyvät teollisuuden, maatalouden ja energiasektorin investoinnit ja yritystuet, ei kasvateta. Kokonaismenot ovat ensi vuoden budjetissa 1741 miljardia ruplaa (noin 42 miljardia euroa). Huolimatta siitä, että reaalisektorin kokonaistuet vähenevät, maataloustukia korotetaan.

Budjettisuunnitelma sisältää myös erillisen varauksen, jonka hallitus voi käyttää teollisuuden ja maatalouden tukemiseen ”WTO-jäsenyyden seurausten lieventämiseksi”. Hallituksen esityksen mukaan teollisuustukia aiotaan ensi vuonna ohjata erityisesti auto-, konepaja-, laivanrakennus- ja lentokoneteollisuuteen.

Pienyrittäjien tukemiseen on varattu 20 miljardia ruplaa vuodessa (vajaa puoli miljardia euroa), suurin osa on varattu innovatiivisten yritysten ja projektien tukemiseen.

Sosiaalimenot pysyvät korkeina: federaation ja alueiden eläke- ja sosiaalimenot kattavat yhteensä jo kolmasosan kokonaisbudjetin menoista ja noin 10 % bkt:sta. Eläkerahaston menot kasvavat seuraavinakin vuosina, kun eläkeläisten määrä kasvaa ja keskimääräinen eläke nousee. Vajaa puolet eläkerahaston menoista katetaan suoralla varainsiirrolla federaation budjetista. Sosiaalivero, joka kerätään yritysten maksamista palkoista, kattaa keskimäärin vain puolet rahaston vuosittaisista menoista.

Valtiovarainministeriö on ehdottanut sosiaaliveron korottamista, mutta presidentin päätöksellä se pidetään nykyisellä tasolla. Sosiaalivero on 30 % maksetuista palkoista, ja suurimman osan tästä kattavat eläkemaksut (26 %). Vaikka eläkemaksut pysyvät ennallaan, niiden rahastoitavaa osuutta aiotaan vähentää ja siirtää eläkkeiden juoksevien menojen rahoittamiseen.

Tämä ei kuitenkaan ratkaise eläkerahaston pitkäaikaista rahoitusongelmaa. Presidentti Putin on antanut hallitukselle tehtäväksi löytää kestävä ratkaisu eläkerahaston rahoittamiseeen ensi vuoden loppuun mennessä.

Terveydenhuollon menoja vähennetään federaation tasolla seuraavien vuosien budjetissa. Alueiden budjeteissa terveydenhuollon menot nousevat, mutta kokonaisuutena ja suhteessa bkt:hen ne laskevat.

Aluehallinnot ovat lisäksi ilmaisseet huolensa siitä, ettei niille kerry riittävästi tuloja lisämenojen kattamiseen, koska sosiaalivakuutusmaksut kattavat vain osan juoksevista menoista. Hallitus perustelee tiukempaa terveydenhuollon budjettia sillä, että toimintaa on tehostettava.

Lääkärien määrä per asukas on korkeampi kuin länsimaissa, mutta budjettivarat per lääkäri ovat selvästi pienemmät. Hallituksen tavoitteena on tehostaa toimintoja, muun muassa yhdistämällä alueellisia sairaaloita ja terveyskeskuksia.

Lisäksi halutaan tukea terveitä elämäntapoja muun muassa tupakka- ja alkoholiveroa kiristämällä. Hallituksen laskelmien mukaan alkoholin käytön ja tupakanpolton vähentäminen toisi merkittäviä säästöjä maan terveydenhuoltoon ja pidentäisi elinikää noin viidellä vuodella. Tämä on toki pitkäaikainen strategia, eikä se ratkaise seuraavien vuosien budjettiongelmia.

Koulutusmenoja ei koroteta, vaikka hallituksen innovaatiostrategiassa edellytettiin satsausta koulutukseen ja tutkimukseen. Federaation budjetissa koulutusmenot ovat alle prosenttiyksikön bkt:sta.

Yhdessä aluebudjettien kanssa koulutuksen kokonaismenot ovat ensi vuonna kuitenkin vajaat 70 miljardia euroa eli noin 4,4 % bkt:sta.

Tämä on sama taso kuin tämän vuoden budjetissa. Vaikka budjetti per opiskelija on pienempi kuin OECD-maissa, niin suhteutettuna Venäjän bkt:hen asukasta kohti se on samalla tasolla kuin OECD-maissa keskimäärin. Alueiden osuus menoista nousee ensi vuonna opettajien palkankorotusten seurauksena.

Presidentin määräyksen mukaan opettajien palkkoja tulisi nostaa yli alueen keskipalkan, ja vuoteen 2018 mennessä ne olisi kaksinkertaistettava. Federaation budjetista ei ole luvassa tähän lisää rahoitusta, joten aluehallinnot pystynevät korottamaan palkkoja vain siltä osin kuin saavat lisätuloja tai vähentävät muita menoja.

Tiede ja tutkimustoiminta on saamassa lisää tukea federaation budjetista. Valtion t&k-menoja korotetaan suunnitelman mukaisesti noin 1,5 prosenttiin bkt:sta (nykyisestä noin 1,2 %:sta). Lisäksi valtio suunnittelee lisää pääomarahoitusta Skolkovo-rahastoon, kansalliseen start-up-rahastoon ja Rostehnologiin projektirahoitukseen.

Presidentti Putin on ilmoittanut perustavansa myös uuden internet-alan rahaston, jonka kautta valtio osallistuisi internet-alan yritysten rahoitukseen. Venäjän pitkäaikaisena tavoitteena on modernisoida talouden rakennetta ja kasvattaa korkean teknologian ja innovaatioiden osuutta taloudesta.

Yleishallinnon kuluissa säästetään. Julkisen sektorin henkilökuntaa aiotaan budjettisuunnitelman mukaan vähentää 20 % kolmen vuoden sisällä, tämä tuo jonkin verran säästöjä yleishallinnollisiin kuluihin. Vähennys koskee kuitenkin suoranaisesti vain keskushallintoa, joka kattaa pienen osan koko julkishallinnon henkilökunnasta. Alueilla ja kunnallissektorilla päätös on aluehallinnon. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin toimien tehostamista kaikissa julkisissa palveluissa. Samalla aiotaan jatkaa julkisen sektorin palkankorotuksia.

Budjettisuunnitelmassa tavoitteena on sitoa palkkojen korottaminen henkilöstömäärän vähennyksiin. Toiminnan tehostamiseksi suunnitellaan myös uusia tavoitemittareita ja julkisten palvelujen osalta laatumittareita. Suunnitelman mukaan jokaiselle ministeriölle ja palvelumuodolle luodaan omat tavoitemittarit, joiden mukaan työpanoksia tullaan jatkossa arvioimaan.

Budjetin tasapaino

Budjetti heijastaa talouden nykytilaa: maailmantalouden epävarmuudet hidastavat talouskasvua ja energian hintojen ennustetaan laskevan. Tuloennuste perustuu konservatiiviseen raaka-aineiden hintaennusteeseen, ja uutta velanottoa rajoitetaan. Hallituksen tavoitteena on pitää alijäämä alle prosentissa bkt:sta ja tasapainottaa budjetti vuoteen 2015 mennessä. Vararahastoon halutaan kerätä varoja ”pahan päivän varalle”, kuten ennen vuoden 2008–2009 kriisiä.

Budjettisuunnitelma on suhteellisen varovainen ja oppositiopuolueet ovat kritisoineet sitä, ettei se tue talouskasvua. Myös budjetin rakennetta on kritisoitu: puolustuksen menoja korotetaan, kaikissa muissa menoluokissa tavoitellaan säästöjä.

Federaation budjettia tasapainotetaan, mutta alueiden budjetteihin on suunniteltu lisämenoja, joiden rahoitusratkaisu on auki. Veroastetta ei haluta korottaa ja velkaa ei haluta lisätä, joten ainoaksi keinoksi jää toimintojen tehostaminen. Julkisen sektorin toimintojen tehostaminen onkin hallituksen tavoitteena, mutta tehtävä on haasteellinen.

Lena Sjöblom