Venäjä noussut johtavien kansainvälisten sijoittajien joukkoon

Lukoil on yksi Venäjän kansainvälisimmistä konserneista.
Lukoil on yksi Venäjän kansainvälisimmistä konserneista. Kuva: ccby 2.0.

Venäjän ulkomaansijoituksia dominoivat suuryritykset.

Merkittävä osa venäläisten sijoituksista ulkomaille on raaka-aineteollisuuden strategisia investointeja. Energia- ja metalliyhtiöt ovat vahvistaneet kansainvälistä markkina-asemaansa sijoittamalla sekä raaka-ainehankkeisiin että tuotannolliseen toimintaan ulkomailla. Viime vuosina venäläiset yhtiöt ovat sijoittaneet yhä enemmän myös jalostustoimintaan.

Öljy-yhtiöt ovat hankkineet ulkomaisia öljynjalostamoja ja polttoaineiden jakeluketjuja ja metalliyhtiöt ovat hankkineet ulkomailta tekniikkaa, osaamista ja lisää kapasiteettia tuotteiden jalostukseen.

Venäjästä tuli merkittävä globaali sijoittaja vasta 2000-luvulla. Kymmenessä vuodessa sen ulkomaisten sijoitusten arvo on noussut yli 50 miljardiin dollariin vuodessa. Venäläisten sijoitukset ulkomaille ylittävät jo kolme vuotta peräkkäin ulkomaalaisten sijoitukset Venäjälle. Osa pääomavirroista on kuitenkin venäläisten konsernien sisäisiä siirtoja, jotka kiertävät ulkomaisten holdingyhtiöiden kautta kolmansiin maihin tai takaisin Venäjälle.

Suotuisasta verotuksestaan tunnetun Kyproksen osuus ulkomaisista sijoituksista Venäjälle ja venäläisistä sijoituksista ulkomaille on noin 40 %. Neitsytsaarten osuus pääomavirrasta on vastaavasti runsaat 10 %. Arvioiden mukaan noin puolet sijoituksista ulkomaille on sijoituksia kolmansiin maihin.

Samanaikaisesti kun venäläiset suuryhtiöt ovat kasvaneet globaaleiksi toimijoiksi, on keskisuurten yhtiöiden kansainvälistyminen jäänyt vähäiseksi. Venäläiset koneyhtiöt ovat laajentuneet IVY-maihin, muttei merkittävästi muualle. Samaten rakennusalan yhtiöt ovat laajentaneet toimintansa ensisijaisesti muihin IVY-maihin, vaikka suurimmat ovat sijoittaneet myös Keski-Euroopan maihin. Kemian alan yhtiöt ovat lisänneet ulkomaan sijoituksiaan, mutta vaikka myynti on kansainvälistä, suurin osa tuotannosta sijaitsee edelleen kotimaassa.

Venäjän ulkomaansijoitusten rakenne kuvaa Venäjän teollista rakennetta, eli pieni määrä erittäin suuria konserneja dominoi markkinoilla. Poikkeuksena ovat venäläiset IT-yhtiöt, jossa myös keskisuuret yhtiöt ovat kansainvälistyneet. Niiden osuus maan ulkomaansijoituksista on kuitenkin johtavien energia- ja metalliyhtiöiden ulkomaansijoituksiin suhteellisen pientä.

Venäläisten sijoitusten maantieteellinen jakautuminen

Kun tilastoista puhdistetaan Kypros ja veroparatiisisaaret (Neitsytsaaret, Bermuda ja Bahama), suurin yksittäinen kohdemaa on Hollanti. Sen osuus nousee 25 prosenttiin kertyneistä ulkomaansijoituksista.

Muut merkittävät kohdemaat ovat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Luxemburg, Sveitsi ja Saksa. EU-maat kattavat yhteensä noin puolet Venäjän sijoituksista ulkomaille, IVY-maat yhteensä vain noin 10 %.

Yhdysvaltoihin ovat sijoittaneet Venäjän kolme suurinta teräsyhtiötä Severstal, Evraz ja NLMK. Yhdysvallat ovat kaikille merkittävä markkina. Markkinaosuuksien lisäksi yrityskaupoilla on haettu uutta teknologiaa ja osaamista.

Aasian osuus Venäjän ulkomaansijoituksista on kasvamassa. Erityisesti metalliyhtiöille, Kiina on nopeitten kasvava markkina. Monet venäläiset yhtiöt ovat jo aloittaneet laajentumisensa Aasian markkinoille ja yhä useampi suunnittelee yrityskauppoja Aasiassa. Esimerkiksi Severstal ilmoitti suunnittelevansa uusia hiilikaivoshankintoja Indonesiasta ja Vietnamista ja Norilsk Nickel kaivostoiminnan aloittamista Indonesiassa. Johtava venäläinen kemianyhtiö Sibur on aikeissa rakentaa yhteistyössä Intian Reliance Industries yhtiön kanssa uuden kuminvalmistustehtaan Intiaan. Severstal on myös ensimmäisenä venäläisenä yhtiönä listautunut Hong Kongin pörssiin.

Venäjän uudet globaalit yhtiöt

Venäjän 20 suurinta yhtiötä, joista suurin osa toimii energia- ja metallialalla, kattavat yli puolet venäläisten sijoituksista ulkomaille. Monet näistä ovat maailmanlaajuisia konserneja. Esimerkiksi Rusal, Evraz, Severstal, Lukoil ja Rosneft ovat kasvaneet globaaleiksi toimijoiksi, joilla on sekä tuotantoa että jakeluverkostoja ympäri maailmaa.

Eniten kansainvälistyneet ovat metallialan yhtiöt, jotka yksityistettiin 90-luvulla. Näiden liikevaihdosta keskimäärin kolme neljäsosaa tulee ulkomailta ja ne ovat myös sijoittaneet eniten ulkomaille. Esimerkiksi Rusal-konsernilla on tuotannollista toimintaa jo 19 eri maassa ja Evraz-konsernin omaisuudesta arviolta puolet sijaitsee ulkomailla.

Öljy-yhtiöistä kansainvälisimmät ovat Rosneft ja Lukoil. Niiden liikevaihdosta yli 80 % tulee ulkomailta ja molemmat ovat laajentaneet myös tuotannollista toimintaansa ulkomaille. Rosneftin jalostuskapasiteetista noin neljännes sijaitsee ulkomailla ja Lukoilin jalostuskapasiteetista peräti kolmannes on ulkomailla. Lisäksi Lukoilin tunnetuista öljy- ja kaasuvaroista arviolta 10 % sijaitsee ulkomailla.

IT-alan yhtiöistä kansainvälistynein on Venäjän suurin telekommunikaatioyhtiö Vimpelcom. Vimpelcom on yksi kolmesta suuresta telekommunikaatioyhtiöstä Venäjällä ja on laajentunut voimakkaasti sekä IVY-maihin (Kiyvstar) että muihin maihin. Viime vuonna sen globaali verkosto kasvoi merkittävästi kansainvälisen Wind Telecomin yhdistymisen jälkeen. Myös muut IT-yhtiöt ovat kasvavassa määrin kansainvälisiä.

Raaka-aineita ulkomailta: Öljy- ja kaasuyhtiöt osallistuvat monilla mantereilla uusien öljy- ja kaasuvarojen etsintähankkeisiin, metalliyhtiöt ovat hankkineet hiili- ja rautamalmikaivoksia Etelä-Amerikasta ja Afrikasta. Venäläiset kulta- ja timanttiyhtiöt ovat hankkineet kaivoksia mm. Afrikasta. Lisäksi esimerkiksi ydinvoimaloiden rakentamiseen erikoistunut Atomenergoprom on hankkinut uraanikaivoksia Yhdysvalloista ja Australiasta. Acron, joka on Venäjän suurimpia potaskan valmistajia, on mukana kansainvälisissä fosfaattietsintähankkeissa eri maissa, mm. Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa.

Jalostusta ja jakelua: Venäläiset yhtiöt ovat sijoittaneet uusien raaka-ainelähteiden ohella myös jalostavaan tuotantoon ja jakeluverkostoon ulkomailla.

Pankit: Venäläiset pankit laajenivat muihin IVY-maihin jo 90-luvulla, mutta merkittävää laajentumista IVY-maiden ulkopuolelle ei ole toistaiseksi tapahtunut, vaikka ulkomaisia sivukonttoreita ja edustustoja onkin perustettu useisiin maihin. Venäjän suurimmilla pankeilla (valtionpankit Sberbank ja VTB) on kuitenkin pankkiverkosto myös ulkomailla. VTB on perinyt osan kansainvälisestä verkostostaan neuvostoajalta. Sberbank on taas laajentunut yritysostojen kautta. Sberbank osti viime vuonna keskieurooppalaisen Volksbank International -pankin, jolla on toimintoja yhdeksässä Euroopan maassa.

IT- ja telekom: Venäläiset IT- ja telekommunikaatioyhtiöt ovat kansainvälistyneet ensisijaisesti myyntiverkostojen kautta, mutta myös joitakin yrityshankintoja on tehty. Venäläinen matkapuhelinoperaattori Vimpelcom on sijoittanut ulkomaisiin yhtiöihin yhteistyössä strategisten partnereiden kanssa. Merkittävimpiin yritysostoihin kuuluu KyivStarin hankinta Ukrainasta, mutta sijoituksia on tehty myös IVYmaiden ulkopuolelle. Viime vuonna Vimpelcom yhdistyi Wind Telecom -konsernin kanssa, jolla on toimintoja 10 eri maassa. Venäjän valtionyhtiöt Rosnano ja Rostehnologii toimivat myös kansainvälisesti ja sijoittavat teknologiayhtiöihin paitsi kotimaassa myös ulkomaissa. Rostehnologiilla on edustustoja 49 maassa.

Kiinteistöt: Venäjän yläluokka on näkyvä kiinteistösijoittaja monessa maassa, joissakin maissa se on kasvanut suurimmaksi ulkomaiseksi kiinteistösijoittajaksi, näin on esimerkiksi Latviassa, Kyproksella, Kreikassa, Egyptissä ja Montenegrossa.

Vapaa-ajan harrastukset: Venäläiset ovat myös tunnettuja urheiluseurojen omistajia ulkomailla. Esimerkiksi Mihail Prohorov omistaa baseball-joukkue New Jersey Netsin, Roman Abramovitš jalkapallojoukkue Chelsean ja Suleiman Kerimov jalkapallojoukkue Anjin. Oligarkit ovat sijoittaneet myös turistipalveluihin (esimerkiksi hotelleihin, ravintoloihin jne.), tämä ei kuitenkaan ole heidän liiketoiminnassaan ydinliiketoimintaa.