Venäjän markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Venäjän markkinamahdollisuudet suomalaisyrityksille

Investointihyödykkeiden kysyntä keskittyy raaka-ainesektorin yrityksiin sekä infrastruktuurihankkeisiin ja julkisiin hankintoihin, joissa lokalisaatiovaatimukset jatkuvasti tiukkenevat. Kuluttajien ostovoimassa ei ole odotettavissa kasvua pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna. Ruplan alhainen kurssi suosii Venäjällä toimivia yrityksiä.

Vuotta 2021 leimaa suuri epävarmuus sekä markkina- että pandemiatilanteesta. Venäjän liiketoiminnallisessa ja kauppapoliittisessa toimintaympäristössä ei ole perusteita odottaa muutosta. Erotuksena moneen länsimaahan, taloudelliset tukitoimet ovat suhteessa BKT:een olleet vaatimattomat ja niiden fokus on ollut erilainen kuin tuotannon rakennemuutokseen - esim. hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen ja digitalisaatioon - tähtäävät EU-maiden toimet. Venäjällä ei siis ole ainakaan vielä ole odotettavissa runsasta julkisen sektorin rahoitukseen perustuvaa kysyntäpiikkiä. Myös poliittiset jännitteet heijastuvat Venäjän talousnäkymiin sanktiopäätösten ja ruplan kurssin vaihtelun kautta. Talous kasvanee, mutta ei palaudu vielä pandemiaa edeltäneelle tasolle. 


Epävakaassa markkinatilanteessa vahvojen yritysten markkinaosuus kasvanee, mahdollisesti myös kokonaisuutena laskevan kysynnän sektoreilla. On todennäköistä, että investointihyödykkeiden kysyntä on vakainta suurten luonnonvarasektorin yritysten piirissä, joiden investointien toimintamallit ovat pääosin vakiintuneet, samoin hankintakanavat. Suomalaisyritysten aseman turvaaminen näissä ja uusissa asiakassuhteissa on keskeinen tavoite. Suomen vahva maakuva luo kilpailuetua, joka tulee pyrkiä hyödyntämään jatkossa tehokkaammin. Samoin toimintaansa kehittävät suuret teknologiayritykset tarjoavat yhteistyöpintoja suomalaisille toimijoille.


Teollisuus-, elinkeino – ja aluepolitiikkaan liittyvät prioriteettihankkeet tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Keskeisiä painopistealueita ovat esim. ympäristö-, metsäteollisuus- ja arktisen klusterin toiminnot. 


Tuonti Venäjältä Suomeen on monilta osiltaan keskeistä suomalaisen teollisuuden raaka-ainehuoltoa ja sen jatkuvuuden turvaamisessa on vuonna 2021 paljon työtä. Rajaliikenteen aukeaminen mahdollisesti vuonna 2021 palauttaa jälleen venäläisten matkailun ja osaavan työvoiman liikkumisen Suomeen. Suomi on ollut venäläisten keskuudessa suosittu matkailumaa, mutta pandemian aikaisessa ja avautumisvaiheen matkailussa ratkaisee se, pystyvätkö matkailuelinkeino ja viranomaiset kehittämään markkinoinnin, logistiikan, maahantulon, testauksen, perillä tarjottavan palvelukokonaisuuden ja terveysturvallisuuden optimoivan konseptin. 

 

Antti Helanterä, Suomen suurlähettiläs, Venäjä